Seison risteyksessä. Elämä työntää kovaa eteenpäin. Työelämä on lujassa nosteessa. Paikkani on yhä lujittuneemmin yrityksessä, jossa työskentelen. Olen yhä lujemmin tekijä, jota tarvitaan, niin että alan oleen arvokas menetettäväksi.
Samaan aikaan yksityiselämässä veto on kova. Miehet jotka piirittäneet jo vuosia ovat alkaneet yhä hanakammin yhteyttä ottamaan.
Olen selvästi jäänyt monen mieleen.
Juuri nyt mietin olevani elämäni risteyskohdassa. Olen ihminen joka haluaa toimintaa ja turhautuu jos joutuu jonkun muun ihmisen hidastelun takia himmaan omaa luonnettani. Haluan vauhtia masiinaan. Äksöniä. Tunnen polttavan tarpeen vihdoin liikkua eteenpäin.. silti jokin jarruttaa. Mennyt saa pysähtymään risteykseen.
Jos sanon ihailijoille kyllä, suljen menneisyyteni kirjat lopullisesti, enkä enää palaa menneeseen.
Menneessä on hajotettu luottamus ja murskattu sydämeni. Itkua, surua, pettymystä, petetyksi kokemisen tunteita. Selvittämätöntä asiaa jonka selvittämättä jättämiseen en syyllinen oo minä, vaan toinen osapuoli.
Risteyksessä epäröin koska jokin sanoo mulle ettei pitäis sulkee vielä menneen kansia.
Toinen osa musta taasen sanoo: teit itse kaikkesi. Toinen ei halunnut keskustella. Se kirja on jo suljettu toisen osapuolen halusta. Hän ei välitä. Oot vapaa jatkaan elämää ja ottaan vastaan ihailijoidesi treffeille kutsuja. Elä kuin sinkku koska sitähän sä
Olet! Älä tuhlaa aikaa enää ihmiseen joka ei välitä vaan loukkaa.
Risteys. Se hetki kun pitää valita mihin uskoo ja missä on järkee. Kyyneleet ei oo järkeviä ja niitä vuodattavat suhteet ei myöskään.. sen tiedän.
Huimaa silti tää elämäni noste niin työssä kuin miesten suosiossa. Mä joka kävelen usein niissä verkkareissakin ja treenaan hikisenä. Käyn vaan töissä ja kaupas. Usein vielä tukka sekaisin tuulesta tai hiukset märkinä kaatosateesta. Mä joka puhun mitä sattuu, jännitän ja ujostelen. En oikeestaan oo mitään kovin erikoista. Vuokralla asuva nainen joka epäonnistunut monissa eikä osaa kehua itseään edes työhaastiksissa uskottavasti ja väistelee ujostellen katseita. Mä joka en meikkaa kuin ripsivärin ripsiin ja muuten ei naamaa mikään pakkelikerros korista. Mä sitten oon joku miesten suosikki niin että tällä viikolla jo 4 miestä on face to face tai viestillä henk.koht numeroon kysynyt treffeille. Ei käsitä mitenkään
Samaan aikaan yksityiselämässä veto on kova. Miehet jotka piirittäneet jo vuosia ovat alkaneet yhä hanakammin yhteyttä ottamaan.
Olen selvästi jäänyt monen mieleen.
Juuri nyt mietin olevani elämäni risteyskohdassa. Olen ihminen joka haluaa toimintaa ja turhautuu jos joutuu jonkun muun ihmisen hidastelun takia himmaan omaa luonnettani. Haluan vauhtia masiinaan. Äksöniä. Tunnen polttavan tarpeen vihdoin liikkua eteenpäin.. silti jokin jarruttaa. Mennyt saa pysähtymään risteykseen.
Jos sanon ihailijoille kyllä, suljen menneisyyteni kirjat lopullisesti, enkä enää palaa menneeseen.
Menneessä on hajotettu luottamus ja murskattu sydämeni. Itkua, surua, pettymystä, petetyksi kokemisen tunteita. Selvittämätöntä asiaa jonka selvittämättä jättämiseen en syyllinen oo minä, vaan toinen osapuoli.
Risteyksessä epäröin koska jokin sanoo mulle ettei pitäis sulkee vielä menneen kansia.
Toinen osa musta taasen sanoo: teit itse kaikkesi. Toinen ei halunnut keskustella. Se kirja on jo suljettu toisen osapuolen halusta. Hän ei välitä. Oot vapaa jatkaan elämää ja ottaan vastaan ihailijoidesi treffeille kutsuja. Elä kuin sinkku koska sitähän sä
Olet! Älä tuhlaa aikaa enää ihmiseen joka ei välitä vaan loukkaa.
Risteys. Se hetki kun pitää valita mihin uskoo ja missä on järkee. Kyyneleet ei oo järkeviä ja niitä vuodattavat suhteet ei myöskään.. sen tiedän.
Huimaa silti tää elämäni noste niin työssä kuin miesten suosiossa. Mä joka kävelen usein niissä verkkareissakin ja treenaan hikisenä. Käyn vaan töissä ja kaupas. Usein vielä tukka sekaisin tuulesta tai hiukset märkinä kaatosateesta. Mä joka puhun mitä sattuu, jännitän ja ujostelen. En oikeestaan oo mitään kovin erikoista. Vuokralla asuva nainen joka epäonnistunut monissa eikä osaa kehua itseään edes työhaastiksissa uskottavasti ja väistelee ujostellen katseita. Mä joka en meikkaa kuin ripsivärin ripsiin ja muuten ei naamaa mikään pakkelikerros korista. Mä sitten oon joku miesten suosikki niin että tällä viikolla jo 4 miestä on face to face tai viestillä henk.koht numeroon kysynyt treffeille. Ei käsitä mitenkään
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisoikeusrikos
Sepä hyvinkin! Kerrankin HRJ puhut vähän mutta asiaa! On ihmisoikeusrikos että
riistetään petoksilla kyky luottaa!
Uuup