Mitään niin suurta sulle, kuin sinä minulle. Asian hyvä puoli on löytyy kuitenkin siitä, että olet syyni nyt kaikelle. Minun ei tarvitse vaivautua enää yhtään mihinkään. Ei tarvitse lähteä minnekkään. Ei tarvitse tavoitella mitään. Ei tarvitse enää unelmoidakkaan mistään. Voin vain olla ja ihmetellä asioita ympärilläni. Seurata toisten elämää vierestä ja tehdä vain havaintoja. Levätä ja olla tekemättä mitään kuin siltä tuntuu. Kukaan ei voi minua "eteenpäin" potkia. Olen käytännössä elämäni elänyt ja nyt vain nautin tästä rauhasta.
Ikävä etten koskaan merkinnyt
Anonyymi
38<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Rauha on hyvä.
Se on monen kohdalla juurikin näin jos kokee.
Elämä välillä potkii takapuoleen. Mutta mitä sitten, oot entistä vahvempi.
Ei elämistä kannata lopettaa.
En vain tiedä miksi elää, kun kaikki tuntuu liian helpolta? Missään mitään vastusta tai tunnetta. Ihan kuin olisin täällä vaan "muuten vaan" hengaamassa. Ainoa kiehtova kysymys olisikin, mitä sitten kun kuolee?
On sullakin murheet..
Sä pääset joko taivaaseen tai h.lvettiin. Vastauksen taidatkin jo tietää. 🤗
Puolensa kummallakin, kun tarkemmin miettii.
Eihän elämä ole toisen ihmisen varassa noin. Maailma on täynnä ihmisiä. Kyllä sitä tekemistä ja vastusta vielä tulee ja tunnettakin. Älä nyt noin masennu. -sivusta
Niin tai sitten hän vaan nukkuu rauhallisesti pois aikanaan eikä joudu yhtään minnekään.
Omalla kohdallani on myös niin, että se oli siinä. Petyin pahasti, niin pahasti, etten kiinnostu varmaan enää kenestäkään ikänä. Kun luulee, että se on just tuo ja sitten ei olekaan. On se kurjaa, kun on tavallaan jo itse tuominnut itsensä yksineloon. Kun ei voi, eikä pysty muuhun. Sydän särkynyt kunnolla. Enkä kuitenkaan ole ikinä suunnitellut, että olisin yksin. Nyt se vaan menee niin. Sen verran jo päästäkin heittää, että antaa olla, en ole se sama enää. Kukaan edes puolhullua halua. Ellei toinen samanmoinen. Mutta en varmasti rakastu enää. Pahimmalta tuntuu, se toisen viha ja halveksunta. Suojelua lupasi. Sitä olisin tässä kohta noin vuoden verran kaivannut. Toyotaäijä oli vaihtanut auton uudempaan.
Mutta onneksi mä olen kovaksi keitetty. Joutunut AINA pärjäämään omillani. Ei ole mitään ritareita näkyny.
Ei saa liikaa kovettaa. Kyllä omillaan onkin hyvä pärjätä.
Kyllä sinä ritarisi vielä löydät.
Pyh, en halua.
Älä sitten valita. Mätäne pahassa olossasi.
Oot melkoinen hapannaama 😵
Kyllä mä saan valittaa ja valitaankin. Ja tämä palsta on ihan luotu sitä varten. Enkä mä mihinkään mätäne, mutta juuri nyt ei kannata povata mitään, mihin en ole valmis. Sinä se mahdat olla varsinainen päivänpaiste, ainakin kirjoituksesi perusteella 🥴
Olen mikä olen. Älä sinä siitä kanna huolta.
koville jätkille ei kyllä tuollainen sanominen ole evääksi, sanoja mitkä kuolevat, lukiessa.
rauhallista illanjatkoa, turvallista
https://www.youtube.com/watch?v=FTQbiNvZqaY
Teikäläisen ristoilu on nähty,valoja ufojen vai oliko älä selvitä,ole rauhassa senkin prööt,.ps. Haisunäätänä muistan häntääni nostaneeni suuntaasi,avaa suutasi ole hiljaa olen äänessä kiäh kiäh..s.
Onpa hienoa, että uskalsit kuitenkin kysyä ja hän kertoi sulle rehellisesti ettet ole tärkeä. Eihän sellaista ole mukava kuulla, mutta muuten et tietäisi sitä. Hienoa aloittaja. Olet rohkea!
Kiitos.
Kenelle sinä aloittaja kirjoitat? Toivottavasti olet jutellut asioista oikeassa elämässä.
Joo, kyllä olen jutellut ja asiat tuli harvinaisen selväksi.
Toyota äijälle
Jos perustaa elämänsä toisen varaan niin silloin on kyllä tyhjää täynnä, sori vaan. Mut vajoa rauhassa
Kyllähän minäkin viihdyin ihan sinkkuna. Oli mukava olla vapaa. Kävin töissä, eikä vapaa-aikana ollut pulaa kavereista, jotka halusivat kanssani bailata. Mutta kun rakastuin, varmaan eka kertaa elämässäni kunnolla, kaikki meni todella monimutkaiseksi. Via Dolorosa alkoi ihan välittömästi. Olen aina ollut hyvin itsenäinen, alaikäisenä jo muutin kotoani. Tykkäsin käydä töissä. Nyt on kaikki ihan toisin ja olen sellainen torso. Joka päivä joudun näkemään vaivaa, että selviän jotenkin. Niin rankkaa on. En ap.
Todella aivoton avaus. Tällä vaan poistat itsesi vastuusta siitä, että sussa ei ollut munaa tehdä enempää minkään eteen. Säälittävää kerta kaikkiaan...
Tuskin kukaan voisi sitä kieltää, että en yrittänyt ja kunnolla.
Rousseaun kuvaama Ihmisen alkuperäinen, luonnontilainen vapauden ja välittömyyden tila. Ihmisyksilön täysin esteetön liike ja oleminen. Täydellinen riippumattomuus kaikista ulkoisista suhteista ja oman mielen kahleista. Yksilön henkinen suhde toiseen on riippuvaisuuden alku ja vapauden loppu. Luonnontilainen yksilö kykenevä alituiseen autenttisuuteen, elämään vain tässä hetkessä, minkään aiemman kokemuksen määrittämättä tuota hetkeä. Luonnontilainen yksilö ei ole siis lojaali edes itselleen, saati muille. Yhteiskunta sopimus tehdään hulluuksissaan, kahlehditaan ihmiskunta. Villi-ihmiselle kaikki mahdollisuudet alati avoinna. Hänen elämässään ei intersubjektiivisia kommunikea tiivis ia ulottuvuuksia.
Jatkuu...
Villin kohdatessa luonnossa kaltaisensa, heidän välilleen ei voi syttyä mitään kestävää, koska kumpikaan heistä ei tarvitse toista oman eksistenssinsä säilyttämiseen. Luonnontilassa yksilölle ei ole toista, subjektille ei ole objektia, eikä siis alistus-ja riisto suhteita. Luonnontilainen ihminen on aidosti yksinäinen.
Rousseau 1755 tutkimus ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista. / Mikko Jakonen Luonnontila yksityisyydessä. Yksi näkökulma kapitalismin perverssiin perusrakenteeseen ja Homo oeconomicuksen syntyyn.
Intersubjektiivisia kommunikatiivisia ulottuvuuksia,
Siis kommunikoinille muiden kanssa ei mitään tarvetta
Rousseau on ihan mun yksi lempparifilosofi, vaikka kaikki lapsensa olivatkin huostassa orpokodissa... Filosofina kumminkin loistava, vaikka kasvattajana ei.
Niinpä, sananlaskutki on viisaita, Suutarin lapsilla ei oo kenkiä jne.
Tiesikö tämä toinen tunteistasi häntä kohtaan vai oletus ja millä perusteella lapioit hänestä kaiken syyn. Ja jatkossa ulkoistat itsesi tarkkailijaksi(?) - cu-*olutta*
Tiesi ja siitä ei ole kahta sanaa. Tarkkailen vain mitä ympärilläni tapahtuu, ei tämä elämä muuten kiinnosta kuin läheisten sukulaisten kannalta enää. Heidän takiaan puksuttelen vielä vähän aikaa menemään.
Onko todellakin noin? Elät elämääsi ilman sinua? Mikähän tuohon asennoitumiseen on ajanut, ellei kysymys ole liian henkilökohtainen tai ympäripyöreästi vastattavissa. - cu-
Lisäys, miksi *vielä vähän aikaa*? - cu-
Lue mun uusin aloitus! Tämä olkoon nyt viimeinen viesti tällä palstalla.
Anteeksi moukkamaisuuteni! Se oli jokin turhaan pyristelin. Sitten ymmärrät! Tämä vain selvennyksenä tähän. Hei sitten!
Edelleen minulle? En tuota moukkamaisuutena ottanut. Ja mitä turhaan pyristelit ja mikä selvennys. Hö!.. ;( ja mikä aloitus.. Mokoma.. Kymyzysmerkkejä jättelee.. Hei nyt kuitenkin.. ja rauhallista yötä, miten sen sitten vietätkin (:))-cu-*olutta*