Kenen pinna sitä oikein eniten palaakaan?

Nykyään on myös olemassa yleisiä kulkuneuvoja tuollaiseen tarkoitukseen, että voi siirtyä turvallisesti paikasta X paikkaan Y. Oletko ajatellut kenties sellaista mahdollisuutta liikkumistarpeisiisi?...

Ps. Hermot lepää...

Mä ainakin annan patrik laineelle tietä, kun sen lamborghinia vastaan mun AMG mersulla ei ole kuitenkaan mitään palaa!!.....

Joo, mut aina kuitenkin Audei, Mersui, Bemarei, Opelei, Volkkarei.

Hiillostin yhtä hituria motarin ohituskaistalla, vetelin perässä kiinni, vilkuttelin pitkiä ja tööttäilin, että painuis nyt vittu sinne oikealle kaistalle pois edestä. No, pääsin lopulta ohi ja ajelin töihin. Hituri tuli perässä melkein viereiselle parkkipaikalle ja sieltä nousi työkaveri. Ei edes huomenta sanonut, enkä minäkään, kun nolotti niin pirusti.

Ääh, no oli tuo vain mielikuvituksen tuotetta. Mutta tuo kuvitelma kyllä auttaa ajelemaan nätisti töihin, vaikka alkais joku vähän ärsyttämäänkin.

Sellaisen olen kyllä aikoinaan tehnyt, että ohitin auton ja heti sen jälkeen pysähdyin ja käännyin vasemmalle. Ohitettu autokin joutui pysähtymään minun perään kun oli vastaantulijoita eikä se mahtunut kai menemään oikealta ohi. Johtui siitä että minulla oli kyytiläinen, jonka kotipaikkaa en tiennyt. Sanoi heti ohituksen jälkeen että "tuosta sitten vasemmalle".

Mokia tulee aina silloin tällöin tehtyä. Viimeksi isompi eilen. Olin kääntymässä vasemmalle pienelle tienpätkälle jonkaa vähän yli 100% täytti yhdistelmä, joka ensivilkaisulla vaikutti vilkuttavan hätäreitä. Vetäisin sitten liikenteenjakajan väärärltä puolelta ja rekan eteen valoihin (puoliksi suojatielle) seisomaan. Peileistä sitten näinkin, että vain toinen vilkku oli päällä.

Jälkikäteen on mahdotonta sanoa, näinkö jotenkin väärin vai olilo yksi keulavilkuista pimeänä, mutta vähän kyllä hävetti. Plussana en edes nähnyt liikennevaloja, joten odotin vain rauhallista hetkeä ja poistuin tilenteesta. Luultavasti punaisia päin...

Vituiksmän, mutta kuitenkin turvallisesti.

Fiksua porukkaa täällä, tekevät kovin vähän mokia. Muut tekevät.

Nuo esittämäsi mokat ovat ihan tyypillisiä aloittelevan autoilijan tapauksia.
- Ei tarvitse, eikä oikeastaan tulisikaan vilkutella oikealle ohittamisluvaksi. Nykyään ammattikuljettajatkin ovat lopettaneet tuon, koska siitä voi aiheuta vaaraa (ohitusta kärkkyvä ei lähdekään heti ohitukseen, tai vilkutetaan oikealle kääntymisestä ja ohittaja käsittää merkin väärin).
- Vaikka tie tai katu näyttääkin leveältä, erillisiä kääntymiskaistoja ei ole ellei niitä ole ellei niitä ole osoitettu liikennemerkeillä ja/tai ajoratamaalauksilla. Aina ajetaan kaistan oikeassa reunassa, vaikka olisi kuinka leveä ajorata ja vasta vasemmalle kääntyessä voi ryhmittyä keskiviivan viereen.

Mie onnistuin kerran traktorilla ottamaan siivun tupakkakatoksesta.
Olen sen verran lyhyt ja traktorissa on lyhyelle niin paljon sokeita kohtia. Varmistin sen vuoksi, etten parkkipaikalla kolauta kauhoilla mihinkään autoon ja annoin tarpeeksi tilaa. Mutta ison sivupeilin taakse jäi katoksen kulma, onneksi katos vain kärsi ja peili oli varmaan jostain ladasta kun ei jäänyt jälkeäkään. Tarkistin kyllä vahingot niin, ettei tosiaan peilille mitään käynyt ja katokselle rakenteellisesti sen pahemmin.
Kukaan ei ollut paikalla ja isompaa ei sattunut niin unohdin siitä sitten sanoa silloin. Myöhemmin kun katoksesta tehtiin varasto ja sitä siirrettiin toisen paikkaan niin satuin paikalle ja sanoinkin, että hei minä sen siivun vein kun autoja varoin. Ne ihmettelikin, että mitä oli käynyt ja aikuiset oli hieman ärtyneitä, mutta ei ne minua rankaiseet kun rehellisesti sanoin. Ja kerroin, että unohdin sanoa silloin kun kukaan ei ollut lähellä ja oli paljon tekemistä. Vauhti oli maltillinen, enkä yhteenkään autoon osunut.

Kaikki minun kommellukset on yleensä tullut just siitä kun moottoriajoneuvot, oli sitten traktori, päältä ajettava ruohonleikkuri, yms. on suunniteltu pidemmille ihmisille eikä usein penkitkään liikuu tarpeeksi pitkälle. Joten joudun hirveästi aina koko kropalla venyttelemään, että näen ympärilleni ja samalla yletyn polkimiin yms. Siinä oppii aika hyvin keskittymään ympäristöön ja vauhtiinsa, vaikka välillä valitettiin, että menen heistä liian hiljaa. Vauhti aina paikan, ajoneuvon ja tilanteen mukaan. Ei tullut yhtään hengenvaarallista tilannetta kun oppi toimimaan maltillisesti.

En tiedä pitäisikö kaikille säätää autonistuimet yms. harjotellessa siten, että pakottaa tarkkaavaisemmaksi ympäristönsä suhteen kun usein vain huomataan liikennemerkit ja -valot, jos niitäkään.

Nykyään en kovaa menevien tai raskaiden moottoriajoneuvoja ajele liikenteessä ollenkaan, ihan pelkästään lääkityksen takia, mutta kanssa sen takia, koska nopeissa vauhdeissa minulla on mielestäni liian huonot reaktiokyvyt. Eikä ne harjoittelemalla tai iän kanssa parane, koska kyse on ihan sairaudesta joka laittanut selkeän rajan. Ei se tasasissa pyöräilyvauhdeissa yms. haittaa elämää, mutta autoilemaan en lähde, koska siinä on sellaiset vauhdit ja kova vastuu ajajan kyvyissä liikenteen turvallisuudesta.