Paria asiaa olen miettinyt.
1. Mistä on mahtaneet tulla nimitykset Yläkylä ja Alakylä kun ei siinä mitään korkeuseroa oikeastaan ole ? Vasta kun mennään kaarisillalle ja kirkolle on jotain korkeuseroa.
2. Liekö Lieksan kaupallinen keskusta ollut joskus täällä alakylällä kun molemmat osuustoimintaliikkeet ovat sinne päämyymälänsäkin rakentaneet, peräti vierekkäin. Onhan siitä ollut kesäisin lyhyt matka laivarantaan kun ostajia on tullut laivavuoroilla Pielisen rantakylistä.
Liekö koskaan ollut ostosmatkailijoita varten seisaketta sillan lähellä kirkon takana ? Olisi ollut hyvä paikka seisakkeelle ihmisten tulla osuuskauppoihin.
1. Mistä on mahtaneet tulla nimitykset Yläkylä ja Alakylä kun ei siinä mitään korkeuseroa oikeastaan ole ? Vasta kun mennään kaarisillalle ja kirkolle on jotain korkeuseroa.
2. Liekö Lieksan kaupallinen keskusta ollut joskus täällä alakylällä kun molemmat osuustoimintaliikkeet ovat sinne päämyymälänsäkin rakentaneet, peräti vierekkäin. Onhan siitä ollut kesäisin lyhyt matka laivarantaan kun ostajia on tullut laivavuoroilla Pielisen rantakylistä.
Liekö koskaan ollut ostosmatkailijoita varten seisaketta sillan lähellä kirkon takana ? Olisi ollut hyvä paikka seisakkeelle ihmisten tulla osuuskauppoihin.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Onhan siinnä loppupäässä jo jonkin verran eroa. Kuitenkin minua on kiinnostanut Nämä Kalina ja Koriseva. Ovat aika erikoisia nimiä. Jospa Wanha kertoisi niistä.
Olisiko Kalina saatu nimestä Galina ja Korisevaa pitänee kysyä Arja Korisevalta.
Onhan siinnä vieläkin kaupunginniemessä pysäkki.
Jaa onko, en ole tiennytkään ?
Kartan mukaan pohjoissuunnassa on ylhäällä ja alhaalla on etelä noin.
Veikkaisin että Alakylä on nimetty joen virtaussuunnan mukaan,on alavirtaan päin. Toinen pää tietysti Yläkylä kun on ylävirtaan päin. En ole varma, arvelen.
HEI HALLOO !
Minkä takia minun vastaus poistettiin, vaikka toin esiin vaion historiallista faktaa.
Ka enpä tuota tiijä, kysy polliisilta.
Yritä uusiksi, jos nyt pysyisi paremmin.
Alhaalla lukee: Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä. Ei ole siis poistettu, katosi muuten.
Vaikka täältä ei poisteta, niin täältä katoaa kommentteja, vaikka olisivat asiallisia. Varsinkin teiltä asiakirjoittajilta.
Onhan Alakylällä ja Yläkylällä korkeuseroa melkoisesti. Se osoittaa jo Asemakadun mäki, kun taas kirkkorannassa ollaan jo lähellä Pielisen pintaa. Reilun kilometrin matkalla on alamäkeä Alakylälle päin. ABC liikenneasema on vielä korkeammalla Pielisestä.
Olen joskus kirjoittanut Lieksan palstalle seuraavanlaista tekstiä:
"Silloin keskusta sijaitsi Kulman nurkilla, jossa olivat ravintolat, matkustajakoti, taksi, monet kauppaliikkeet, kuten elintarvikekaupat, talouskauppa, pari kenkäkauppaa, huonekaluliike, korjauspaja, apteekki, viinakauppa, kahvila autoliike, autohuolto, kelloliike, elokuvateatteri, ja monet muut liikkeet, partureita, kampaamoita, kemikaalikauppaa ja vaatturiliikettä unohtamatta.
Rautatieasemakin oli lähellä, samoin kuin poliisilaitos postin talossa asemalla. Minun lähiruokakauppani, Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen sivumyymälä oli entisestä "Kaatrasta" jonkin matkaa "Vehkalle" päin. Pääkatu oli silloin nimeltään Pielisenkatu ja sen molemmin puolin oli nauhana kauppaliikkeitä Kaarisillalle saakka, mutta selkeä kauppalan ydin oli Kulman tienoo.
Liikkeet sijaitsivat Kulman seudulla teiden molemmin puolin Asemakadun (Asematie) suuntaan, Vehkakankaan suuntaan (Nurmeksen tie), ”Alakylän” suuntaan ja Kuhmonkadun (Kuhmon tie) suuntaan. Tori oli tuolloin hyvin keskeisellä paikalla nykyisen tukkilaispatsaan kohdalla. Linja-autoasema oli silloin postitalon ja Esson välisellä alueella eli lähempänä rautatieasemaa kuin nyt".
Olen joskus kertonut täällä kauppaliikkeistä ja niiden sijainneista silloisen Pielisenkadun varrella 50- ja 60-luvuilla. Asuin lapsuuttani 40-luvulta Yläkylällä ja nuoruuttani Alakylällä, joten tutuiksi tulivat molemmat seudut.
Eikös nk. keskusta sijaitse Kulman nurkilla edelleen.
On se laskeutunut Alakylälle päin City-Marketin ja Kulttuurikeskuksen väliselle alueelle. Kulman risteyksen ympäristössä on enää hyvin vähän mitään toimintaa. Toriakaan ei enää käytetä eikä siellä ole jäljellä kuin jokin kodinkoneliike ja ST1.
Kaupunginniemen kohdalla ei ole ollut seisaketta. Oli vain kaksiraiteinen tasoristeys, kuten nytkin. Lähin seisake oli Sokojoen seisake 400 metrin päässä. Toki kiskobussit eli lättähatut pysähtyivät tarvittaessa kuljettajasta riippuen muuallakin kuin pysäkeillä. Ei ollut harvinaista, että esimerkiksi junaa odottavia marjamiehiä otettiin radan varrelta kyytiin.
Kyllä mielestäni on seisake. On vieläkin seisakkeen kyltti kun menee satamaan .
Minkälainen kyltti se on. Minä näen tasoristeyksessä varoitusmerkit molemmin puolin rautateitä ja kolmion muotoiset keltamustat aurausmerkit junan kuljettajaa varten. Ja tietenkin valot ja puomit sekä hälytyskellot.
Enpä jaksa uskoa, että seisakkeen merkki olisi Kaupunginniemen ylikäytävän luona, koska siinä ei ollut koskaan seisaketta. Ei siis ole voinut sellainen unohtuakaan tien poskeen.
Katso on mustavalkoinen kyltti.
Kyllä siinnä oli seiseke/ pysäkki tai mikäleneen jäi elävästi mieleen, suunnilleen Lieksan asemanäkyi ja juna seis. Olisiko ollut esim vartiala,? Joten ainakin oli. Ja sen on faktaa.
Jospa ajat satamaan iisisti ja katsot.
Vartialan seisake oli Vartialassa, Lieksasta pohjoiseen päin.
Ei ole mitään seisakeen mustavalkoista kylttiä Kaupunginniemen ylikäytävän kohdalla.
Kaupunginiemeen mentäessä löytyi yksi ainoa mustavalkoinen kyltti ja siinä lukee "Ortodoksinen tsasouna". Se tarkoittaa ihan muuta kuin Kaupunginniemen seisake.
Itse näin kyltin kun kävin kesällä Lieksassa. Ja tuli heti mieleeni nuoruus sekä miten voi olla noin liki Lieksan asemaa.
Vartialan jälkeen oli Honkalahti, sitten Kevätniemi, siitä näkyi Lieksa.
Pyskejä oli silloin tiheässä.
Luuletko jotta sekoitan opasteeseen? Joten pidä mölytmahassa. Tiedän eron.
Monilla paikkakunnilla Suomessa on Alakyliä ja Yläkyliä. Usein nimet ovat saaneet alkunsa sen mukaan kumpi paikka on pohjoisempana eli kartan mukaan ylempänä ja kumpi etelämpänä eli alempana. Varmaan myös korkeuserojen mukaan paikkoja on nimetty, kuten ehkä Lieksan kohdalla on muinoin tapahtunut.
Lieksa eli Brahea on alunperin ollut Kaupunginniemessä,.kirkon takana. Liekö sitä perua seisake.
Alakylällä olivat molemmat osuusliikkeet, maalaisten kauppa, teurastamo, valokuvausliike, huonekalukauppa, kirkko, Kaupunginniemen asuntoparakit, kukkakauppa, huoltoasema, lainajyvästö, nämä ainakin. Vuosilukuja en tiedä, eivät kaikki kuitenkaan yhtäaikaa. Hotelli - Ravintola Rajanpirtti oli paremman väen paikka, sinne ei menty arkikamppeissa.
Toisella osuusliikkeellä oli leipomo, josta pentuna käytiin ostamassa suklaapullia ja munkkeja.
Varasjoen rannoilla kirkon kohdalla säilytettiin veneitä, silloin käytössä olivat pienet perämoottorit, ne saattoi jättää paikoilleen, eikä kukaan niitä pöllityt. Joillakin ne olivat lukittuina ketjulla.
Veneet olivat ihan vain puisia soutuveneitä, keväisin niitä maalattiin tai tervattiin.
Kirkkopuisto oli nuorten riiauspaikka. Siellä tavattiin, istuskeltiin penkeillä tai joen rannassa. Kukaan ei räyhännyt eikä huutanut, ei roskattu eikä oltu kenellekään häiriöksi. Eipä tainnut muita puistoja ollakaan, myöhemmin tuli Keskuspuisto.
Brahean kaupunki oli muutamine mökkeineen Kaupunginniemessä 1600-luvulla, jolloin se myös lakkasi olemasta. Rautatie Lieksaan otettiin käyttöön vuonna 1910 eikä seisaketta Kaupunginniemessä tarvittu. Molemmilla alakylän osuusliikkeillä olivat leipomot liikkeiden yhteydessä. Kaarisillalta keskustaan päin on Havukkaniemi, jossa nykyinen hotelli Puustelli sijaitsee. Niemessä oli vielä 50-luvulla paja ja runsaasti venevajoja laivalaiturille, eli rykiin saakka. Havukkaniemen kohdalla talvehtivat myös hinaajat molemmin puolin jokea. Vajat purettiin 80-luvun alussa pois uuden sillan tieltä. Vuonna 1955 valmistunut hotelliravintola Rajanpirtti sijaitsi nykyisen kaupungintalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa oli ravintola ja kolmannessa majoitushuoneet. Vuonna 1970 kävin kerran kyseisessä ravintolassa pikkujoulussa ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Silloin muutama mökki riitti kaupungiksi. Nyt tuntuu, ettei tämä Lieksa riitä kuin tuppukyläksi. Niin muuttuu maailma.
Kaupunginniemessä oli asuinparakkeja ainakin vielä 50 luvulla. Koulukavereitani asui siellä, kävin joitakin kertoja.
Kaupunginniemen täystuho oli keväällä 1959, jolloin veneen tervaajan tuli karkasi heinikkoon ja sieltä varastoihin, parakkeihin ja puutavaraan. Radan taakse ei jäänyt juuri muuta jäljelle, kuin hiiltynyttä puutavaraa. Kirkkopuiston ja rautatien välisellä alueella oli kaksi asuintaloa, joista toinen, eli siltavahdin talo on vielä jäljellä rautatiesillan vieressä. Toisessa, lähellä kirkkopuistoa sijainneessa mökissä asuttiin 60-luvun alkuun saakka.
Olihan siihen aikaan brahean kaupungissa jo 250 henkilöä. Suurimmissa oli jo 500-750. Joten se oli siihen aikaan aika iso city.
Kun tunnut tietävän tätä vanhaa historiaa, kerro mitä tiedät Pielisentie 32 :sta. Siis cittarin alle jääneestä alueesta rakennuksineen.
Oli siinä ainakin tohtori Vilkalan talo ja hammaslääkäri Kiiskisen talo, sekä joku pieni putiikki jossa oli aikoinaan autojen myyntiä. Tokmannin paikalla taisi olla elokuvateatteri Sarkala.
Ja oli invaliiton kioski.
Elinkelvoton kaupunki kun uskoo bioöljyyn ja Endomines humpuukkiin.
" markkinat"
Lopeta jo markkinapelle. Nyt ei puhuta mönjästä. Jos Pelle et ole huomannut ja tuskin olet.
Tokmannin ja Citymarketin välisellä parkkipaikka-alueella sijaitsi monitoimitalo mm. elokuvateattereineen, eli Sarkalan rakennus vuodesta 1904 vuoteen 1972. Sarkalan ja Vilkalan talon väliseen koivikkoon valmistui Öystilä K-kauppa vuonna 1966.
Papinkujan puolella oli hammaslääkäri Ellen Kiiskisen talo vastaanottoineen ja Mönninkadun puolella Puunjalostustehtaan johtajan Toivo Saastamoisen talo. Sarkalan vieressä Pielisenkadun (entinen nimi) varrella oli muotiliike Muotiaitta ja myöhemmin autokauppa ja varaosaliike. Sarkalan vieressä Osuuskassan talon puolella oli karamalli- ja tupakkakioski, kesällä myös siirrettävä jäätelökioski. Niitä hoitivat Lieksan seudun invalidit.
Muistanetko ison, vaalean puutalon, joka oli Keskon . Siinä talossa oli Keskon konttori, Hartikaisen valokuvaamo, Kären kelloseppäliike ja Hirvosen ompelimo.
Näitä ennen oli Lieksan ainoa apteekki.
Rakennuksia oli useita, varastoja, asuntoja ja iso maakellari.
Hammaslääkäri Kiiskisen talon ja Keskon välissä oli tuomari Noposen talo, rapattu 1,5 kerroksinen. Hän asui siinä opettaja vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa.
Koivikkokentällä oli joka kesä koiranäyttely.
Koulukadun puolella Lidliin päin oli hirsitalo, jonkun metsäfirman pomo asui siinä, nimi oli Kuusimäki. Sarkalan ja Kuusimäen välissä oli iso, valkoinen puutalo, jossa oli monta vuokra-asuntoa.
Ainakin Laaskiset ja Sutiset asuivat siinä.
Tästä voit selailla Kaupunginniemen ylikäytävää ja etsiä seisakkeen mystinen kilpi.
https://www.google.com/maps/@63.3118335,30.0257933,3a,75y,236.36h,79.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1sNv0ZRHwIWRWvCQe2x-ZIzw!2e0!7i13312!8i6656
Maalaa linkki ja avaa.
En löytänyt kumpaankaan suuntaan selatessani. Varmaan kyltin paikan tietäjä voi nyt osoittaa sen paikan meille muillekin. Eihän tämä ongelma muuten selviä. Jos kilpi on ollut paikoillaan syyskuussa 2011, on se siellä varmaan vieläkin, kun on noin varmasti nähtynä monissa miehin.
Atomi -niminen paikka oli Enossa Paukkajanvaaran kohdalla. Vanhan uraanikaivoksen kilvessä luki muinoin ATOMI.
Uraanikaivokselta tunsin parhaiten Räty nimisen työnjohtajan.
Jouduin hieman tekemisiin heidän kanssaan.
Luettelo ei ole mitenkään sääntöjen vastainen!
Asiattomista ja sääntöjenvastaisista poistoista on ilmoitettu.
Hei sinä joka ilmoitit asiattomista, niin mitä asiatonta minun viestissä oli?
Kerroin vain milloin nuo aloituksessa mainitut nimitykset ensi kertaa löytyy asiakirjoista.
Kyllä Wanha on pistämätön lajissaan.
En usko liioittelevani jos väitän, että ainakin tätä nykyä Suomen ykkönen Lieksa tietämyksessä.
Halpalentoyhtiö sikaa ampuu kajakin Tiekarhun juuret päästä ikkuna auki tänään ja myös kahden viikon ikäinen olet täällä kirjoittanut komu Komulainen kommunisti hissanmaik
raparperit