Psykiatrinen hoito on edelleen Suomessa lähinnä sadistista.
Ehkä se oli ennen vielä pahempaa , mutta ei se ole tänäkään päivänä hyvää.
Liaan paljon oikeuksia psykiatrian työtekijöillä ja liian vähän oikeuksia potilailla.
Ihan paskaa kohtelua liian monet potilaat siellä saavat.
Ehkä se oli ennen vielä pahempaa , mutta ei se ole tänäkään päivänä hyvää.
Liaan paljon oikeuksia psykiatrian työtekijöillä ja liian vähän oikeuksia potilailla.
Ihan paskaa kohtelua liian monet potilaat siellä saavat.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minulla on eri kokemus. ei ole ollut ongelmiia ja nykyään voi paljo paremmin kiitos lääkärien ja sopivan läälityksen . Jos jotain harmittelen jälkeen päin niin miki en mennyt lekuriin aikasemmin turhaan yritin selbitä omin voimin.
Todenäköisesti sait itse vaikuttaa hoitoosi, ongelmia tulee yleensä silloin kun hoitotaho tekee päätöksiä yksipuolisesti, potilaan tahdon ja hyvinvoinnin vastaisesti.
Kaikki potilaat eivät ole kykeneviä vaikuttamaan hoitoonsa tai päätöksiin, esim. nämä kapean käsityskyvyn omaavat jankkaavat autistit. Potilaan tahdon vastaisia päätöksiä on tietenkin pakko tehdä, mutta potilaan hyvinvoinnin vastaisiin päätöksiin en usko, koska se olisi myös järjen vastaista hoitohenkilökunnalta ja heitä ohjaa järki.
On joskus tapahtunut kyllä järjenvastaistakin toimintaa, valitettavasti.
Voisi sanoa että järjen täytyisi ohjata, ihan aina ei ohjaa.
Ne tilanteet ovat vaikeimpia juuri silloin jos/kun ihminen ei pysty itse pitämään puoliaan.
"Kaikki potilaat eivät ole kykeneviä vaikuttamaan hoitoonsa tai päätöksiin, esim. nämä kapean käsityskyvyn omaavat jankkaavat autistit."
Tämä lause kertoo paljon kommentoijasta.
Kieltämättä en ole kuullut, että kyseisestä hoidosta olisi nostettu jotain potilaskannetta, ja että se olisi mennyt läpi. Koska tilastollisti myös siellä pitäisi syntyä tilanne jossa tämä olisi mahdollista.
Mutta sitten se että jollekulle tulee pahamieli, ei yksistään ole sadismia, vaan psykiatriassa yleensä joudutaan painimaan hankalien eettisten valintojen välissä. Onko jokin asia, esimerkiksi heitteille jättö vai yksilön vapaus?
Olen osittain aloittajan kanssa samaa mieltä mutta itse olen noissa rattaissa pyörinyt niin pitkään että eteen on kerinnyt tulla paljon erilaista kokemusta.
On sekä huonoja, ikäviä kokemuksia mutta myös hyviäkin kokemuksia.
Jonkin verran kokemukset ovat kiinni ihmisestä itsestään miten hän minkäkin asian vastaanottaa. Miten hän mihinkin suhtautuu.
Tällaista kohtelu psykiatriassa usein on. Kevennys raskaasta aiheesta, eli
"Tonnin tuijotus":
https://www.youtube.com/watch?v=mHvBvkSCx2w
Tuossa sketsissä on kyse ns. kaasuvalottamisesta, gaslightingista. Sitä tapahtuu paljon ihmisten välillä ja yhteiskunnassa, psykiatriassa erittäin paljon.