Oliko elämä elämisen arvoista ?

Anonyymi

En ole tyytväinen elettyyn elämään,

miksi en
siinen en ole saanu vastausta,

kaiken sain mistä nuorena haaveilin,
nyt en olekkaan ollenkaan tyytväinen enkä kiitollinen elettyyn elämään,

jumalakaan ei ainakaa vielä olevastannu kysymykseen,
olen hukassa,

kuka osaa selittää ,

104

77

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ehkä selitys löytyy edeltävistä sukupolvista ,
      tai sitten ei.

    • Vain Sinulla itselläsi on vastaus tuohon kysymykseen.
      Sen löydät sisimmästäsi, jos osaat etsiä.
      Tarkastele ensin näkökulmaasi ja sitten asennettasi.

      • Anonyymi

        Vaikka kuinka etsin vastausta,
        näen vain mustan aukon meneisyydessäni,

        meisisyyteni on mysteeri,
        vaikka onkin täynnä valtavaa tapahtumien rypästä,
        monipuolisesta rikkaasta elämästä,
        silti täynnä tuskaa ja kärsimystä,
        näen koko maailman vastenmielisenä ,


    • Anonyymi

      Raamatun sananmukaan
      elämä tuskaa ja työtä,

      mutta miksi ?

    • Anonyymi

      Kaikki johtuu Auringonpilkuista...

      • Anonyymi

        heh heh heee, tuo on parasta mitä koskaan olenkuullut,, heh heh,


    • Anonyymi

      Ehkä se johtuu siitä, että se on peruuttamattomasti ohi ?
      Ehkä pettymyksen tunne on sitä ?

      Minusta tuntuu joskus kaikesta huolimatta, että elämä on suuri petos.
      Vanhuus ikäänkuin mitätöi kaiken mitä on ollut.
      Tekee tyhjäksi sen.

      Älkääkä sanoko, että vika on asenteessa.
      Asennetta on ollut ja on edelleen.

      Ei pitäisi olla luonteeltaan syvällisesti asioita miettivä.
      Olisi parempi olla hyvin yksinkertainen ihminen,
      joka ei pohdiskelisi asioita,
      eläisi vain elämäänsä huolettomana kuin "enkelten kelkassa".

      Liika älyllisyys ja kyky moniin näkökulmiin
      voi tehdä elämän henkisesti raskaaksi.

      • Olen päinvastaista mieltä.
        Asenteidensa ja näkökulmiensa tuulettaminen, on henkisesti vapauttavaa.
        Esteenä yleensä on jonkinasteinen pelko.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Olen päinvastaista mieltä.
        Asenteidensa ja näkökulmiensa tuulettaminen, on henkisesti vapauttavaa.
        Esteenä yleensä on jonkinasteinen pelko.

        Tunnetko muut kirjoittajat vai mihin tietosi perustuu ?


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Olen päinvastaista mieltä.
        Asenteidensa ja näkökulmiensa tuulettaminen, on henkisesti vapauttavaa.
        Esteenä yleensä on jonkinasteinen pelko.

        Toisten, tuntemattomien ihmisten ajatuksia on helppo selittää ja mitätöidä.


      • Anonyymi

        Kiitos,
        samoin tuntuu, elämä on suuri petos ihmiselle,





        en suuremmin pohdi elämän mysteeriä,

        kylläki kyselen, miksi jumala loi minut
        vaikka ilmiselvästi en ollut vanhempien toivelisataalla sillähetkellä ???

        äitini oli reumakuumeen juuri sairastanu, joka oli varioittanu hänen sydänlihastaan,
        ja veljeni oli just vuotta ennemmin mua syntyny,

        tetenkin lapsuus oli ihanaa aikaa,
        paljon mielenkiintoisempaa aikaa kuin nyt tämä vanhuus,
        silloin tuntui että koko maailma oli mun, heh,

        --
        kävin terv.k. siellä oli paljon meitä vnhuksia vaivoineen,
        eräs papparainen jäi syvästi mieleen,
        hän kun tuli vastaanotolta, hän oli kuin maahan lyöty,
        murhe näkyi niin läpi että olisi halunnu tarttua hänestä kiinni ja sanoa,
        samassa veneessä olemme, ( saatto-hoidossa )
        vieläki tuntuu pahalta hänen puolestaan,
        hän sai varmmaankin pahan diaknoosin,
        vaikka itselläki on paha vaiva nyt
        niin hänen tuskansa tuntui vielä pahemmalta,

        tämmöstä tämä vanhuus on, toivotonta tuskaa, loppuun laahustamista,


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Olen päinvastaista mieltä.
        Asenteidensa ja näkökulmiensa tuulettaminen, on henkisesti vapauttavaa.
        Esteenä yleensä on jonkinasteinen pelko.

        Vaikka murhe musta ja pettymys elämään nyt vaivaaki,
        olen Eliaanan kanssa hiukan samaa mieltä
        vanhana toivottomana masentuneenakin
        kanntaa tuulettaa näitä myrkyllisiä tunteitaan,

        jostain syystä olen kuin hukassa
        jumalata kysen
        mikä oli mun elämäni tarkotus, kun itse en sitä keksi,


        jospa jumala joskus sen mulle ilmoitaa, toivon niin,


      • Eliaana
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisten, tuntemattomien ihmisten ajatuksia on helppo selittää ja mitätöidä.

        En minä mitään toisten ajatuksia selitä, enkä mitätöi.
        En myöskään ole sanonut tuntevani täällä ketään.
        Mistä kummasta nuo ihmetulkinnat kumpuavat.
        Sanoin vain olevani päinvastaista mieltä, enkö saisi olla. Pitäisikö myötäillä teidän mielipidettänne.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Olen päinvastaista mieltä.
        Asenteidensa ja näkökulmiensa tuulettaminen, on henkisesti vapauttavaa.
        Esteenä yleensä on jonkinasteinen pelko.

        Eliaanalle vastaisin,

        en koe pelkoa,
        mutta pettymystä elämää kohtaan kyllä tunnen,

        maailma on liian paha, epävarma, tämmöseen maailmaan ei pitäisi lapsia synnyttää,

        - lapsettomille pariskunnille sanoisin, heille on suuri onni kun eivät ole hankineet lapsia tämmöseen maailmaan,


        eräs läheinen kaunis vanha nainen ( vara äiti, äitini sisko ) sanoi aikoinaan
        hän on nyt oikein tyytyväinen nyt,
        kun hän ei ole mennyt naimisiin ja hankkinu lapsia,

        jatkoi, olen nähnyt aivan tarpeeksi kuinka vaikeeta on nuorilla ihmisillä tämmösessä maailmassa,

        hän kyllä paapoi meitä kaikki sisarrustensa lapsia monella eritavoin
        teki paljon hyväntekeväisyyttä jopa ulkomaita myöten
        hänellä oli kummilapsia,
        nyt hän nukkuu ijäistä untaan,
        kiitos hänelle kaikesta,
        hän teki paljon hyvää maailmaan, oli yrittäjä nainen,
        uskoi jumalaan kaikessa,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka murhe musta ja pettymys elämään nyt vaivaaki,
        olen Eliaanan kanssa hiukan samaa mieltä
        vanhana toivottomana masentuneenakin
        kanntaa tuulettaa näitä myrkyllisiä tunteitaan,

        jostain syystä olen kuin hukassa
        jumalata kysen
        mikä oli mun elämäni tarkotus, kun itse en sitä keksi,


        jospa jumala joskus sen mulle ilmoitaa, toivon niin,

        Jos murheen alhoon jää kiinni, on vaarana vajota syvemmälle.
        Aloituksessa sanoit, että olet saanut haaveilemasi ja silti ole tyytymätön, etkä tunne kiitollisuutta elämälle.
        Tuli mielikuva siitä, että jotain on kuitenkin jäänyt puuttumaan.
        Kysyt myös Jumalalta tarkoitusta.
        Mielesi íkäänkuin etsii jotakin.
        Tuolla alenpana kerroit lämpimästi tuon jo edesmenneen sukulaisesi elämästä.
        Nähdäkseni hän oli löytänyt elämälleen tarkoituksen.
        Jospa hänen kauniista muistostaan, voisit ammentaa jotakin itsellesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisten, tuntemattomien ihmisten ajatuksia on helppo selittää ja mitätöidä.

        Miten se on muitten ihmisten selittämistä ja mitätöimistä, jos tuulettaa omia asenteitaan ja vapautuu siitä, mistä suurin osa ei ymmärrä vapautua. - Nm. Mieli kahleissa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toisten, tuntemattomien ihmisten ajatuksia on helppo selittää ja mitätöidä.

        "...selittää ja mitätöidä" !
        Mielipidepalstalla saa esittää erilaisia näkemyksiä puheena olevasta asiasta. Ei ole mitätöintiä, jos tuo esille toisen näkökulman.
        Se on keskustelua.


    • Anonyymi

      Elämäntarkoituksia voi keksiä kaikenlaisia itse,
      mistäpä me sen tietäisimme mitkä on elämän tarkoitus ?
      Elämän tarkoitus on elää elämä läpi ?
      Alusta loppuun.
      Ei sen kummempaa ?

      Päätin aikoinaan omalla kohdallani lakata ajattelemasta elämän tarkoitusta.
      Ihmisenä tässä elämässä teen sen mitä parhaaksi näen tehdä
      itseni ja niitten eteen, jotka minua ehkä minua tarvitsevat.
      Mitä muuta voi ?

      Eikös ihmisen tärkein tehtävä ole auttaa kanssakulkijoita elämän matkalla ?
      Niin kauan kuin jaksaa.
      Myöhemmin voi joutua itse autettavan asemaan, jos ei nopeasti pääse pois.

      • Anonyymi

        Noinki voi ajatella,

        mutta

        entä nyt kun kukaan ei enään tarvitse,
        eikä halua mitään " apua " vanhukselta,

        tuntee olevansa jopa yli-jäämä ihminen,
        kun entinen elämä ei kellekään merkitse enään mitään,
        vaikka työtä olemme tehneet ja perheet lapsinneen kasvattaneet,
        ei meillä ole muuta arvoa
        vain haitta arvo
        rahan kulu erä porukkaa kaikki me vanhukset,

        -- yli 75 on jo palliatiivisen hoidon piirissä,
        eikä varmaan kaikki pääse edes noihin hoitoihin,


      • Eliaana

        ´´Eikös ihmisen tärkein tehtävä ole auttaa kanssakulkijoita elämän matkalla.´´
        Mielestäni juuri tuo, on se ihmisen elämän päätarkoitus.


      • Mielenkiintoinen ajatus, että olemme syntyneet maailmaan jotain tarkoitusta varten.
        Sattumaltahan me olemme tässä. Jos jotkut toiset solut olisivat ehtineet ensin perille hedelmöittämään munasolun, olisi tilallamme joku toinen. Miksi juuri me olemme täällä?
        Samoin ajattelen ihmeissäni, mihin meitä tarvitaan ikuisuudessa kuolemamme jälkeen? Mikä on tehnyt juuri meistä niin mielenkiintoisen, että synnyimme, elämme ja kuolemme, ja siirrymme sen jälkeen iankaikkisuuteen. Mikä lienee tehtävämme siellä?
        Ilmeisesti olemme hyvin tärkeitä hitusia maailmankaikkeudessa.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        ´´Eikös ihmisen tärkein tehtävä ole auttaa kanssakulkijoita elämän matkalla.´´
        Mielestäni juuri tuo, on se ihmisen elämän päätarkoitus.

        juu, sitähän me kaikki perheellisinä varmasti olemme tehneet,
        ainaki mä ja puolisoni,

        oma perhe oli kaikki kaikessa
        ja lapsia ja lastenlapsia avustettiin niinkauan kuin nille apu kelpasi,

        mutta nyt kaikki on ohi,

        nyt itse onenemmänki jo avun tarpeessa kuin jälkeläiset,
        heillä on omat kiireensä,

        vanha on tarpeeton ja elämän tarkotus hävinny taivaan tuuliin,


      • Anonyymi kirjoitti:

        juu, sitähän me kaikki perheellisinä varmasti olemme tehneet,
        ainaki mä ja puolisoni,

        oma perhe oli kaikki kaikessa
        ja lapsia ja lastenlapsia avustettiin niinkauan kuin nille apu kelpasi,

        mutta nyt kaikki on ohi,

        nyt itse onenemmänki jo avun tarpeessa kuin jälkeläiset,
        heillä on omat kiireensä,

        vanha on tarpeeton ja elämän tarkotus hävinny taivaan tuuliin,

        Minä taas sanoisin, että elämäsi tarkoitushan on täytetty, kun olet tuon kaiken tehnyt.
        Ei se elämäsi tarkoitus ole minnekään hävinnyt.
        Ilman Sinua noita lapsiasi ja lapsenlapsiasi ei olisi olemassakaan.
        Ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen, jokainen elämä on tärkeä osanen maailmakaikkeudessa.


    • Anonyymi

      Aloittaja ei sitten ole koskaan lotonnut, eikä ostanut arpoja, koska ilman niitä elämä on täysin arvotonta.

      • Anonyymi

        HEH HEH HEE ,,,


    • Anonyymi

      Näitähän me pohdimme itse kukin eikä kukaan kai ole tullut koskaan
      mihinkään tulokseen.
      Olisihan se mukavaa, jos joku "elämän arvoitus" ratkeaisi, saisi jonkun selityksen
      oman elämänsä tarkoitukselle, vaan ei ratkea.

      Olisipa mukava jos olisi toinen elämä vielä.
      Jos tämä ensimmäinen olisikin vain "harjoituselämä"
      ja tällä kokemuksella voisi aloittaa uuden, varsinaisen elämän,
      mutta että ainoa koko elämä meni tämän ensimmäisen harjoitteluun,
      ei "käyttöohjetta" tullut mistään, tekee surulliseksi.

      Meillä ei kotoa saanut muuta ohjetta kuin minkä 12-vuotiaana sain,
      että lähde niin pian pois kuin mahdollista elättämään itse itsesi.

      • Mietit, että olisi mukavaa, jos olisi toinen elämä vielä.
        Entäs jos tämä onkin sinun toinen elämäsi, ja paljon onnellisempi kuin se edellinen!
        Vaikka sinulla ei ole käyttöohjetta ollut, niin ihan omin avuin olet elänyt elämäsi näihin ikävuosiin asti. Olet osannut ja olet tiennyt. Perintönä siitä edellisestä elämästä?

        Eräissä uskonnoissa uskotaan sielunvaellukseen ja uudelleensyntymiseen.
        Se on ihan yhtä hyvä usko kuin luterilainen viimeiseen tuomiopäivään uskova uskonto.


    • Anonyymi

      Minä olen niin "yks´niitinen", että en ole älynnyt miettiä elämäni tarkoitusta, sillä otin vanhemmistani esikuvan elämääni.

      Siis nuorena avioliittoon ja lapsia, no vain kaksi, koska ehkäisy oli jo keksitty, mutta molempien vanhemmilla oli yli 10 lasta, joten setiä, tätejä, kuten "kumminkaimojakin" oli pilvin pimein.

      Työelämään varhain, olipa työ mikä hyvänsä ja lapsena olin jo lapsenpiikana, itsekin vasta lapsi.

      Sitten hieman koulutusta ja sain isäni "lankaan", kun hain Hesan Kauppakouluun, josta hän hieman moitti, että olisit valinnut lähempää, mutta olin jo ollut hesassa 12-v alkaen. Tietenkin, kuin tuhlaajapoika palasin aina lomillani lapsuuskotiini, aina siihen saakka kun äitini kuoli.

      En sanoisi, että elämäni olisi ollut ruusuilla tanssimista, mutta kenelle olisikaan.

      Nyt olen ainakin niin äärettömän kiitollinen valinnoista, miten olen tehnyt.

      Olen todellakin tyytyväinen elämääni, ...tällä hetkellä. Huommisestahan ei tiedä.

      • Anonyymi

        Ahkera työ tekijänsä palkitsee ! Oli kiva lukea myönteinen kirjoitus.
        Kaikkea hyvää sinulle !


      • Anonyymi

        Juuri noin! Edellytysten mukaisia tavoitteita ja haasteita. Onnistumisten iloja ja epäonnistumisista toipumista. Jossakin vaiheessa sopiva elinkumppan jakamaan onnea.
        Elämän jatkuvuuden näkeminen seuraavissa sukupolvissa.
        Mitä muuta voi elämältä kohtuudella odottaa.
        Koko lysti omiin resursseihin suhteutettujen tarpeiden mukaan piittaamatta paljoakaan ymäristön kuvitelluista odotuksista.


    • Anonyymi

      Minulla ei ole psykiatrin koulutusta , mutta uskoisin että tähänkin tapaukseen löytyy lääkkeet-Eli tilaappa aika lääkärille

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Oli :-*

    • Anteeksi nyt mitä sinulle pitäisi selittää?
      Jos olet jäänyt huumekoukkuun?
      Kerro mitä olet jäänyt elämästäsi paitsi ilman tekemättä oman elämäsi hyvinvoinnin eteen edes päivääkään töitä?
      Minulta äitinä on kuollut kaksi työssäkäyvää poikaa,toinen tapettiin ja toinen tappoi itsensä.
      Tuntuu,että olet pelkkä luuseri yhteiskunnanvaroilla elävä edesvastuuton sosiaalipummi.
      Nyt haet meistä vanhuksista henkilökohtasta elättäjää.
      Hei me eläteen sut,me maksetaan sun kaikki vitun elämisesi,ettet vaan kuole nälkään,me vanhukset voidaan niin tehdä

    • Anonyymi

      Aloittajalle..Etkö ole se sama henkilö, joka kirjoitit aiemmin, miten sairas olet? Kirjoitustyylisi on sama, en muuten epäilisi. Miten nyt taas kirjoitat noin negatiivista elämästäsi?

      Olet kai jo parantunut niistä kaikista fyysisistä oireistasi ja sairauksistasi ja nyt otit tämän asian esille. Kuule, kaikilla meillä on omat vaikeutemme hyväksyä kaikkea elämässämme. Se on jo ihmeihminen, joka voi olla tyytyväinen koko elämäänsä.
      Täytyy vain hyväksyä elämänsä, uusintaa ei saa.

      Ollaan sentään jo eletty ihmisiksi kai tähän asti, saatettu uusi sukupolvi maailmaan, tai ei, ja tehty oma osamme niin hyvin kuin pystytty.
      Kuolema on seuraava lopullinen porttimme, eläkäämme siihen asti jokainen päivä ja yö? ilolla.
      Koeta löytää iloa ja merkitystä elämääsi! Vai haetko kenties terapiaa tätä kautta? Se on vaikea tie, kun meitä on niin paljon monenlaisia ihmisiä.

      Kaikkea hyvää toivon sinulle hyvä ystävä!

    • Anonyymi

      Koskaan en olisi halunnu syntynykkää !

      • Anonyymi

        Samat sanat, ystävä !


    • Anonyymi

      alotukseen:

      Miten sen nyt ottaa,
      oli ja ei ollut ,
      elämä oli kovaa työtä ja taistelua selviytymisestään,

      mutta
      se on nyt varmaa,
      loppu suora on menossa,
      paluuta menneeseen ei ole.

    • Anonyymi

      Miten jaksat nyt ? Oletko toipunut oloistasi ?
      Toivon niin ! Hyviä tervehdyttäviä unia sinulle !

      • Anonyymi

        Ikävä-kyllä, vointi on toistaiseksi huono,
        toistaiseksi ei vielä tuloksia parempaan suuntaan,


    • Tällä on useita kirjoittajia, jotka eivät ole elämäänsä tyytyväisiä, ja siksi he hakevat tyydytystä nälvimällä muita kirjoittajia, ja käsittääkseni jatkuvasti samojen kirjoittajien kintereillä.
      Kun ei itsellä ole hyvä mieli eikä tulevaisuudessa ole hyvää odotettavissa, niin ilkeily ja kiusanteko palstoilla tuovat tyydytystä elämään.
      Säälittävää sellainenkin elämä on.
      Kuvaavaa on, että saatuaan pirttiläiset siirtymään seuraavaan ryhmään väittämällä, että pirttiläiset ovat liian vanhoja 70-palstalle, he yrittivät kirjoitella pirttiin keskenään, mutta loppuihan se alkuunsa.
      Sitten he unohtivat omat ikänsä ja kiirehtivät 80-palstalle, vaikka ikä ei riitä. Heille siitä ei mole mitään haittaa, mutta pirttiläisten ikä häiritsi heitä suunnattomasti.

      Kun oikein pähkäilee, niin jokainen voi sanoa, ettei ole elämäänsä tyytyväinen, eihän isoa lottovoittoakaan ole tullut.

      • Anonyymi

        Makriina on siis ajamassa alle 80 vuotiaita pois palstalta. Eikös ne kiusatuiksi itseään säälivät ole juuri niitä 70kymppiin kuuluvia? Onko täällä esitettävä sotu ja hetu, että saa kirjoittaa? Itseäsi ei haitannut kirjottaa kasikymppisenä 70palstalla, joten kajsinaamaista tämä touhu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Makriina on siis ajamassa alle 80 vuotiaita pois palstalta. Eikös ne kiusatuiksi itseään säälivät ole juuri niitä 70kymppiin kuuluvia? Onko täällä esitettävä sotu ja hetu, että saa kirjoittaa? Itseäsi ei haitannut kirjottaa kasikymppisenä 70palstalla, joten kajsinaamaista tämä touhu.

        Et tunnu ymmärtävän minun kirjoitustani. Vastasin henkilölle joka miettii elämäänsä. Kirjoitan hänelle, että hän ei ole ainoa pettynyt, vaan joukossamme on muitakin, jotka tuntevat elämänsä kuluneen hukkaan. Alakuloista tulee kannustaa ja lohduttaa. Esimerkkinä mainitsen nämä kirjoittajat, jotka eivät halua osallistua keskusteluihin, vaan haluavat olla palstalla muista syistä.
        Luin tekstini uudelleen, enkä näe siinä halua häätää näitä kirjoittajia pois. Palstahan on vapaa kaikille, kaikenikäisille. En näe mitään kaksinaamaisuutta siinä, että kerron millaisen kuvan heidän mielipidekirjoituksensa ovat minulle antaneet. Sallit kai kaikille mielipiteen vapauden?
        Pirtistä lähteminen oli todellinen häätö, jonka muut palstalaiset suorittivat. Ei sitä aluksi edes ymmärtänyt. Minusta se käy esimerkiksi kaksinaamaisuudesta.

        Ihan ystävyydellä, terveisin Makriina.


      • Anonyymi

        Ei todellakaan johdu siitä, ettei olisi elämäänsä tyytyväinen,
        vaan vain palstan ilmanpilaajista.


      • Anonyymi

        Et näe enää metsää puilta, et tajua asian ydintä.


    • Anonyymi

      Onko elämä elämisen arvoista,
      hyvä kysymys,
      vastaus koko ihmiskuntaa ajatellenen:

      ei ole,

      maailama oli turha keksintö,
      turhaaki turhempi,

      maanpäällinen elämä
      taitaakin olla se ehelvetti josta raamattu puhuu,

      kaikki me ihmiset olemme niitä pahoja jotka jumala taimittaa ikuiseen helvettiin,
      ja me tänne syntyneet elämme sitä helvetillistä ihmisen aikaa,
      tässä ja nyt .

      mukavaa päivänjatkoa kaikille palstalaisille.

      • Anonyymi

        Eipä meiltä keltään kysytty tahdommeko syntyä maailmaan,
        mutta meitä yritetään tukea kirkon taholta (?) hokemalla: "Elämä on lahja",
        että kestäisimme paremmin.
        Joskus olen itsekin miettinyt onkohan maapallo jonkun toisen taivaankappaleen helvetti.
        Mukavaa päivänjatkoa sinullekin !


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eipä meiltä keltään kysytty tahdommeko syntyä maailmaan,
        mutta meitä yritetään tukea kirkon taholta (?) hokemalla: "Elämä on lahja",
        että kestäisimme paremmin.
        Joskus olen itsekin miettinyt onkohan maapallo jonkun toisen taivaankappaleen helvetti.
        Mukavaa päivänjatkoa sinullekin !

        On lähes mahdotonta ymmärtää, ettei jotkut arvosta tätä ainutlaatuista osaa, olla osana elämää. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän lumoudun luonnon biodiversiteetistä ja tajuan: Joka luontokappale on todella tärkeä juuri luonnon tasapainon vuoksi.

        Puut, niiden meiltä salattu verkosto, niiden toisilleen kemiallinen viestintä, veden kiertokulku sateesta takaisin mereen, kaikki tuo elämä ympärilläni saa tuntemaan etuoikeutta saada olla osa tätä kokonaisuutta!


      • sinisiru kirjoitti:

        On lähes mahdotonta ymmärtää, ettei jotkut arvosta tätä ainutlaatuista osaa, olla osana elämää. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän lumoudun luonnon biodiversiteetistä ja tajuan: Joka luontokappale on todella tärkeä juuri luonnon tasapainon vuoksi.

        Puut, niiden meiltä salattu verkosto, niiden toisilleen kemiallinen viestintä, veden kiertokulku sateesta takaisin mereen, kaikki tuo elämä ympärilläni saa tuntemaan etuoikeutta saada olla osa tätä kokonaisuutta!

        Sinisiru, oletko tutustunut Masaru Emoton tutkimuksista vedestä.
        Ajattelin, että se voisi kiinnostaa Sinua.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Sinisiru, oletko tutustunut Masaru Emoton tutkimuksista vedestä.
        Ajattelin, että se voisi kiinnostaa Sinua.

        En ole tutustunut Masaru Emoton ajatuksiin, luen juuri Peter Wohllben Puiden salattua elämää, ja luonnosta yleensä. Pitänee ottaa selvää,.. sinisiru


    • Anonyymi

      Jotkut voivat "lumoutua luonnon biodiversiteetistä",
      toiset kärsivät vaikeista sairauksista ja niitten vaikeista oireista
      peläten kuolevansa tai halvaantuvansa hetkenä minä hyvänsä.
      Ei siinä tule mieleen biodiversiteetit ollenkaan.
      Eikä tule mietittyä "puitten salaista verkostoa ja niitten kemiallista viestintää",
      kun kuolema viestii koko ajan nurkan takana.

      nm. 3 x sydänjysäys tänä vuonna ja lanssilla hospitaaliin

    • Anonyymi

      Tähän ikään mennessä moni on voinut sairastaa paljon, mutta joistakin sairauksista
      voi toipua, etteivät ne rajoita kovin paljon elämää. Sydänsairaudet ja jotkut muutkin voivat olla piinallisia. Kaikkeen kun ei löydy täsmälääkitystä vieläkään, vaikka kuuhunkin on lennetty jo kymmeniä vuosia sitten.

    • Anonyymi

      Joku ella on taas niin hurmioitunut. Onko se sama ella jolla oli taiteilijamies ja VVM:n virkamies ja tehtaan johtaja.

    • Anonyymi

      Johan on jollaki mahtavaa, oikein auttii osana luonnon ihanuutta,
      no se sallittakoon hänelle,


      nämä helvetilliset kivut vie kaiken elämän halun
      siinä unohtuu kaikki hyvä mitä pitkän-elämän varrella on saanut,
      kipujen kourissa elää vain sitä hetkeä,
      toivoo toivoo toivoo joko huomenna olisi parempi päivä,
      vaikka kehutaan niin hyvästä terveydenhoidosta ettei varmasti tarvi kivuista kärsiä, se on pelkkää valhetta, suuri valhe varsikin vanhusten kohdalla,
      ei vaan tule parempaa päivää,
      suomessa sairaan vanhuksen elämä on helvettiä,

    • Anonyymi

      Kaiken kokeneena
      elämä on turhaa,

      jos itse olisin saanu päättää,
      en olisi ikinä syntynykkää maanpäälliseen elämään,

    • Anonyymi

      Minua kiinnostaisi tietää, että mistä johtuu nuo "helvetilliset" kivut, joihin ei saa lääkitystä?

      Itselläni on kyllä ollut, mutta ne johtui selkäni välilevy pullistumisesta, mutta aika pian pääsin leikkaukseen.

      Olihan niitä kipuja senkin jälkeen ja olipa "lohduttavaa" kuulla Ortonissa, kun siellä kerrottiin, että ne häipyy, kun ikää tulee. Silloin se (olinhan 40-v) nauratti, mutta ei enää. Kivut ovat hävinneet, kun pakolliset työ- ja kodinhoito väheni ja nyt ei koske mihinkään, mikäli pysyn kotona, enkä lähde edes nyt sieni- ja marjametsään.

      • Anonyymi

        Geriatrian professori, jonka nimeä en muista, kirjoitti vuosia sitten lehdessä,
        että valmistautukaa vanhuuteen. Vanhuksella on joka päivä jotain kipuja.


      • Anonyymi

        ei ole tutkittu

        tukimukset maksaa maltaita,

        kuka maksaa vanhan ihmisen kärsimykset,
        kuinka terveyskeskus suhtautuu tilanteeseen,

        hyvät neuvot ON nyt tärkeitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ei ole tutkittu

        tukimukset maksaa maltaita,

        kuka maksaa vanhan ihmisen kärsimykset,
        kuinka terveyskeskus suhtautuu tilanteeseen,

        hyvät neuvot ON nyt tärkeitä

        "Ei ole tutkittu"???

        Miksi et mene terkkariin ja pyydä tutkimuksia, koska se ei maksa niitä "maltaita", joita nyt kuvailet. Oletatko, että sinulla onkin aivan "hirveä" sairaus, joka vaatiikin massiiviset hoitotoimenpiteet, jotka maksavat? Saisithan sitten diagnoosin, että sairastatkin mielikuvitus tautia, johon ei ole hoitoja tarjolla nyt!D

        Miksi valitat täällä, koska sinun itsesi täytyy mennä sinne "terkkariin", josta saat asianmukaisia tutkimuksia?

        Aivan turhaa on täällä ruikuttaa, että ei saa hoitoa, jos ei sinne itse hakeudu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei ole tutkittu"???

        Miksi et mene terkkariin ja pyydä tutkimuksia, koska se ei maksa niitä "maltaita", joita nyt kuvailet. Oletatko, että sinulla onkin aivan "hirveä" sairaus, joka vaatiikin massiiviset hoitotoimenpiteet, jotka maksavat? Saisithan sitten diagnoosin, että sairastatkin mielikuvitus tautia, johon ei ole hoitoja tarjolla nyt!D

        Miksi valitat täällä, koska sinun itsesi täytyy mennä sinne "terkkariin", josta saat asianmukaisia tutkimuksia?

        Aivan turhaa on täällä ruikuttaa, että ei saa hoitoa, jos ei sinne itse hakeudu.

        Ano 12:23. Nyt heittää sulla yli, kun alat rätkyttää sairaalle ihmiselle.
        Mistä sinä tiedät hänen "mielikuvitustauti"-diagnoosistaan ?!
        Henkilöhän on kirjoittanut olleensa lääkärillä, mutta ei ole saanut apua.
        Ettei vaan ole "mielikuvitustauti " itselläsi päässä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ano 12:23. Nyt heittää sulla yli, kun alat rätkyttää sairaalle ihmiselle.
        Mistä sinä tiedät hänen "mielikuvitustauti"-diagnoosistaan ?!
        Henkilöhän on kirjoittanut olleensa lääkärillä, mutta ei ole saanut apua.
        Ettei vaan ole "mielikuvitustauti " itselläsi päässä ?

        "Henkilöhän on kirjoittanut olleensa lääkärillä, mutta ei ole saanut apua."

        Minä kirjoitin ilmeisesti aivan eri henkilölle, joka totesi, että ei ole tutkittu?

        Kuinka itse tulkitset eri anonyymien kirjoitukset, että onko yksi, vai eri henkilö?


    • Anonyymi

      Elämä on tauti johon kuolee.

      • Anonyymi

        Luulosairaitakin tunnetusti on olemassa, he jotka mielellään liioittelevat ns. helvetillisiä kipujaan! Anoppini oli yksi sellainen, joka syyllisti kotijoukkoaan kulumillaan.
        Ei heille kannata väittää vastaan.


      • Anonyymi

        Hyvin sanottu, ja oivallettu,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulosairaitakin tunnetusti on olemassa, he jotka mielellään liioittelevat ns. helvetillisiä kipujaan! Anoppini oli yksi sellainen, joka syyllisti kotijoukkoaan kulumillaan.
        Ei heille kannata väittää vastaan.

        JA sinä olet harvinaisen tyhmä,
        tyhmää on turha opettaa,
        se ei koskaan opi mitään ,

        on vain ries yhteiskunnassamme !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JA sinä olet harvinaisen tyhmä,
        tyhmää on turha opettaa,
        se ei koskaan opi mitään ,

        on vain ries yhteiskunnassamme !

        Tuohon voi lisätä,

        tyhmä ei myöskään ikinä sivisty ihmisenä ihmisyyteen
        omia luulojaan pitää tosina !

        sattaa
        " antaa väärän todistuksen lähimäisestään "

        joka on lakipykälissä kielletty teko
        eli rikos .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulosairaitakin tunnetusti on olemassa, he jotka mielellään liioittelevat ns. helvetillisiä kipujaan! Anoppini oli yksi sellainen, joka syyllisti kotijoukkoaan kulumillaan.
        Ei heille kannata väittää vastaan.

        Kuka pystyy sanomaan onko toisen ihmisen kivut luulosairautta ?
        Ei kukaan. Et sinäkään.
        Minulla on muuten kulumia ja ne aiheuttavat hemmetinmoista hermojaraastavaa
        "viulomista", jomottavaa kipua. Lääkärini ei ainakaan ole kertaakaan sanonut, että kuvittelen vaan. Hän on alan lääkäri.
        Oletko sinä lääkäri ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka pystyy sanomaan onko toisen ihmisen kivut luulosairautta ?
        Ei kukaan. Et sinäkään.
        Minulla on muuten kulumia ja ne aiheuttavat hemmetinmoista hermojaraastavaa
        "viulomista", jomottavaa kipua. Lääkärini ei ainakaan ole kertaakaan sanonut, että kuvittelen vaan. Hän on alan lääkäri.
        Oletko sinä lääkäri ?

        Hyvä hyvä,, osasit sanoa suorat sanat anon: 12:06
        itse en olisi osaanukaa noin sanoa,
        sama kokemus itsellä,
        o i ke a lääkäri ei koskaan ole epäillyt kipujen olemassa oloa,
        päivastoin röntkenkuvat nähtyään todennut kivut ja koittanu hoitaa tilannetta kortisooni tai jollaain rokoteella paikallisesti, ym neuvoja sun muuta lääkkeellä
        helpotusta tilanteeseen,

        tällä palstalla yksi persoona moittii aina toisia kirjoittajia,
        hänet tunnistaa joka komentista,
        sama tyyli moittia ja näytelee parempaa kuin itse onkaa,

        omahyväinen vanhapiika ilmeisesti, elämässään pettyny narsisiti tyyppi,

        kaikki tietää mitä narsimi luonteen omaava ihminen on.


    • Anonyymi

      Elämään tottuminen tekee kuolemana ajatuksen niin vastenmieliseksi.

    • Anonyymi

      Lääkäri on se henkilö, joka kaataa rohtoja, jotka hän tuntee huonosti,
      olentoon, jonka hän tuntee vielä huonommin.
      (Voltaire)

    • Anonyymi

      Vanhuuden tragedia ei ole siinä, että tullut vanhaksi, vaan että on ollut nuori.
      (Oscar Wilde)

    • Tänään oli ykkösellä uusintana parinkymmenen minuutin dokumentti "Viimeinen kesä" vanhuksesta, joka eli yksin luhistumaisillaan olevassa mökissään. Hän hoiti itse kaiken perunannostoa myöden, ruokki kanoja ja huushollasi pirtissä. Käveli kahden kepin kanssa, mutta sinnikkäästi piti puolensa, vaikka ei saanut apua keneltäkään. Välillä näytettiin valokuvia menneiltä ajalta, jolloin vanhus oli nuori ja perhe koossa, mies työteliäs, talo kunnossa. Ilmeisesti 5 poikaakin perheessä oli ollut. Vanhus oli tyytyväinen elämäänsä. Hän oli nyt yksin talovanhuksessa, mutta ei valittanut.

      Viimeisissä kuvissa hän istuu vuoteellaan vanhainkodissa, kauniissa huoneessa, ikkunassa pitsiverhot. Istuu, ja katsoo ympärilleen kyllästyneenä. - Tuli mieleeni Kari Suomalaisen pilakuva samanlaisesta mummosta, joka mutisee itsekseen: "Olisipa täällä edes yksi kirppu".'

      Hän ainakin oli ollut tyytyväinen elämäänsä. Lopputeksteissä nimi ja ikävuodet 1915-2004.

      • Anonyymi

        Siinä vasta elämä. Minäkin ihailen suuresti kotikaupunkini asunnottomia,
        jotka nyssyköineen kävelevät yötäpäivää kaduilla tietämättä elävänsä hyvinvointivaltiossa.
        Mikäs minun on ihaillessa köyhiä, lämpimässä asunnossani.


    • Anonyymi

      Tragikoomista eli surkuhupaisaa,
      että jonkun mukavasti mukavuuksiensa keskellä asuvan
      mielestä esimerkillisen urheaa on
      kun vanhus elää yksin kaatumaisillaan olevassa mökissä,
      jossa oletettavasti talvella jäätyy villasukat lattiaan ja hiiret vilisee.
      Kaiken kruunaavat viisi poikaa, jotka ovat ilmeisesti livenneet vastuusta.

      Heti kaikki maalle kaatumaisillaan oleviin lautamökkeihin valittamasta !
      Jos kommentin kirjoittaja kokeilee sitä malliksi ensimmäisenä
      niin lukisin mielelläni kokemuksia, kiitos !

      • Miksi haluat kaatumaisillaan olevan mökkiin? Fakiiri?
        Tämä mökki lienee kadonnut jo.
        Tämä vanhus ei pitäisi siitä, että sanot hänen elämäänsä surkuhupaisaksi. Hän oli siinä elämänsä elänyt, ja nyt ei enää siellä pystynyt jatkamaan.
        Kuvitteletko että tämä oli ainoa vanhus Suomessa, joka on lähes yhteiskunnan ulkopuolella, mutta sisukkaasti näyttää, että pärjää kyllä.

        Syytätkö minua, filmin tuottajaa, vai muoria siitä, että 5 poikaa oli "livennyt vastuusta". Heidän kohtalostaan ei puhuttu.
        Vai syytätkö sitä, että Yle näyttää sinun mielestäsi asiattoman dokumentin?

        Miksi en voi kunnioittaa ikäihmistä, joka on elämäntyönsä tehnyt, perheensä hoitanut, sodat käyneen miehensä kanssa viljellyt pientilaansa, ja nyt elämänsä ehtoossa joutuu vanhainkotiin, jossa häneltä ei mitään puutu. Kaipuu vain vanhalle paikalle jäljellä.
        Mikä tässä asiassa nyt sinua pännii?
        Ota yhteys Yleeen. Minä en ole vastuussa kuin näistä mielipidekirjoituksistani.
        Minua dokkari liikutti.


      • Anonyymi
        Makriina2 kirjoitti:

        Miksi haluat kaatumaisillaan olevan mökkiin? Fakiiri?
        Tämä mökki lienee kadonnut jo.
        Tämä vanhus ei pitäisi siitä, että sanot hänen elämäänsä surkuhupaisaksi. Hän oli siinä elämänsä elänyt, ja nyt ei enää siellä pystynyt jatkamaan.
        Kuvitteletko että tämä oli ainoa vanhus Suomessa, joka on lähes yhteiskunnan ulkopuolella, mutta sisukkaasti näyttää, että pärjää kyllä.

        Syytätkö minua, filmin tuottajaa, vai muoria siitä, että 5 poikaa oli "livennyt vastuusta". Heidän kohtalostaan ei puhuttu.
        Vai syytätkö sitä, että Yle näyttää sinun mielestäsi asiattoman dokumentin?

        Miksi en voi kunnioittaa ikäihmistä, joka on elämäntyönsä tehnyt, perheensä hoitanut, sodat käyneen miehensä kanssa viljellyt pientilaansa, ja nyt elämänsä ehtoossa joutuu vanhainkotiin, jossa häneltä ei mitään puutu. Kaipuu vain vanhalle paikalle jäljellä.
        Mikä tässä asiassa nyt sinua pännii?
        Ota yhteys Yleeen. Minä en ole vastuussa kuin näistä mielipidekirjoituksistani.
        Minua dokkari liikutti.

        Vain sinun suhtautumisesi on surkuhupaisaa ja etten sanoisi- hiukan omahyväistä.


      • Anonyymi
        Makriina2 kirjoitti:

        Miksi haluat kaatumaisillaan olevan mökkiin? Fakiiri?
        Tämä mökki lienee kadonnut jo.
        Tämä vanhus ei pitäisi siitä, että sanot hänen elämäänsä surkuhupaisaksi. Hän oli siinä elämänsä elänyt, ja nyt ei enää siellä pystynyt jatkamaan.
        Kuvitteletko että tämä oli ainoa vanhus Suomessa, joka on lähes yhteiskunnan ulkopuolella, mutta sisukkaasti näyttää, että pärjää kyllä.

        Syytätkö minua, filmin tuottajaa, vai muoria siitä, että 5 poikaa oli "livennyt vastuusta". Heidän kohtalostaan ei puhuttu.
        Vai syytätkö sitä, että Yle näyttää sinun mielestäsi asiattoman dokumentin?

        Miksi en voi kunnioittaa ikäihmistä, joka on elämäntyönsä tehnyt, perheensä hoitanut, sodat käyneen miehensä kanssa viljellyt pientilaansa, ja nyt elämänsä ehtoossa joutuu vanhainkotiin, jossa häneltä ei mitään puutu. Kaipuu vain vanhalle paikalle jäljellä.
        Mikä tässä asiassa nyt sinua pännii?
        Ota yhteys Yleeen. Minä en ole vastuussa kuin näistä mielipidekirjoituksistani.
        Minua dokkari liikutti.

        Kiitos, Makriina, sinun mielipiteesi ovat aina perusteltuja ja hyviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain sinun suhtautumisesi on surkuhupaisaa ja etten sanoisi- hiukan omahyväistä.

        Ja sinä et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. - Nm. Luki-luki


    • Anonyymi

      Olen tyytyväinen elettyyn elämääni.
      Sain rakastaa miestäni ja lapsiani.
      M-e.

    • Anonyymi

      On niin kauan kun saa föörpiikkin lenssaamaan . jos ei niin joutaa uuniin .-

      • Anonyymi

        Miksi sinulta tuli ilkeä twiitti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sinulta tuli ilkeä twiitti?

        Ei siinä mittään ilkeetä ole kun pääsee ylimääräisistä siemenistä erroon tietää että on paikat vielä kunnossa :D

        Lemmenkäinen


    • Anonyymi

      Ei tainnut olla täällä eläminen melkei kenellekään elämisen arvoista.. niin paljon tänne on pesitynyt katkeria ja ilkeitä ihmisiä. Mietityttää, et miksi heidän täytyy täällä olla päivät pitkät muille ilkeilemässä, kunnes käsittää, ettei ole heillä kai enää yhtään ketään ympärillä tuon oman käytöksensä takia.

    • Oli mielenkiintoinen ketju lukea läpi. Yritin keksiä vastausta elämäni tarkoitukseen. En aluksi löytäyt vastausta.
      Sitten oivalsin, makriinan kertomasta dokumentista löysin yhteyden elämäni tarkoitukseen. Onnen tunteisiin, surullisuuteen, tyytymättömyyteen ja tyytyväisyyteen elämässäni.

      Ostin kesämökkini samana keväänä kun äitini kuoli. Syntymäkoti myytiin ja yhteys turvalliseen lapsuuskotiini ja vanhempiini lopullisesti katkesi.

      Mutta ei siinä niin käynytkään. Siirsin lapsuuskotini huonekaluja mökilleni, rakentelin pikku-syntymäkotini.

      Vuosien kuluessa paikasta on tullut perheelleni rakas hyvän olon tunteiden latauspaikka. Paikka jonne itsekin ensimmäisenä palaan matkoiltani.

      Terveyden menetykseen ei kannsta jäädä roikkumaan se masentaa. Terveydenhuollon palvelut kuuluvat kaikille. Terveyspalveluiden on saatavilla jos tahdon voimaa riittää.

      Mieheni on parantunut vaikeasta sairaudestaan lähes täysin, mutta käy vielä nenä- ja korvapolilla kontrolleissa.

      Itse sain hyvän kohtelun, olen selkävammaani lukuunottamatta terve. Kirjoitin jo ja se pitänee paikkansa jokaiseen, että terveydentilassa ilmenneiden muutosten epäselvyys masentaa.

      Niin pälaan vielä mökilleni, se on minun terapiaklinikka. Paikka, jonne paluu on paluuta, kuten makriinan tarinan vanhuksellekin turvaan.siellä aistin vanhempieni ja lasteni mukana olon elämässäni.

    • Anonyymi

      Täällä kirjoitetaan niin kauan ilkeitä tviittejä, että palstan vakikirjoittajat saavat tarpeekseen ja lähtevät. Ilkeät kirjoittajat voivat sitten ilkeillä rauhassa toisilleen, mutta lyönpä vetoa, ettei sitä kauan tule jatkumaan.
      Jos he eivät vainottaviaan tarvitsisi, olisivat jo ajat sitten avanneet itselleen omat palstat, joilla voisivat vaihtaa omia ajatuksiaan, mutta siihen eivät pysty. Ideat on poimittavat muilta.
      Ilkeilijöiden ulosanti on niin huonoa, etteivät he löydä ivailtavaa toistensa höperöistä heitoista. Sarkasmi ja ivailu eivät ole helpoin tapa keskustella, on oltava sana hallussa.
      Jos nämä perässähiihtäjät ja irvailijat todella osaisivat olla teräväkielisiä, niin palstallahan olisi ihan monimuotoista keskustelua. Mutta kukapa pelkkiä tölväisyjä jaksaa!
      Ja kun etsitään vastausta aloitukseen, niin on huomattava, että ahdistuneet ja elämäänsä pettyneet suunsoittajat löytyvät anonyymeistä ilontappajista.
      Myötätunnolla on ajateltava ihmisiä, joiden elämän sisältö on repostella tuntemattomien palstakirjoittajien tekstejä ja arvostella heidän elämäänsä. Kateushan siinä selvästi näkyy,
      Johan sen huomaa siitäkin, että ollaan aina anonyymeinä asialla.

      Mkr.

    • Anonyymi

      Aivoiltaan nuoremmat tietävät, ettei mihinkään kannata antaa mitään tietojaan,
      kaikki tiedot voidaan hakkeroida ja varastaa ja aiheuttaa niillä harmia ihmiselle,
      siksi ei kannata kirjautua mihinkään mihin ei ole pakko kirjautua.
      Hakkeroijat osaavat kerätä tiedonmurusetkin yhteen ja hupsista yhtenä päivänä tilisi voi olla olla viety, koneesi kaapattu, mitä vain.

      • Anonyymi

        Se siis on ainoa syy. miksi "aivoiltaan nuoremmat" anot haukkuvat vakikirjoittajia anonyymeinä!
        Jos eivät hakkereita pelkäisi, panisivat nimensä vuodatustensa alle.

        Mkr.


      • Anonyymi

        Tämän olen itsekin huomannut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se siis on ainoa syy. miksi "aivoiltaan nuoremmat" anot haukkuvat vakikirjoittajia anonyymeinä!
        Jos eivät hakkereita pelkäisi, panisivat nimensä vuodatustensa alle.

        Mkr.

        Kukaan järkevä nimenomaisesti EI laita mitään tunnistettavaa tietoa itsestään
        tällaisille palstoille.


    • Anonyymi

      En tiiä, ehkä se on kaipuuta menneeseen, elämään jossa oli sitä sykettä mitä ihminen kaipaa. Täytän tammikuus 70 ja tuollaisia on tullut mieleeni, kun lastenlapsetkin aikuistuvat eivätkä enää "tarvitse" mummun apua. Eli ikävä sitä nuoruuden elämää, jonka aikanaan odotin menevän nopeammin.

      • Anonyymi

        Lisään vielä, käväsin vierailulla palstallanne. Mukavaa huomista päivää.


    • Anonyymi

      Tänään sain 72v vaimoni pois 2:n viikon reisulta sairaalasta. Tiputuksessa antibiootteja, ravintoliuosta, punasolu/valkosolu yhdistelmää.
      Vastassa oleva loppuliuku on ollut tiedossa 20 vuotta mutta toden edessä se herkisti.
      Parantamaton syöpä on edennyt seuraavaan vaiheeseen.
      Kävimme automaattisesti läpi yli 50 vuotista liittoamme eri vaiheineen ja tapahtumineen emmekä voisi kuvitella että olisimme voineet elää tyydyttävämpää elämää kuin olemme kahdestaan kahlanneet.

      Huomenna ja torstaina verikokeet ja niiden perusteella neuvoja hematologilta.

      • Anonyymi

        Voimia teille ja lämpimiä syksyn päiviä. Nämä ajat ovat raskaita. Saman olen läpikäynyt 5 v. sitten.
        Toivotaan, että yhdessäolon aikaa teille yhä riittää.

        Makriina


    • Anonyymi

      alotukseen :

      Oli tai ei,
      nyt tahdon pois,

    • Anonyymi

      Rakkautta puuttui , mutts onneksi tuli rikkautta.

      • Anonyymi

        Juuu, entiedä oliko elämä turha, nyt kun vanhana yksin olen jäänyt
        elämä tuntuu turhalta, eipä olis tarvinnu syntyäkkää tänne kipuilemaan koko yhteiskunnan ihmisen kipuja,

        nuorena kuvitteli, kaikki on mahdollista maailma oli meidän,
        työtä paljon ikuisesti, perhe ja lapset, ikuisesti mun,

        tietenkin avioliittoon tunkeutui vieras-lajeja, se aiheuttu melkosta sotaa
        puolisoitten keskinäiseen suhteeseen,
        mutta kumpiki kuitenkin oli päättäny vihitty puolio on ja pysyy, siinä se elämä lipsahti muodossa " taisteevat virtaset "
        kunnes kuolema erotti,

        eihän ihminen ole vankilassa jos onki avioliitossa,
        kaikenlaiset ystät ne menee ja tulee joskus joku ulkopuolinen ystävä jää molemmille kaikesta huolimatta, mutta huomatkaa, ulkopuolinen,
        ei ihmisten tarvi erakkoja olla,

        aivio kesti kuten olimme luvanneet myötä ja vastoin käymisissä kunnes kuolema erottaa,
        kestihän se avio pitkästi yli viisikymmentä vuotta,
        vanhetessa oma puoliso tuntui ainavaan tärkeämältä tärkeämmältä rakkaammalata,

        olimmehan heti alussa tajunneet oma puoliso on kaikissa tilanteissa se maailman paras ja TÄRKEIN ihminen,

        elämä on nyt armotta takanapäin,
        puolison kuoltua elämä menetti merkityksensä,
        tietenki jälkikasvu on olemassa, mutta he elää aivan omaa elämäänsä omissa perheissään,
        ovatko onnellisa omassa elämässään sitä en tiedä, tai oletan, suhteelisen onnelisia ovat, mutta he ovat nyky yhteiskuntaan kuuluvaa porikkaa joten heille ilmeisesti aikoinaan kouluissa ei ole kasvatettu yhteisöllisyyden mertkitystä kun juuri meidän ikäpolvi sodan jälkeinen sukupolvi on unohdettu suurimmaksi osaksi yksinäisyyteen vanhana
        puhelin on melkein ainoa yhteydenpito väline,

        siksi mietin oliko elämä sittenki turhaa,
        näin yksin vanhuutta viettäessäni, puolion nukkuessa nurmenalla,
        --
        koen kuin menenisyyttä ei olisi ollukkaan,
        mennyt elämä on kuin hämärää unta joka kesti 70 vuotta,
        olihan se uni melkonen seikkailu,
        siitä voisi kirjoittaa p a k s u n erittäin vaiherikkaan laaja-alaisen henkilö-historian, en vaan jaksa,
        olemmehan sodan jalkoihin syntyneitä,
        yhteiskuntamme ja maailman kehitys on jotain älyttömän v a l t a v a a alkeellisuudesta kun oli vain kädet ja pää ja tekemisen tahto, kaikki tehtiin aivan alkeellisesti luonnosta käsin ottaen ja keitettiin ihan kuikki mitä ihmisen elämä siihen aikaan vaati jotta pysyimme hengissä,

        kehitys
        nyky tieto teknilliseen yhteikuntaan on huikea käsittämätön vain 70 80 vuodessa,


        siis alkeellinen alkuihmisen elämä muistoineen
        painukoon unholaan,,,,,

        sitä kehityksen valtavuutta ei tavallinen ihminen ikinä tule käsittämään omilla aivoillaan,

        tavallaan en olisi koskaan halunnut syntyäkkään,

        olen nyt tässä yksin sairaana erakkona,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuu, entiedä oliko elämä turha, nyt kun vanhana yksin olen jäänyt
        elämä tuntuu turhalta, eipä olis tarvinnu syntyäkkää tänne kipuilemaan koko yhteiskunnan ihmisen kipuja,

        nuorena kuvitteli, kaikki on mahdollista maailma oli meidän,
        työtä paljon ikuisesti, perhe ja lapset, ikuisesti mun,

        tietenkin avioliittoon tunkeutui vieras-lajeja, se aiheuttu melkosta sotaa
        puolisoitten keskinäiseen suhteeseen,
        mutta kumpiki kuitenkin oli päättäny vihitty puolio on ja pysyy, siinä se elämä lipsahti muodossa " taisteevat virtaset "
        kunnes kuolema erotti,

        eihän ihminen ole vankilassa jos onki avioliitossa,
        kaikenlaiset ystät ne menee ja tulee joskus joku ulkopuolinen ystävä jää molemmille kaikesta huolimatta, mutta huomatkaa, ulkopuolinen,
        ei ihmisten tarvi erakkoja olla,

        aivio kesti kuten olimme luvanneet myötä ja vastoin käymisissä kunnes kuolema erottaa,
        kestihän se avio pitkästi yli viisikymmentä vuotta,
        vanhetessa oma puoliso tuntui ainavaan tärkeämältä tärkeämmältä rakkaammalata,

        olimmehan heti alussa tajunneet oma puoliso on kaikissa tilanteissa se maailman paras ja TÄRKEIN ihminen,

        elämä on nyt armotta takanapäin,
        puolison kuoltua elämä menetti merkityksensä,
        tietenki jälkikasvu on olemassa, mutta he elää aivan omaa elämäänsä omissa perheissään,
        ovatko onnellisa omassa elämässään sitä en tiedä, tai oletan, suhteelisen onnelisia ovat, mutta he ovat nyky yhteiskuntaan kuuluvaa porikkaa joten heille ilmeisesti aikoinaan kouluissa ei ole kasvatettu yhteisöllisyyden mertkitystä kun juuri meidän ikäpolvi sodan jälkeinen sukupolvi on unohdettu suurimmaksi osaksi yksinäisyyteen vanhana
        puhelin on melkein ainoa yhteydenpito väline,

        siksi mietin oliko elämä sittenki turhaa,
        näin yksin vanhuutta viettäessäni, puolion nukkuessa nurmenalla,
        --
        koen kuin menenisyyttä ei olisi ollukkaan,
        mennyt elämä on kuin hämärää unta joka kesti 70 vuotta,
        olihan se uni melkonen seikkailu,
        siitä voisi kirjoittaa p a k s u n erittäin vaiherikkaan laaja-alaisen henkilö-historian, en vaan jaksa,
        olemmehan sodan jalkoihin syntyneitä,
        yhteiskuntamme ja maailman kehitys on jotain älyttömän v a l t a v a a alkeellisuudesta kun oli vain kädet ja pää ja tekemisen tahto, kaikki tehtiin aivan alkeellisesti luonnosta käsin ottaen ja keitettiin ihan kuikki mitä ihmisen elämä siihen aikaan vaati jotta pysyimme hengissä,

        kehitys
        nyky tieto teknilliseen yhteikuntaan on huikea käsittämätön vain 70 80 vuodessa,


        siis alkeellinen alkuihmisen elämä muistoineen
        painukoon unholaan,,,,,

        sitä kehityksen valtavuutta ei tavallinen ihminen ikinä tule käsittämään omilla aivoillaan,

        tavallaan en olisi koskaan halunnut syntyäkkään,

        olen nyt tässä yksin sairaana erakkona,

        Niin minäkin. Ymmärrän sinua. Tsemppiä ja halauksia sinulle ! Koitamme pärjäillä,
        mitä muutakaan voimme kuin "toteuttaa" kohtaloamme loppuun asti.
        Eipä sitä nuoremmassa elämässä arvannut kuinka karuksi elämä voi mennä,
        vaikka tietysti tajusi, että vanhuudessa voi olla mitä vain odotettavissa.


    • Anonyymi

      Voi, 6Se, jolle Jumalan sanaa opetetaan, antakoon opettajalleen kaikkea hyvää. 7Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. 8Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän. 9Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. 10Kun meillä vielä on aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin.

      • Anonyymi

        tuo lause herättää kysymysksiä ,,,, ?????

        " mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin "

        miksi vain meihin uskovat olisi vain hyviä ihmisiä,


        mun mielestä hyvää pitää tehdä kaikille,
        niillekkin jotka ovat tuhon-tiellä ,

        sillä ilman jumalan sanaa kuulemista
        he eivät tiedä hyvyyden olemassa olosta mitään,


    • Anonyymi

      Jos ei ole tyytyväinen elämäänsä, pitää aloittaa kaikki alusta. Sen vuoksihan monet uskovat sielunvaellukseen. Mkr.

    • Anonyymi

      Ihmetyttää kun monet täällä antavat sellaisen kuvan, että edesmennyt puoliso on ollut heille kaikki kaikessa. Eivät ole vaatimukset suuret.

      • Anonyymi

        Aika kultaa muistot tässäkin asiassa.


      • Anonyymi

        mutta sehän on lopulta totuus,
        muutenhan ei ihmiset elä kuolemaan asti yhdessä,

        äly hoi älä jätä,

        ---
        parisuhteeseenhan kuuluu kaikki elämän hyvät ja huonot puolet,
        joka tätä ei ymmärrä ei taatusti pysy aviossa,
        on erottu
        ja monet eroaa motaki kertaa,
        aina luullaan löytävänsä parempi ja perempi,
        aina vaan pettyvät
        kun syy on itsessä ja omassa tyhmyydessä,


      • Anonyymi

        "Eivät ole vaatimukset suuret! "
        Onpa omituisesti sanottu.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      227
      1993
    2. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      10
      1758
    3. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      56
      1251
    4. Onko telepatia totta

      Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki
      Ikävä
      80
      1075
    5. Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku

      Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.
      Forssa
      17
      998
    6. TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."

      Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi
      Tanssii tähtien kanssa
      15
      950
    7. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      46
      865
    8. Nainen, olen niin pettynyt

      Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään
      Ikävä
      89
      864
    9. Ootko nainen jo rauhoittunut

      Vai vieläkö nousee savua päästä?
      Ikävä
      70
      802
    10. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      42
      794
    Aihe