Persut ovat usein moittineet vihervasemmistoa siitä, että se vouhottaa ilmastouhilla ja vaatii erilaisia ilmastotomia. Voihan se vaatimusten osalta pitää paikkansakin, mutta kun puhutaan toiminnasta, innokkuus löytyy ihan muualta.
Presidentti Niinistö (ei kaj sentään kuulu vihervasemmistoon) kertoi koko maailmalle, että Suomi aikoo olla ilmastotoimien kärkimaa maailmassa. Tämäkin on poliittista puhetta, ei siis vielä tekoja, mutta kertoo siitä, että asialla ei suinkaan ole vain vihervasemmisto.
Mutta ne teot. Esimerkkejä löytyy paljon ja yksi tunnetuimmista on ollut sähköautotuotannon kasvu. Teot löytyvät siis yritystoiminnasta ja ne perustuvat vapaaehtoisuuteen. Yritykset näkevät muutoksessa bisnesmahdollisuuksia ja tarttuvat hanakasti tilaisuuteen, jotteivat jäisi kehityksestä jälkeen. Jälkeenjääneille kun on yleensä aina ollut seurauksena konkurssiuhka. Tämä näkyy vaikkapa kivijalkakauppaan uskoneessa Stockmannissa. Reilut parikymmentä vuotta sitten Stockan konkurssia povanneita olisi pidetty hulluina.
Tuorein Suomea koskeva suurempi esimerkki on SSAB eli Suomea koskien entinen Rautaruukki. SSAB suunnittee, että Raahen terästehtaasta voisi tulla 2030 alkanen jokseenkin fossiilivapaa tehdas. Nykyäänhän juuri terastehtaiden päästöt ovat yksi suurimpia päästökohteita. Tehtaan uusiminen perustuu uuteen vetyä hyödyntävään teräksen tuotantoon, joka ei aiheuta päästöjä. Tällainen tehdas tulee ensin Ruotsiin jo lähivuosina ja Saksalla on samanlaisia suunnitelmia. Teräksen tuotanto kallistuu jonkun verran mutta terästeollisuus on silti innostunut asiasta erityisesti sen vuoksi, että autoteollisuus tarvitsee paljon terästä. Autoteollisuuden aiheuttamat kokonaispäästöt puolestaan laskennallisesti vähenevät, jos autot valmistetaan päästöttömästä teräksestä. Hinta voi tätä kautta päästökaupan vuoksi muodostua edulliseksi. SSAB puolestaan uskoo uudistuksen voivan olla yhtiölle suuri kilpailuetu verrattuna esim. kiinalaiseen terästeollisuuteen.
Esimerkki kertoo osaltaan siitä, miten yksinkertaistettuja persujen ilmastotoimivastaisuus ja sen perusteet ovat. Ilmastotoimet voivat digitalisaation ohella aikaansaada talouteen kaikkien aikojen suurimman potkun ja tällainen mahdollisuus persuilta on yleensä kadoksissa.
Presidentti Niinistö (ei kaj sentään kuulu vihervasemmistoon) kertoi koko maailmalle, että Suomi aikoo olla ilmastotoimien kärkimaa maailmassa. Tämäkin on poliittista puhetta, ei siis vielä tekoja, mutta kertoo siitä, että asialla ei suinkaan ole vain vihervasemmisto.
Mutta ne teot. Esimerkkejä löytyy paljon ja yksi tunnetuimmista on ollut sähköautotuotannon kasvu. Teot löytyvät siis yritystoiminnasta ja ne perustuvat vapaaehtoisuuteen. Yritykset näkevät muutoksessa bisnesmahdollisuuksia ja tarttuvat hanakasti tilaisuuteen, jotteivat jäisi kehityksestä jälkeen. Jälkeenjääneille kun on yleensä aina ollut seurauksena konkurssiuhka. Tämä näkyy vaikkapa kivijalkakauppaan uskoneessa Stockmannissa. Reilut parikymmentä vuotta sitten Stockan konkurssia povanneita olisi pidetty hulluina.
Tuorein Suomea koskeva suurempi esimerkki on SSAB eli Suomea koskien entinen Rautaruukki. SSAB suunnittee, että Raahen terästehtaasta voisi tulla 2030 alkanen jokseenkin fossiilivapaa tehdas. Nykyäänhän juuri terastehtaiden päästöt ovat yksi suurimpia päästökohteita. Tehtaan uusiminen perustuu uuteen vetyä hyödyntävään teräksen tuotantoon, joka ei aiheuta päästöjä. Tällainen tehdas tulee ensin Ruotsiin jo lähivuosina ja Saksalla on samanlaisia suunnitelmia. Teräksen tuotanto kallistuu jonkun verran mutta terästeollisuus on silti innostunut asiasta erityisesti sen vuoksi, että autoteollisuus tarvitsee paljon terästä. Autoteollisuuden aiheuttamat kokonaispäästöt puolestaan laskennallisesti vähenevät, jos autot valmistetaan päästöttömästä teräksestä. Hinta voi tätä kautta päästökaupan vuoksi muodostua edulliseksi. SSAB puolestaan uskoo uudistuksen voivan olla yhtiölle suuri kilpailuetu verrattuna esim. kiinalaiseen terästeollisuuteen.
Esimerkki kertoo osaltaan siitä, miten yksinkertaistettuja persujen ilmastotoimivastaisuus ja sen perusteet ovat. Ilmastotoimet voivat digitalisaation ohella aikaansaada talouteen kaikkien aikojen suurimman potkun ja tällainen mahdollisuus persuilta on yleensä kadoksissa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Viher vassarit on vallanneet yritystoiminnanki.
Ja persu pudonnut kyydistä.
Vihervassari ole mitään vallannu. Eikai se muuten kerjäis almuja
Siis kyllähän meillä omavarais teknologiaa löytyy kuten agregaattoreita ja aurinkopaneleita. Me vaan kutsutaan sitä omavarais teknologiaks.
Kyllähän se innokkuus nimenomaan löytyy tuolta elinkeinoelämästä. Siksi vihreiden toiminta onkin niin epäilyttävää. Vihreät luovat kysyntää ja Kokkarit vastaa siihen tarjonnalla.
Persu ei vastusta ymäristönsuojelua. Kyllä puhdas luonto ja puhtaat vesistöt ovat tärkeitä jokaiselle Suomalaiselle ja Suomea rakastavalle ihmiselle. Persut ovat vain skeptisiä tuosta retoriikasta. Enää ei puhua ollenkaan ympäristön ja vesistöjen saastumisesta. Puhutaan vaan ilmastosta
Sitä ilmaa sinäkin hengität.
Kaveri, pistä se piippu pois
Tarkotatko nyt siis että en saa hengittää jos en äänestä Vihreitä?
Joo maapallolla on ollut jääkausia ja etelänavalta on löytynyt porauksissa trooppisen sademetsän jäänteitä. Turhaa vouhotusta koko ilmastohomma. Ihmiset ei pysty millään lailla vaikuttamaan maapallon elämään. Tutkikaa ja etsikää, älkää olko lampaita , mitkä uskoo kaiken mitä julkinen media heille kertoo.
Turhaa vouhotusta koko elämä syntymästä kuolemaan.
Jos ilmasto on muuttunut aikojen saatossa ja syyt ilmastonmuutokseen tiedätään olevan kasvihuonekaasuissa niin miksi kasvihuonekaasuja pitää ihmisten oman toimen tuotoksena päästää ilmakehään enemmän kuin mitä geologiset seuraamukset aikaansaavat. Tähän kysymykseen persut eivät suostu vastaamaan vaan vastaus on aina sama: koska maapallon ilmasto on aina muuttunut.
Meidän perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutos on kommareiden salajuoni. Jos nyt väliin myrskyääkin, tarkoittaa se vaan sitä, että Jumala muistuttaa ihmistä menemään herätyskokouksiin.
Mukava palata näihin vanhoihin..
Päästöttömän sähkön tuotannon osuus Suomessa on nyt 94 % kokonaistuotannosta ( vuoden 2023 luku). Alla listaus, miten siihen on päästy.
Sähkön tuotanto,hiilidioksidipäästöt:
• 2,5 Mt vuonna 2023*
• 4,1 Mt vuonna 2022
• 4,7 Mt vuonna 2021
• 6,9 Mt vuonna 2015
• 19 Mt vuonna 2010
https://energia.fi/tiedotteet/sahkovuosi-2023-puhdas-sahkontuotanto-kasvoi-paastot-ja-hinnat-romahtivat/
Eli paljon on tapahtunut...