Omaelämäkerta kirjoittaja "Anne Brunila, 63, tunnetaan talouselämän vaikuttajana, joka on työskennellyt muun muassa Fortumin ja Metsäteollisuuden johtotehtävistä sekä useiden suomalaisyhtiöiden hallituksissa."
Kuka olisi uskonut-kirja - Mitä ajatuksia ja mielipiteitä herättää?
Anonyymi
44714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Linkki Taloussanomat https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006647967.html tänään
Vaikea tuosta on kirjasta mielipidettä on olla, kun sen kerrottiin ilmestyvänkin vasta viikon päästä. Lehdet ottavat vain valikoituja paloja tarkastelun alle,
kirja kiinnostaisi muuten, mutta jos se on enimmäkseen meditaatioon perustuvaa hömpötystä, ei siten paljon kiinnosta.
Älykkäille ihmisille käy usein näin.
-
Olenhan itsekin hyvin toimeen-tulleen perheen lapsi.
Itsekin hyvin toimeen-tuleva.
Kuten oli koulunikin.
Se nyt vaan on niin että.
Kun paljon osaa niin paljon saa.
Saa aikaankin.
Muistakaa tämä lapset.
Kun suunnittelette, mahdollisesti tulevaa koulutustanne.
Minun Aivoani ei kylläkään koulu pystynyt korvaamaan.
Aivoni käveli ylitse kouluni.
Jättäen vain Hilsettä Kouluni katolle.
-
Niin se varmaan on mennyt Brunilallakin.
-
Minä en koskaan kirjoittaisi itsestäni kirjaa.
Jos.
Niin se varmaan alkaisi näin:
Avattuani Joulu-lahjani ja koottuani kaikki sen palikat yhteen.
Oli käsessäni Arjonin Virveli-vapa ja siinä kiini ABU20 Kela.
Olin jo hiukan pitempi kuin uusi Vapani...
Vuoden päästä kykenin jo tempaisemaan Koivun-Vitsat äitini kädestä.
Kykenin kaatamaan myös molempien sotiemme sota-sankarini, isäni maahan.
Mutta vain silloin kun hän oli kännissä...
H.
Väkivaltaisten alkoholistien lapsista tulee yleensä toisista piittaamattomia hyväksikäyttäjiä, joilla ei ole empaatiokykyä ja myötätuntoa heikompiaan kohtaan.
Jos tällainen henkilö pääsee ujuttamaan itsensä johonkin ihmisjoukkoon, hän pätemisentarpeensa puhkeaa kukkaan.
Toisten halveksiminen ja oman egon esilletuonti tuottaa hänelle tyydytystä.
Hän vaan ei itse sitä huomaa, kuinka rajoittunut ja suppea on se maailma, jossa hän nostaa itsensä erinomaisuuden esille ja kuinka läpinäkyvää se on ulkopuolisille.
Olipa mieltä vailla oleva yleistys. Tuota ei moni allekirjoita.
Tuohon yhteen se ainakin sopii kuin nakutettu.
Aha...hmh... en tunne miestä, sanoi Jeesus Ketolaa.
Sopii hätkähdyttävän hyvin eräisiin politiikkoihin.
Niin sopii. Persut käyttää häikäilemättä hyväksi hyväuskoisia hoopoja.
...kädessäni
H.
Jos menee eroottisessa kiimassan naimisiin hu llun kanssa niin on eroottisessa hulluudessaan kiimainen. Ei siinä ulkopuolinen mitään voi. Kokeilkaa vaikka toniniemisenheiloja tai näitä seiskapimuihin innostuneita kundeja
Brunilako meni ?
Joko aloittaja on saanut kirjan luettavakseen ? Miltä vaikuttaa ?
Onko se raskasta luettavaa ?
Kirjat kiinnostaa aina, mutta linkin perusteella ei taida olla "minun juttuni".
En voi katsoa väkivaltaisia elokuviakaan ja ne on sentään vaan elokuvia.
Nääkkö pahoja unia?
Aika harvoin näen pahoja unia, mutta nukun muuten huonosti ja levottomasti
jos murhia ja väkivaltaa katsoisin. En voi ainakaan viimeisenä illalla katsoa tv:stä
mitään sellaista ja muutenkin vain "sormien läpi" sen kohdan, jossa
pahin tapahtuu, itse väkivaltarikos.
En voi ymmärtää, että joittenkin suosikkeja ovat vampyyri-verenimijä ja Dracula-elokuvatkin.
Suomen sensuurin ja pimityksen alistama kekkoskauden kansa ei tajua väkivallan roolia, rikosten taustoja, koska rikollisia peitellään, jopa pahoissa rikoksissa nimet julkaistaan vasta tuomioiden jälkeen vuosien päästä ja uhria pilkataan näin. Usein kuvia ja osoitteita rikollisista ei silloinkaan julkaista eikä taustoja. Kielitaidottomuuden takia porukka ei tajua kuinka hyvin kansalsisia palvellaan esim. Englannissa demokratian syntymaassa. Englannissa, USAssa, Australiassa ... rikokset julkaistaan hrti samalla hetkellä kun epäilty tunnistetaan, naapureita haastatellaan ja netissä kansalaisilla on paljon sivustoja, joissa nimeltä mainitaan mahdollisia syyllisiä kun rikollista aluetta ja henklöitä tuntevat kirjoittavat, usein näin rikolliset tunnetaan vaikka edes syytettä ei ole pystytty nostamaan. Hieno kulttuuri jossa tuomiot ovst kovempia ja rikollisia ei paapota ja uhreja pilkata kuten sosdemit tekevät tasa-arvo- Suomessa
Nyt on naisten vuoro. Ellei joku ole sattunut huomaamaan..))
Kirsti Paakkasen elämäkertaa luettiin ja myytiin hyvin, käsittääkseni, ja kyllä kai Brunilankin kirjansa ansaitsee.
Taloussanomien artikkeli tietysti lisää myyntiä, tuo hiukan sensaatiota, ehkä jännitystäkin kehiin.
Ja jos artikkelista voi päätellä, suuren intohimon ja merkittävän uran yhteensovittaminen ei ole ihan tavallista. Jos siihen vielä lisää lapsen vammautumisen, voi jo ehkä puhua selviytymistarinastakin - siis ainakin tuon esittelyn pohjalta.
Ja jos Brunila on itse korjoittanut kirjan, kuten artikkelista voi päätellä, se tietysti lisää sen painoarvoa.
En välttämättä ajattelisi, että jos on itse kirjan kirjoittanut, se lisäisi sen painoarvoa.
Monella voi olla ollut sisältörikas ja kertomisen arvoinen elämä,
mutta useimmilla ei ole kirjoittajanlahjoja.
Useimmat hyvät elämänkerrat on kirjoittanut joku taitavampi kirjoittaja kuin kohde itse.
Olet oikeassa, Ano 12.54. Kyllä ammattikirjoittaja saattaa onnistua paremmin ja olla myös objektiivisempi kerronnassaan.
Ajattelin lähinnä tuota tunnetilitystä, jos kirjoittaa rankoista kokemuksistaan, ne voi tavoittaa itse paremmin kuin toinen ihminen, osaako ilmaista on tietysti eri asia.
Nähtäväksi jää..))
"demeter1"
Lahna oli iso.
Olin kauhuissani.
Pieni puu-kapulani ei tuota pysty tappamaan.
Pelkäsin onkeni siiman katkeavan.
Miten voisin mitenkään selittää sitä isälle.
-
Siinä tuo mahtava elukka makasi, nurmikolla.
En pystynyt kahlitsemaan sitä.
Kala oli liian voimakas.
Yht'äkkiä tajusin.
Olen paljon isompi kun tuo Kala.
Astuin kalan pään päälle.
Vihdoinkin se kuoli.
Rinnassani tuntui hyvältä.
Isä tulee silittämään päätäni.
-
"Muista ihminen, elämä on kuin Kala, elämä on ruotoinen."
H.
Ei taida mennä päivääkään, ettei kuulisi/näkisi, että joku on tehnyt elämästään kirjan tai ainakin jostain pienestä jaksosta elämästään.
Minua on alkanut tympäseen nuo.
Näinhän se menee, Ano 11.01. Elleivät kokemukset ihan kirjaksi päädy niin ainakin niistä saadaan juttuja ja myyviä lööppejä lehtiin tai "sisältöä" telkkariohjelmiin...
Joku taisi jossain jo ehdottaa, että "tavallisuus" voisi olla seuraava kiinnostava aihe..))
Kun jokainen tahtoo olla erityinen, erottua muista, siihen väsytään...
Kirjan voisi ainakin selailla...
ei niinkään talouselämäkiemuroitten vuoksi,
vaan henkilökohtaisten suhteiden vuoksi, olihan hän naimisissa kotikaupunkini kaupunginjohtajan kanssa ja joskus oltiin samassa kassajonossa ja ulkoilutettiin
koiriamme samoilla rinteillä. Varsinkin jos on ihan itse kirjoittanut, olisi uusi näkökulma kaupungilla pyörineisiin juttuihin.
Mutta jos on nykylinjan mukaista juttua siitä millainen surkea lapsuus oli ja kuinka isä oli tälläinen ja äiti tälläinen... ne osiot ei kauheasti kiinnosta.
Surkeella lapsuudella myydään nykyään kirjoja.
Olen minäkin ollut Breznevin kanssa samassa sateessa.
Voi, että oletpa kokenut ihanan asian, kerro kiireesti miltä se tuntui.
Oliko sinulla sateenvarjo, oliko edes sydvestiä vai ihanko kalju paljaan päällistelit siellä Bresnevin kanssa samassa sateessa.
Ei ole moni moista autuutta kokenut, olet uskomattoman kokenut ja varmaan sait osan tuosta Bresnevin viisaudestakin kun seisoit siellä hänen kanssaan, ei noin mahtava asia voi mennä kuin vesi hanhen selästä, kyllä se on varmasti jättänyt merkittävät jäljet myös sinuun
ja ei epäilystäkään, ettei myös Bresneviin..
Sun pitäisi ehdottomasti muistella muitakin ihanaia sateessa olo kokemuksiasi ja julkaista kirja, se sopisi mainiostai samaan sarjaan
Kuka olisi uskonut.
Sitä kirjaasi odotellen, täytyy tunnustaa nolona ja kertoa, etten ole ollut kenenkään kanssa koskaan sateessa, kerran melkein onnistuin, mutta paikalle sattunut roska-auto sotki kaiken. Niinkin voi käydä, ja vieläkin harmittaa moinen.
Maissii kehuskeli kuinka hän on ollut samassa kauppajonossa Brunilan kanssa.
Siis on lähes ystävä...?
Breznev vastaus on loistava kommentti siihen !
Joo, mä olen ystävä kaikkien kanssa, jotka seisovat kanssani kassajonossa
ja kaikkien kanssa, joitten kanssa asun samassa kaupungissa
ja samassa maassakin asuu vain ystäviäni.
Euroopassakin asuu ystäviäni, olen sielläkin ollut kassajonossa, monessa maassa,
niin ja Ameriikassa sielläkin kävin ostarissa ja seisoin kassajonossa, ystäviä olivat kaikki.
Olen mä käynyt Venäjälläkin mutta en ole ollut sateessa siellä kenenkään kanssa, oli niin kaunis sää, mutta Viirurin berjoska-kaupoissa saain helposti ystäviä kassajonossa.
Kassajonot on ihania paikkoja jos on avoin mieli ja sukkela kieli.
"Anonyymi"
Maissii on aikuinen.
Breznev-kommentti on lapselta.
H.
Sorry vaan, en huomannutkaan, että tulkitsit kehumiseksi tuon tarinani,
olinkin kokonaan unohtanut, että täällä tulkitaan jotain joksikin.
Antaa mennä, tulee uusia hyviä ideoita kun tulkitaan...
Mitähän kehuisin seuraavaksi...
Olen jokusen kerran istunut samassa pöydässä kuin Jukka Virtanen.
Muistathan kirjan:Kuvassa keskellä Jukka Virtanen.
Ja joo.
JuusoW Jr. oli myös jokusen kerran pöydässäni.
H.
Ja sinä olet kuin lapsi puuttuessasi mummeillesi vastaajien kommentteihin. Eiköhän he lääpi sua muutenkin.
Mitä tuo kehuminen nyt on! Eikö omat resurssit riitä? Antaako sinulle nostetta mainita henkilöitä joita on elämänsä aikana tavannut.
Mainitsen vain, Juuso Waldenilla oli hyvä muisti, saattoi tunnistaa henkilön jonka oli vain kerran-pari tavannut! Kunnioitan hänen elämäntyötään, aina alämänsä alkumetreiltä loppuun saakka.
Mainitsit JuusoW Jr. jonka kanssa olit maailmaa parantamassa ehkä pyöreän pöydän äärellä, Kosken partaalla on Vanha mylly!
Opparissa ollessani.Kahdeksan luokkalaisista tuli useita julkisuuden henkilöitä, kuten Jukka V ja Aarre T sekä monet muut, mutta mihin sinä jäit?
Mennyt on mennyttä, nyt on nyt. Nuoruuden aikaiset muistot on syytä unohtaa
keskittyä tähän Korona-aikaan, sen mukana tuomiin ongelmiin.
L.
"Anonyymi"
No.
Täällähän on mainittu "kuuluisuuksia" siellä sun täällä.
Miksi en siis minäkin.
-
Minä lopetin kouluni keskariin.
Jämsänkoskella.
Ja lähdin Ruotsiin.
Töihin.
-
Niihin aikoihin oleskelin Montussa, julkkiksieni kanssa.
Myllyssä en oleskellut, vaikka isäni pariinkin kertaan sinne asensi sähköt.
Jokusen kerran söin siellä.
Parikin kertaa ihan julkkiksen kanssa.
-
Minua ei Korona kiinnosta eikä vaivaa.
Menneisyys hiukan vielä kiinnostaa.
Olenhan julkkujen kasvattama.
H.
Teit taas kirjoitusvirheen:
J-kirjaimen tilalla pitäisi olla M-kirjain.
Tuskin luen tuota Brunilan kirjaa, enemmän kiinnostaa Laura Arffmanin teos Mona-Liisa.
Minun suosikki taas on, Viisikko pulassa.
Obaman elämänkerta ilmestyy tai on jo ilmestynyt samaan aikaan 24 maassa, jossa kirjassa hän osana tarinaansa kertoo minkälaista todellisuudessa oli elämä Valkoisessa talossa. Kiinnostaa.
Ei tarvii olla alkoholisti, kyllä raitis mieskin osaa perhettä pelotella ja vaimoa hakata. ps.kokemusta on.
Minä kannatan Donald Trumppia.
H.
Mitähän vaikutusta kannattamisellasi on, kun kysymyksessä on Donald Trump?
Saatko siitä muuta kun itsellesi hyvän mielen?
Tuskin!!!!!!!
"Anonyymi"
Saas nähä
Ans kattoo ny
Tiedä häntä
H.
Anne Brunila on Arto Nybergissä tänään haastateltavana, kirjaansa mainostamassa.
Vähän petyin tuohon Nybergin osuuteen ohjelmassa. Tahdikas toimittaja hän on mielestäni ollut, tässä vähän naureskeli - itselleen tosin - kun ei uskonut sielunvaellukseen eikä edes Jumalaan. Eikä minusta Brunilaltakaan irronnut aiheesta sen enempää kuin muiltakaan Idän ajattelusta ja/tai uskonnoista kiinnostuneilta. -80-luvullahan ne olivat isommankin kiinnostuksen kohteina.
Uskon, että Brunila oli etukäteen määritellyt avautumisensa rajat, eikä tuonut isommin esille noita Taloussanomien otsikoimia oman pienelämänsä tragedioita niin että tuskin ne kirjassakaan kovin isoa roolia näyttelevät.
Jos painottaa kirjassaan - jossa kai oli toinenkin tekijä - naisjohtajuutta niin kirja tulee tietysti myymään sen vuoksi...