Keskustalle tärkeää oli pystyä luomaan vakautta koronakriisin keskellä

Eläkeputki ja paikallinen sopiminen – Annika Saarikko: ”Se on minimitavoite”
Annika Saarikko ei ole keksinyt muuta ratkaisua kuin eläkeputken katkaisun, jotta työmarkkinajärjestöille annettu toimeksianto 10 000 lisätyöllisestä yli 55-vuotiaissa täyttyy. – Saatesanat työmarkkinajärjestöille olivat selvät: pitää muodostua ratkaisu, joka tuottaa laskennallisesti 10 000 lisätyöllistä yli 55-vuotiaissa. Sen pitää olla julkisen talouden kannalta kestävä ja jos sitä ei synny, hallitus tekee ratkaisun. Tässä ei ole mitään epäselvää.

Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa. Pääministeri Juha Sipilä vaati painokkaasti "yhteiskuntasopimuksen" solmimista Suomen talouden kohentamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin tuottavuuden nousu viidellä prosentilla. Lehdistössä hanke uutisoitiin jopa "kiristyksenä", koska hallitus uhkasi tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä ehdolliset veronkevennykset, jos sopimusta ei synny.

Alustavissa neuvotteluissa hanke sai nimen kilpailukykysopimus, ja sitä valmisteltiin monissa neuvottelupöydissä syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Kesäkuun 2016 alkuun mennessä lähes kaikki ammattiliitot hyväksyivät kilpailukykysopimuksen. Sen ulkopuolelle jäivät Elintarviketyöläisten Liitto, Rakennusliitto sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. Arvioiden mukaan kilpailukykysopimus alensi työvoimakustannuksia 4,2 prosenttia. Jos sopimusta verrataan tilanteeseen, että työehtosopimukset olisivat sisältäneet yhden prosentin korotuksen palkkoihin, on vaikutus lähes viisi prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sopimus tuo noin 35 000 uutta työpaikkaa. Sipilän hallituksen loppuaikoina työllisyys kasvoi n
140 000 :lla, myös talous seurasi perässä, velkaa ei tarvittu enää juurikaan lisätä.

Maaliskuussa 2016 useimmat suomalaiset kannattivat palkankorotuksista luopumista vuodeksi (68 %), työajan pidentämistä 24 tunnilla vuodessa ilman palkkaa (53 %) sekä lomarahojen leikkaamista kolmanneksella (52 %), vaikka työmarkkinajärjestöjen sopimusluonnoksessa lomarahoja leikattaisiin vain julkisella sektorilla. Kaikkia esityksiä vastusti 6 %. 6 minuuttia päivässä työajan pidennys, se nyt ei todellisuudessa tee mitään hallaa työntekijöille. Mutta lakkoiltiin sen takia miljardien edestä, ja työpaikkoja katoaa tuhansia. Laskettu että paperitehtaan työntekijä määrän voi kertoa kolmella sivuvaikutuksineen.

"Vakauden lisäksi keskusta halusi riihessä tehdä näkyväksi koronaan liittyviä kuluja. Koronatestaukseen varattiin kaikkiaan 1,4 miljardia euroa, jotta testikapasiteetti pystytään nostamaan ensi vuoden alusta 30 000 testiin päivässä. Saarikolle se oli päätös suomalaisen työelämän puolesta. Jos testejä pystytään tekemään nopeammin, arki työpaikoilla helpottuu.
– Pystyimme osoittamaan sairaanhoitopiireille ja kunnille, että Suomen auki pitäminen turvallisesti ei jää rahasta kiinni."

Meidän on pakko alkaa katseleen uusia malleja, ei Ay-liike voi tuollaisena jatkaa mm ajoi alas paperitehtaita, lakoillaan niihinkin aiheutti miljardien vahingot yhteikunnalle. Sanoivat Ay-johtajat että nyt lakkoillaan 6 -minuutin työpäivän jatkeesta. Tehdasjohtajat sanoi, että lakkonne vie tehtaita lopetukseen, kuten kävikin, loppuvuonna loppuu...ei kannata Ay-liikkeessä edes kuvitella että omistatte tehtaita, kun niine elkeineen olette esiintyneet.

"Joillakin lähtökohtana oli se, että pysyykö hallitus edes pystyssä. Voin sanoa, että taistelin leijonan lailla siitä, että meillä on yhteistyö- ja päätöksentekokykyinen hallitus. Eihän sellaisella hallituksella ole virkaa, joka ei kykene päätöksiin, Saarikko paaluttaa."

Koko Suomen pärjäämisen edellytys on työ ja työllisyys. Se ei liity vain koronaan, vaan myös vanhenevaan väestöön ja kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Työtä tarvitaan lisää.
-tuskin nyt monetkaan on tuota vastaan !