Mielenkiintoinen kysymys. Joku merkittävä henkilö on esittänyt, että yrityksen ainut tehtävä on tuottaa voittoa. Ikään kuin mitään muuta ei tarvitse tai eikä pidäkään ottaa huomioon. Ihmiset ovat ihmisiä ja heitä on monen laisia. Kyllä myös yrittäjissä ja siis työnantajissa on monenlaisia ihmisiä. On selvää, että tämä koronapandemia asettaa monet tehtaat ja yrittäjät tukalaan tilanteeseen. Kauppa ei käy. tuloja ei kerry, mutta menot pyörivät kuten ennenkin. Kyllä joku voi ajatella, että hän ei lopeta toimintaansa koska katsoo lopettamisen epäisänmaalliseksi. Toinen lopettaa heti, jos hän ajattelee, että taloudellisesti edullista on lopettaa hyvissä ajoin. Näinhän se menee. Kyllä siinä isänmaallinen tunnekin on varmaan monella mukana, eikä se ole virhe. Ei se nyt niin ole, että yrityksen ainut tehtävä ja merkitys on tuottaa voittoa. On se painava peruste, jos tehdas aikoo lopettaa toimintansa ja esim. 400 ihmistä jää työttömäksi. Kyllä siinä pitää ainakin huomata, että tuollainen lopettamispäätös on yleensä on hyvin ikävä ja negatiivinen asia suurelle ihmisjoukolle ja koko Suomen valtiolle. Nythän sitä testataan. kuka lopettaa j kuka jatkaa vaikka ajoittain tappiollakin. Tilanne on hyvin vaikea monille yrityksille.
Onko yrittäjä isänmaallinen?
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
SDP ja Sanna Marin kyllä hoitelee yritykset selvitystilaan , eikös se niinkuin kuulu kommunistiseen ajatusmaailmaan ?
Pörssiyhtiöiden ainoa tehtävä on tehdä paljon rahaa sijoittajilleen.
Viime vuonna UPM maksoi sijoittajille osinkoja yli 670 miljoonaa ja samalla itki itselleen suomen valtiolta yritystukea yli 40 miljoonaa. Yritystuet meni käytännössä suoraan sijoittajille. Törkeetä
Yritykset joilla on varaa maksaa osinkoja, ei tarvitse yritystukea.
Italialainen laivanomistaja saa Suomelta merenkulun tukea ja vie voitot Italiaan.
Hammaslääkärin ainut tehtävä on hoitaa hampaita. Opettajan ainut tehtävä on opettaa. Myyjän ainut tehtävä on myydä. Kujettajan ainut tehtävä on kuljettaa. Kyllä kaikkien on nyt osoitettava yhteiskunta vastuuta ja isänmaallisuutta ja alettava tekemään pienemmällä palkalla tai tappiolla töitä.
Yritykset perustetaan tuottamaan voittoa , ei tappiota . Hallitus toimillaan kurittaa yrityksiä ahtaalle ja monia yrityksiä tullaan vielä sulkemaan ja siirtämään tuotannot halvenpiin maihin , hallitus ja pääministeri eivät ymmärrä tätä .
Se iso yritystukiko, sitä kurittamista on ? Ilmeisesti, jokusten ajatusmailma on suppea, että noin suppea, lähenee jo mustaa aukkoa ja sinne häviää.
Suurin osa yrittäjistä yrittää yksin tai kaksin. Porukassa on isänmaallista ja epäisänmaallista samassa suhteessa kuin muussakin väestössä.
Pörssiyhtiössä ei ole yrittäjiä vaan ainoastaan omistajia.
Yrittäjän isänmaa on RAHA.
Niin myös sosialituella elävän.
Perimmäinen tarkoitus lienee kuitenkin tuottaa tarvittavia hyödykkeitä.
Yhteiskunnalle on hyödyllistä mahdollistaa tarvittava tuotannon harjoittaminen; infastruktuurin ylläpito ja jopa yritystuet ovat tarpeellisia välttämättömyystarvikkeiden tuottamiseen, ellei niiden tuotanto ole kannattavaa markkinatalouden keinoin.
Yritys on velvollinen korvaamaan yhteiskunnalle yrittämisen mahdollistamisesta maksettavina veroina.
Työntekijöille yritys on velvollinen järjestämään turvalliset olosuhteet sekä maksamaan kohtuulliseksi katsottavaa palkkaa, mahdollisesti myös osinkoa voitosta.
Tällä hetkellä vallitsee kuitenkin ahneuden markkinat kansainvälisten sijoitusyhtiöiden toimesta. Ja rahoittajina toimivat tietenkin niihin yhtiöihin sijoittavat maksimaalisen voitontavoittelijat.
"Ahneelle ei riitä mikään"!
Niin yrityksen tärkein prioriteetti on olla voitollinen , lukuun ottamatta ns yhteiskunnallisia yrityksiä. Toinen prioriteetti on tuottaa palveluja ja/tai hyödykkeitä sidosryhmille ja yrityksen yhteisölle. Useinmiten yrityksen yhteisö ja sidosryhmät ei ole sama kuin koko yhden valtion yhteiskunta. Maailmalla on esimerkkejä ns Banaanitasavalloista missä yritys on hoitanut koko yhteiskunnankin myös poliittisesti ja tulokset eivät ole hyviä ja kysymys on silloin ns harvainvallasta.
Yritysten yhteiskunta vastuiden kantaminen vaan jakautuu eri tavalla, osa kantaa tosi erinomaisesti , osa ei ollenkaan ja suuri osa on siellä noiden kahden pään välillä. Kyllä Marin on siinä oikeassa että Julkishallinnolla pitää olla se lopullinen kokonaisvastuu yhteiskunnasta vaikka sen toimintoja olisikin ulkoistettu yrityksille.
Julkishallinnon yhtenä tehtävänä on myös pitää huolta huonompiosaista. Elinkeino elämän kommenteissa monesti tuntuu että pitäisi saada tuota työntekijä resurssia mahdollisimmat halvalla ja vähillä vastuilla. Yksi yritysten paras kilpailutekijä kuitenkin pitkällä tähtäimellä on tuote - ja tuotannonkehitys. Yhteiskunnallisesti tärkeätä on tasaisuus ja ennakoitavuus tarpeeksi hyvä kilpailukyky suhteessa päämarkkinoihin. Kilpailukykyyn taas on erilaisia mittaria riippuen alasta, se ei ole pelkkä työntekijä palkka sivukuluineen, Nämä yritykset jotka hakee kilpailukykyä pelkillä pienellä työntekijäpalkalla, ovat tuomitut kuihtumaan yrityksenä pitkällä aikajänteellä.
Lainsäädännöllä ja oikeanmukaisella vero ja tukipolitiikalla taasen pitää mahdollistaa yritysten toiminta tasapuolisesti , kuitenkin muistaen myös koko yhteiskunnan etuus. Ei voi olla yhteiskunnan etuus että jokin yritys tuhoaa paikallisen luonnon myrkkypäästöillä jotta saadaan yritykselle enemmän tuottoa. Pitää muistaa että valtio ei ole myöskään mikään yritysten vakuutusyhtiö vaan yrityksellä on myös yritysriskinsä olemassa myös pandemia tilanteessa. Yrityspuolella tuet pääsääntöisesti vääristää kilpailua. Valitettavasti tuossa yritystuissa on myös Globaalit ongelmat eri valtioiden tahoilta joita ei voida täysin kompensoida muuten kuin omilla tuilla.
Pelkkä voitontavoittelu onnistuu parhaiten varastamalla ilman, että jää kiinni. Silloin investoinnit ovat olemattomat ja voitot suuret. Yritysten päämäärän kuvaaminen voiton tavoittelulla ei osoita kykyä ymmärtää kokonaisuuksia.
Yrityksen pitää tuottaa korkoa sijoitetulle pääomalle. Voitto ei riitä vaan sen pitää olla suhteessa sijoitettuihin resursseihin. Jos yritys tuottaa huonommin kuin sama raha pankissa, yritys tuottaa tappiota koska voitto tai tappio mitataan suhteessa vaihtoehtoiseen saman riskin sijoitukseen. Jos pankista saa kympin ilman riskiä ja yritys tuottaa seitsemän verran tulosta riskillä, niin sijoitettu pääoma on väärässä paikassa. Ethän sinäkään hyväksy samaa korkoa eurolle ja satkulle.
Yritys voi tuottaa voittoa vain tuottamalla sitä vielä enemmän omille asiakkailleen. Jos asiakkaat eivät saa siitä rahan arvoista hyötyä, ei yritys menesty. Usein unohdetaan, ettei ketään pakoteta ostamaan mitään vaan jokaisessa tilanteessa ostaja luopoo vähemmästä määrästä rahaa kuin mitä hänen mielestään saatu hyödyke on. Siinä syntyy asiakkaan voitto.
Jokainen menestyvä yritys siis tuottaa hyvinvointia asiakkailleen. Siinä sivussa myös työntekijöilleen ja alihankkijoilleen. Jos asiakas maksaa piirakasta kympin ja muualla se maksaisi 20, niin hän saa kympin voittoa vaihtioehtoon nähden ja on erittäin tyytyväinen.
Sillä ei ole mitään väliä mitä tuotteen tekeminen maksaa. Vaikka samaan tuotteeseen olisi käytetty tuplasti aikaa ja rahaa, se ei ole parempi sen takia. Tässä marxilaisuus menee pieleen ja sen Marx itsekin oivalsi. Tuotteen arvo ei ole sama kuin sen eteen nähty vaiva.
Asiakkaan voitto perustuu hänen maksamaan hintaan. Jos yritys saa siitä paljon, se ei vähennä asikaan voittoa ja sama pätee siihen, jos yritys jopa myy sen tappiolla.
Yritsy siis tuottaa ja jakaa hyvinvointia eikä sen merkitystä voi vähätellä.
Niin kyllähän se korko sijoitetulle pääomalle oma sama kuin tavoite voiton määrälle. Ja täytyy muistaa että erityksen asiakunta voi olla täysin eri valtiossa kuin itse valmistus eli tuotettu hyvinvointi ja sen jakaminen ei aina ole sama kuin valtion raja. Ja monen yrityksen asiakas on toinen yritys. Ja tuo piirakka vertaus on taasen esimerkki yritysten välisestä kilpailusta, ja se on yleensä yhteiskunnan kannalta paras tapa pitää yritysten katteet kohtuullisena ja saada yritykset kehittämään toimintaansa. Yritykset on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä , mutta ei pidä myöskään olla liian sinisilmäinen . Yritysten toiminnan katsominen pelkän pääoman kautta ei ole riittävä taso jotta erilaisten yritysten kokonaisvaikutusta pystyy ymmärtämään. On näitä esimerkkejä paljonkin jossa jonkun yrityksen negatiiviset vaikutukset ovat ulottuneet yli sadan vuoden päähän. Yhteiskunnan merkitystä yritystoiminnan kannalta ei yleensä ymmärretä vasta kun sen suoma tuki heikkenee liikaa. Tästä hyvä esimerkki on mm. taksitoiminnan vapautus. Ei kestänyt kauaa kun taksitolpilla tapeltiin auton paikasta ja alkoi tulla juttuja pimeistä takseista , ylisuurista veloituksista yms. Kommunismi kaatui siihen että unohdettiin että aina on ihmisiä jotka toimivat itsekkäästi ja vallantahtoisesti. Ja ihmiset ne niitä yrityksiäkin johtaa.
Yritykset eivät tee ihmisistä parempia tai huonompia.
Esimerkki siitä, että yrityksen toiminta voi heijastua kauas on mielenkiintoinen koska poliittisten ryhmien toiminnat ulottuvat vielä kauemmaksi, mutta niille ei vaadita mitään kontrollia.
Joo näin on .Molemmissa pitkäaikaiset vaikutukset voi olla hyviä tai huonoja. Talouspuolella yksi hämäävä asia onkin se että organisaatioiden ja yhteisöjen kuten esimerkiksi kunta elinikä on pidempi kuin ihmisikä. Esim. Coca Cola company on perustettu 1890 luvulla ja meillä on monia kaupunkeja perustettu 1700 luvulla ja aiemmin. Moni kunta on vielä myöhemmin perustunut teollisuuden ympärille. Ääriesimerkki vaikuttavuudesta on Ydinvoimala , se tuottaa hyödykettä 50v mutta loppusijoitus on siellä 100000v.
No yrityksiä on monenlaisia.
Käsittääkseni säätiöidyt organisaatiot ovat yrityksiä. Näissä tavoitteet ovat muualla kuin rahassa, eivät edes saa tehdä tulosta.
Sitten on toinen ääripää, monikansalliset konserniyhtiöt, joiden pohjalla on tuottavuus ja pohjana esim. Osakeyhtiölaki, jonka perusajatus on tuottaa tulosta osakkeenomistajille.
Sitä mitä en tässä keskustelussa ymmärrä on se, että mitä näiltä monikansallisilta yrityksiltä nyt oikein odotetaan. Omistajat ovat tehneet jätti-investointeja ja odottavat investoinneilleen vastinetta. Jos tulos on tappiollista, jokainen varmaan harkitsee kannattaako toimintaan pumpata lisää rahaa, vai niellä jo syntyneet tappiot mahdollisimmin pienin vaurioin.
Minusta ajatus siitä, että kannattavaa liiketoimintaa ajettaisiin alas vain suomalaisten duunareiden kiusaksi on absurdi. Toki on selvää, että busines perustuu siihen, että toimintaa kehitetään jatkuvasti ja etsitään aina parempia keinoja omistajien edun mukaan. Sellasta se liike-elämä valitettavasti isossa maailmassa on, suomessa on globaalit säännöt, jos halutaan toimia rajojen ulkopuolellakin. Kysymys on siitä halutaanko suomi pitää kilpailukykyisenä vai aletaanko puuhastelemaan vain rajojen sisäpuolella , onhan sekin ratkaisu.
Mitään korkeaa matematiikkaan tähän ei tarvita, vain maalaisjärkeä ja hiukan katsetta pois omasta navasta.
Kun puhutaan yrityksistä ei jostain syystä puhuta omistajista.
Edes globaali iso yritys ei ole ilman omistajia. Omistajat sanelevat sen, mitä yritykset tekevät.
Isoimmat yritykset ovat ns. institutionaalisten sijoittajien hallussa. Institutionaaliset sijoittajat ovat yleensä sijoittamassa eläkesäästöjä. Siinä on meidän säästöjämme, mutta enimmäkseen muiden koska muita on enemmän ja muualla maailmassa ihmiset oikeasti säästyävät eläkkeitä varten.
Mutta meilläkin laki vaatii, että eläkkeet pitää sijoittaa tuottavasti. Muuallakin on vastaavia lakeja, mutta ilman lakejakin kanadalainen bussikuski haluaa ettei hänen rahansa tai lasten opiskeluun tarkoitetut säästöt katoa vaan kasvavat.
Säätiöt harjoittavat liiketoimintaa maksamatta veroja. Pienempi voitto riittäisi myös yrityksille jos ei tarvitse niitä maksaa. Monen säätiön yleishyödyllisyys on vain vitsi. Osa niistä on jopa yleishaitallisia koska ne estävät kilpailun ja alan kehittymisen.
On eroa yrittäjillä ja yrittäjillä. Yrityksillä ja yrityksillä.
Kampaaja/parturi yrittäjä, jolla on kodissaan oma liiketila ja tarvikkeet, voi kitkuttaa toimintansa. Pienyrittäjä, jolla on pari työntekijää, voi ottaa tai saada lainaa kituuttamalla velalla eteenpäin. Globaalisen kymmenien tuhansien työntekijöiden yritys, minkä toimitusjohtaja vastaa ja on vastuussa sadoille tuhansille omistajille heidän rahoistaan ei voi sitä tehdä tai on entinen tj. tai firma on entinen.
Yhteiskunnallista vastuuta ei ole sellainen, että jättää irtisanomatta kahta, jos sillä pelastetaan 200 työpaikkaa tai koko yritys, mikä; työllistää monien alihankkijoiden kautta, tuottaa yhteiskunnalle monin eri tavoin veroa ja pitää Suomen omavaraisuutta yllä. Sellainen on täyttä idioottimaisuutta ja vastuuttomuutta.
Kyse on aina rahasta. PM haluaa yritysten ottavan takkiinsa eli ottavat konkurssi riskin ja kustantavat vaikka velalla työntekijänsä, ettei valtion menot kasva ja PM ota takkiin työttömyyden, sosiaalimenojen kasvua ja huonoa valtion hoitoa.
Yritykset hoitavat oman tonttinsa koronatilanteessa eli yrittävät pitää yrityksen pystyssä ja työntekijöitä mihin on varaa. Yrittäjillä on jo tarpeeksi siinä. Heidän niskoille ei pidä heittää ja syyllisiksi tehdä vielä kansan ja valtion tilaa.
PM, hallitus ja eduskunta hoitavat edellytykset yritysten toimia Suomessa ja kansanvaltuuttamana hoitavat ja vastaavat kansan ja valtion asioista.
Ei PK-yrittäjä voi lainalla pyörittää yritystä eikä maksaa muiden palkkoja kuin hyvin lyhyen aikaa. Pankit eivät ole tyhmiä, ne laittavat lainahanat kiinni.
Yritys ei pyöri kuin pari-kolme kuukautta kokonaan velaksi eli juuri sen verran aikaa, kun ulosottopäätökseen menee.
On typerää luulla, että Simo Sähköasentaja muuttuu kokonaan toisenlaiseksi ihmiseksi, kun alkaa vetämään johtoja ja laittamaan rasioita toiminimellä. Siinä ei synny valtavaa taloudellista osaamista eikä suurta ahneutta.
Suurin osa yrittäjistä yrittää yksin tai kaksin. Tavallisia ihmisiä
Onko freelance toimittaja, tanssija tai taiteilija isänmaallinen?
Hekin ovat yrittäjiä.
Mielenkiintoista keskustelua ajankohtaisesta aiheesta.
Yksi osa-alue on vielä keskustelematta; valtion harjoittama yritystoiminta.
Olisiko ihmisillle välttämättömien toimintojen tuottaminen keskitettävä valtion toiminnaksi, esim sähkö, vesi, liikenne yms?