Sanovatko lieksalaiset sie vai sinä?

Anonyymi

Minua hämmästyttää ja tympii tuo sairaanhoitopiirin nimi SIUN SOTE. Yleensä kaikki, jossa yritetään olla karjalaisia, vaikka olemme tosiasiassa murteen puolesta savolaisia, poikkeuksena vanhat siirtolaiset. Ehkä jossain maakunnan eteläosassa on sanottu sie. Itse en kuullut lapsena ja nuorena koskaan sie-sanaa, aina sanottiin sinä. Kuuluihan nykyinen Pohjois-Karjalan alue Kuopion lääniin 50-luvun lopulle asti ja murre on savolaismurretta.

23

207

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Lieksalaiset ovat savolaisia, mutta ovat olevinaan kovinkin karjalaisia, joita tosiaan on vain rajantakaiset siirtolaiset.

      • Anonyymi

        Lieksalaiset sannoo jotta senä ja menä.
        - Menä en kylä ymmärrä näetä peättäjjii kunne taettaat tuota ni, öh neehhää, othaan sammoo mieltä, mitteekääää?
        Ei nuo liene edes savolaisia.


    • Anonyymi

      Eikös Lieksalaiset ole monikansallisia, näyttää siltä, kun kylillä liikkuu.

      • Anonyymi

        Nykyisn sanotaan sinä ukala pukala, ja minä äläkäti mäläkäti.


    • Anonyymi

      Mie sanon yleensä mie ja sie, toisinaan minä ja sinä. Turha ärsyyntyä pikkuasioista.

      • Anonyymi

        Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

        Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

        Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

        No niinpä onkin, eihän se Siun Sote teille kelpaa. Mites olisi jos liittyisitte Kainuuseen (älkääs nyt kainuulaiset loukkaantuko) tai Pohjois-Koreaan?
        Kun Pielisen itäpuolinen Lieksa liitttäisiin Pohjois-Koreaan, Lieksasta tulisi P-Korean satelliitti. Kimkong Jompanpimppa rakennuttaisi Ruunaaseen oman lomapaikan ja laittaisi Neitikoskeen lämmityksen. Siellä hän saisi lillua ja katsella rannalla alastomana tanssivien nuorten naisten sulokkaita liikkeitä.
        Tavallisille kansalaisille olisi oma putrakkonsa jossakin syrjemmällä. Siellä väki saisi lillua ja katsella laitumellä käyskenteleviä lehmiä.
        Pielinen ja Koli kuuluisivat siis edelleen Suomeen. Me olisimme tietystä ihan kamalan kateellisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

        Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

        Mitenkä tämmönen hyvin tuttu ja käytetty puhetyyli/sanonnat on täällä Lieksassa
        MYÖ (=me) TYÖ (=te). - Siis, onko nämä savoa, karjalaa, kainuuta vai kenties rajantakaisten murretta? Vai entisajan tummien hevoskauppiaiden kieltä, että MYÖ sie tuo hevoses mulle!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

        Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

        Imatralla ja Lappeenrannassa sanotaan sie ja mie, siis Etelä-Karjalassa yleensäkin.
        Täällä Karjalaiset evakot puhuivat Karjalan murretta , sie, siulle, siuta.
        Lieksalaisilla ja joensuulaisilla on ihan oma murteensa, kuten sulle, mulle.
        Täällä asuneet karjalaa puhuneet ovat jo kuolleet, joten sitä ei kuulla enää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Imatralla ja Lappeenrannassa sanotaan sie ja mie, siis Etelä-Karjalassa yleensäkin.
        Täällä Karjalaiset evakot puhuivat Karjalan murretta , sie, siulle, siuta.
        Lieksalaisilla ja joensuulaisilla on ihan oma murteensa, kuten sulle, mulle.
        Täällä asuneet karjalaa puhuneet ovat jo kuolleet, joten sitä ei kuulla enää.

        Lemetti ujutti hyviä vinkkejä miten tuota lakia sovelletaan Suomen paksuin kiinni siitä että neuvottelut kestää vielä uskalla tulla mukaan hissanmaik komu ja pienet lapset kotiin hissanmaik hissanmaik


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Imatralla ja Lappeenrannassa sanotaan sie ja mie, siis Etelä-Karjalassa yleensäkin.
        Täällä Karjalaiset evakot puhuivat Karjalan murretta , sie, siulle, siuta.
        Lieksalaisilla ja joensuulaisilla on ihan oma murteensa, kuten sulle, mulle.
        Täällä asuneet karjalaa puhuneet ovat jo kuolleet, joten sitä ei kuulla enää.

        Olen lieksalainen ja sanon mie (minä), sie (sinä), hiän (hän,) työ (te), myö (me), hyö (he).
        Ja muutenkin sanat viänttyy (kääntyy). Omalla lailla olen ylpeä murteestani. Olis tosi "vaikkee ruveta huastammaan muulla lailla". Kirjoitan kyllä ihan perusanoilla,kirjakielellä mut puhuessa "sanat männöö murtteelle".
        Ja ei tähän saakka ketään oo haitannu miten ilmasen itteäni . Joku "stadin" ihminen on kysyny mitä tarkoitan esim sanalla vatuloida. Mut itselle taas oli sana plarata ihan uus sana jonka kuulin ekaa kertaa n 15v sitten.
        Jokainen puhuu miten on oppinut,toisten mieliksi en ainakaan ite muuta puhetyyliä. Koska se tulee(tulloo) niin luonnostaan. Minun kauan kauan sitten menny ukkini puhui "hyvinnii levveesti" , siitä kai se tarttui koska olin ukin kans paljon tekemisissä pikku likkana.


    • Minut täällä ovat jotkut tunnistaneet lieksalaiseksi, kun käytin sietä ja mietä.

      • Anonyymi

        Tunnen lukuisia iäkkäitä lieksalaisia miehiä ja naisia, yksikään heistä ei käytä kahdesta persoonapronominista "sinä" ja "minä" muotoa "sie" ja "mie". Väitän, että lieksan murteeseen ei ole koskaan kuuluneet nuo sanat. Paremminkin ne kuuluvat Etelä-Karjalan murteeseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tunnen lukuisia iäkkäitä lieksalaisia miehiä ja naisia, yksikään heistä ei käytä kahdesta persoonapronominista "sinä" ja "minä" muotoa "sie" ja "mie". Väitän, että lieksan murteeseen ei ole koskaan kuuluneet nuo sanat. Paremminkin ne kuuluvat Etelä-Karjalan murteeseen.

        Tiedätkös sen, että myös Kemijoen varressa, ja Tornionjoen laaksossa on alueita, joissa sanotaan sie ja mie.
        Ei yksin Etelä-Karjalassa.
        Kyllä Lieksassa oli ainakin aikoinaan hyvin yleinen sanonta sie ja mie.


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Tiedätkös sen, että myös Kemijoen varressa, ja Tornionjoen laaksossa on alueita, joissa sanotaan sie ja mie.
        Ei yksin Etelä-Karjalassa.
        Kyllä Lieksassa oli ainakin aikoinaan hyvin yleinen sanonta sie ja mie.

        Kemi -Tornio alueelle meni ja jäi paljon mm. Sortavalasta ja niiltä paikkeilta paenneita evakkoja. Siitä varmaankin on sinne jäänyt tuo sie ja mie.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kemi -Tornio alueelle meni ja jäi paljon mm. Sortavalasta ja niiltä paikkeilta paenneita evakkoja. Siitä varmaankin on sinne jäänyt tuo sie ja mie.

        Ei ole sieltä tullut sana murteeseen. Kyllä se on vanhaa juurta. Kamuttaja on oikeassa.
        "Kolarista lähtöisin."


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Tiedätkös sen, että myös Kemijoen varressa, ja Tornionjoen laaksossa on alueita, joissa sanotaan sie ja mie.
        Ei yksin Etelä-Karjalassa.
        Kyllä Lieksassa oli ainakin aikoinaan hyvin yleinen sanonta sie ja mie.

        Lieksan karjalaiset sanovat mie ja sie, paikalliset lieksalaiset eivät. Olen asunut Lieksassa 72 vuotta enkä ole oppinut käyttämään muotoja sie ja mie. Eivätkä rautavaaralaiset vanhempanikaan käyttäneet. Käytössä ovat vain minä ja sinä. "Elä kato minnuu". Tuntuisi oudolta sanoa Lieksassa "Elä kato miuta"!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lieksan karjalaiset sanovat mie ja sie, paikalliset lieksalaiset eivät. Olen asunut Lieksassa 72 vuotta enkä ole oppinut käyttämään muotoja sie ja mie. Eivätkä rautavaaralaiset vanhempanikaan käyttäneet. Käytössä ovat vain minä ja sinä. "Elä kato minnuu". Tuntuisi oudolta sanoa Lieksassa "Elä kato miuta"!

        Rautavaara on kyllä aivan eri murrealuetta, se nyt on aivan perusasia, eikä käy esimerkiksi.
        Ei Lieksassakaan joka puolella käytetä kuten esim. Kolilla se on outo.

        Et varmaan ole oppinut käyttämän, jos isäsi on Savosta, ja puhuu savoa.
        Kyllä Lieksassa oli aikoinaan hyvinkin laajasti käytössä mie ja sie, ei se vänkäämällä muutu.

        Tuosta siirtolaisten kielitaustasta voisin puhua enemmänkin, mutta se ei kuulu tälle palstalle.
        Satun tuntemaan sitä sattuneesta syystä, ehkä keskimääräistä enemmän.


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Rautavaara on kyllä aivan eri murrealuetta, se nyt on aivan perusasia, eikä käy esimerkiksi.
        Ei Lieksassakaan joka puolella käytetä kuten esim. Kolilla se on outo.

        Et varmaan ole oppinut käyttämän, jos isäsi on Savosta, ja puhuu savoa.
        Kyllä Lieksassa oli aikoinaan hyvinkin laajasti käytössä mie ja sie, ei se vänkäämällä muutu.

        Tuosta siirtolaisten kielitaustasta voisin puhua enemmänkin, mutta se ei kuulu tälle palstalle.
        Satun tuntemaan sitä sattuneesta syystä, ehkä keskimääräistä enemmän.

        Aikoinaan saattoi olla käytössä Lieksassakin mie ja sie. Nykyään eivät ole. Joensuun eteläpuolella jossakin Kiteen tienoilla alkavat mie ja sie kuulua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikoinaan saattoi olla käytössä Lieksassakin mie ja sie. Nykyään eivät ole. Joensuun eteläpuolella jossakin Kiteen tienoilla alkavat mie ja sie kuulua.

        Vietin lapsuuteni Timitrassa ja kyllä siellä puhuttiin sie ja mie. Mähköllä asuvat tuttavatkin käytti, just evakkojen perheet ei käyttäneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vietin lapsuuteni Timitrassa ja kyllä siellä puhuttiin sie ja mie. Mähköllä asuvat tuttavatkin käytti, just evakkojen perheet ei käyttäneet.

        Minun suku tuli evakkona tänne ikä käyttäneet koskaan mie sie mutta paikalliset lieksalaiset käytti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun suku tuli evakkona tänne ikä käyttäneet koskaan mie sie mutta paikalliset lieksalaiset käytti.

        Menisikö näin lieksalaisittain

        minä, sinä, hiän
        myö, työ, hyö


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menisikö näin lieksalaisittain

        minä, sinä, hiän
        myö, työ, hyö

        Lieksalaisittain partitiivimuodoissa:
        minnuu
        sinnuu
        häntä
        meitä
        teitä
        heitä.

        Jos käytettäisiin Lieksassa muotoja mie ja sie, pitäisi taivuttaa:
        miuta
        siuta.

        Mutta kun ei käytetä!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      27
      3623
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      41
      2459
    3. Otavassa tapahtuu!

      Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
      Mikkeli
      36
      2304
    4. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      7
      2067
    5. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      43
      1572
    6. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      38
      1539
    7. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      14
      1342
    8. Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt

      johonkin kaivattusi toimintaan?
      Ikävä
      127
      1302
    9. Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan

      Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
      Maailman menoa
      266
      1285
    10. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      45
      1275
    Aihe