Moikka
Onneksi löysin tän palstan. Helpottaa, kun tietää, ettei ole ainut, jolla on tällaisia ongelmia.
Itse siis olen jännittäjä, ilman mitään näkyvää syytä. Niskat ovat jumissa, päätä ei voi kääntää, vatsaan koskee, kainalot ja varpaat hikoilevat, keskittyminen on huonoa, muisti heikko ja tärisen ajoittain.
Voi kun sais itsetunnon paremmaksi. Tuntuu, ettei ole itsellään mitään arvoa ja, et kaikki puhuu pahaa selän takana. Olen 25-vuotias ja työssäni olen jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, joka alkanut olemaan rankkaa. Muutaman vuoden olen syönyt unilääkkeitä ja vuoden masennuslääkkeitä.
Surulliselta ja epätoivoiselta tuntuu, kun koko ajan on kauhea olo. Yksikseni ollessanikin jännitän. Ottaa niin paljon päähän ja itsetunto alenee päivä päivältä. Yritän kynsin ja hampain pitää kiinni unelmistani, etten vaan luopuisi niistä tän jännityksen takia.
Ruokailutilanteet ovat kamalia. On niin vaikeaa syödä muiden seurassa. Tuntuu, et kaikki tuijottaa. Tulee sellaisia "olen niin ruma" fiiliksiä. Ei se auta yhtään, vaikka ystävät kertoo, etten oo ruma ja et oon tosi ihana yms. Pitäs saada sisäistettyä se asia, mut ku ei.
Olen kelannut, et pitäs varmaan kokeilla propralia. Sitä, kun täällä suositellaan, mut ku toisaalta en haluisi enää yhtään enempää lääkkeitä. Auttaako luontaistuotteet??
Tuntee itsensä niin huonoksi, kun joutuu syömään lääkkeitä. Itselleen anteeksi antaminen on myös aivan ylivoimaista.
Koitetaan jaksaa. Ei tää voi ikuisuutta kestää.
Onneksi löysin tän palstan. Helpottaa, kun tietää, ettei ole ainut, jolla on tällaisia ongelmia.
Itse siis olen jännittäjä, ilman mitään näkyvää syytä. Niskat ovat jumissa, päätä ei voi kääntää, vatsaan koskee, kainalot ja varpaat hikoilevat, keskittyminen on huonoa, muisti heikko ja tärisen ajoittain.
Voi kun sais itsetunnon paremmaksi. Tuntuu, ettei ole itsellään mitään arvoa ja, et kaikki puhuu pahaa selän takana. Olen 25-vuotias ja työssäni olen jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, joka alkanut olemaan rankkaa. Muutaman vuoden olen syönyt unilääkkeitä ja vuoden masennuslääkkeitä.
Surulliselta ja epätoivoiselta tuntuu, kun koko ajan on kauhea olo. Yksikseni ollessanikin jännitän. Ottaa niin paljon päähän ja itsetunto alenee päivä päivältä. Yritän kynsin ja hampain pitää kiinni unelmistani, etten vaan luopuisi niistä tän jännityksen takia.
Ruokailutilanteet ovat kamalia. On niin vaikeaa syödä muiden seurassa. Tuntuu, et kaikki tuijottaa. Tulee sellaisia "olen niin ruma" fiiliksiä. Ei se auta yhtään, vaikka ystävät kertoo, etten oo ruma ja et oon tosi ihana yms. Pitäs saada sisäistettyä se asia, mut ku ei.
Olen kelannut, et pitäs varmaan kokeilla propralia. Sitä, kun täällä suositellaan, mut ku toisaalta en haluisi enää yhtään enempää lääkkeitä. Auttaako luontaistuotteet??
Tuntee itsensä niin huonoksi, kun joutuu syömään lääkkeitä. Itselleen anteeksi antaminen on myös aivan ylivoimaista.
Koitetaan jaksaa. Ei tää voi ikuisuutta kestää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moi Laura!
Olen ikäisesi tyttö ja kärsin myös kovasti jännittämisestä ja mokaamisenpelosta. On hirveätä joutua isossa joukossa keskipisteeksi, siksi en koskaan halua juhlia itseäni tai kertoa juttuja itsestäni. Jos minulta kysytään jotain, vastaan mahdollisimman lyhyesti ja nopeasti. Puna karehtii poskille, kädet hikoavat ja tärisevät, sydän hakkaa niin että kuulen sen korvissa.
Mullakin on itsetunto tosi huono. Oon opiskellut monta vuotta, valmistuminen on ihan lähellä, mutta mitään töitä ei ole tiedossa. Tämä vaan pahentaa tilannetta, tuntuu, että en kelpaa minnekään. Olen kyllä yrittänyt etsiä töitä, mutta jännitän mielettömästi myös puhelimella soittamista.
En ole uskaltanut hakea apua. Kukaan ei ole tukenut minua tämän asian kanssa. Olen puhunut tästä vain yhdelle ihmiselle, mutta ei hänkään tunnu ymmärtävän.
Olen myös miettinyt Propralia. Siihen ei kuulemma voi jäädä koukkuun. Ongelma on, että en uskalla kertoa tästä edes lääkärille. Pelottaa, että lääkäri ei ota tosissaan.
Kirjoitan varmaan siksi, että haluan sanoa sulle, että et todellakaan ole ainoa!
Haluaisin myös kuulla, onko kukaan saanut apua luontaistuotteista.
Voimia kaikille!
No eihän ne propralit huonoon itsetuntoon auta...!! Miksi et hae terapeuttista apua huonoon itsetuntoon, jännittämiseen ja punasteluun...?