Jos painepesurin paine on 100 bar ja vedenkulutus 0.1 litraa/s ja sillä ruiskutetaan 0.5 m etäisyydeltä kohtisuoraan päin henkilövaakaa, niin mitä vaaka näyttää.
Painepesurin voima
Anonyymi
351188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
10 megapascalia. Vaaka näyttää reikää läpi asti.
Jottain 141 N
7.1 N
Onko tämä jokin arvaustehtävä, vai onko tähän ihan oikea ratkaisu ?
Veikkaan, että alle kolmea, mutta kuitenkin yli seitsemää. 800 gramman tarkkuudella.
Pitää laskea mikä on painepesurin suuttimesta ulostulevan veden nopeus.
Vinkki: Bernoullin laki.
Eli siis lue oppikirjastasi mitä Bernoullin laki tarkoittaa ja käytä sitä selvittämään veden virtausnopeus.
Kun tiedät mikä on veden nopeus niin voit laskea kuinka paljon vaa'an pintaan osuvan veden liikemäärä muuttuu sekunnin aikana olettaen, että se vaakaan osuessaan roiskuu sivulle. Sivulle roiskuminen tarkoittaa että pintaan osuvalla vesimassalla on osuman jälkeen pintaa vasten kohtisuora nopeus nollassa.
Vaaka mittaa voimaa. Voima on liikemäärän muutos eli Ft=mv
Tiedetään että sekunnin aikana t=1s vaakaan osuu m=0.1 kg vettä.
Tarkoitatko näin:
dP = ½ roo v² ... v=141 m/s
F = ½ roo A v² , ja kun A*v = 0.1 l/s ... = v/20 = 7.07 N
Ei+ihan+noin.+Kysymys+kuului+mitä+vaaka+näyttää.
Näppäily virhe, piti kirjoittaa että:
Tuloksena vaaka näyttää 0,6 kg - 0,1 kg
Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.
Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä.
Purkautumiskohdassa paine on nolla, jos vesi lentää tyhjöön. Muuten se on ulkoilman paine.
dP on paine-ero purkauskohdassa, joka antaa suihkulle nopeuden.
Se kuinka suuri paine missäkin absoluuttisesti on, ei ole merkityksellinen.
Tehtävä ratkeaa helposti peruskoulun fysiikalla. Veden nopeus häviöttömässä suuttimessa on sama kuin jos vesi putoaisi painetta vastaavalta korkeudelta.
Minun henkilövaakani on venymäliuskoilla toimiva voima-anturi. Painoista se ei tiedä hölkäsen pöläystä.
Toki noin ja lisäksi saman kaavan voi johtaa liike-energian yhtälöstä Fs =½mv², jossa m= rooAs, tai impulssi/liikemääräyhtälön N2.sta.
Kuka mistä tykkää.
Käytin suuttimen vastuskertoimelle (K) arvausta 1.5 ja sain tulokseksi 1.2 kg. Suuttmen reiän halkaisija olisi 1.06 mm.
Jos paine olisi tuo 100 bar purkauskohdassa, voisi vauhtia olla ihan mitä vaan, esim 10 m/s.
Eihän se paine mitään suuttimen jälkeen enää pääse kiihdyttämään, vaan menee ns harakoille.
Jotta tehtävässä on ylipäätään mitään järkeä täytyy tietystikin olettaa että paine on ennen suutinta, esim painepesurin maksimipaine heti pumpun ulostulossa.
Kertoisitko kuinka päädyit tuohon tulokseen.
Näyttää tuplasti liian suurelta.
Ei noin, vaan paine-ero on siinä kohdassa, jossa massan nopeus kiihtyy, ja se tapahtuu juuri suuttimen kohdalla.
Paine-eroa ei ole missään kohdassa. Se on kahden kohdan välillä.
dp = K (1/2) roo v^2, josta v
F = G v, G on massavirta
Virhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.
Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi.
Jos meillä on sylinterin muotoinen reikä niin kyllä siinä on nesteen nopeus sama koko matkalla.
Kyllä, mutta kun neste on saavuttanut loppunopeutensa, siihen ei vaikuta enää voimaa, impulssin massavirta on se määrä johon voima vaikuttaa.
Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa.
"Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa."
Mitä sitten?
Massavirta G on annettu pesurin tiedoissa, samoin paine. Virtauksen nopeus v suuttimen reiässä on tuntematon, joka pitää laskea. Se irtoaa tuosta kaavasta, kun vastuskerroin K tunnetan tai arvataan. K=1 merkitsee, että paine-energia muuttuu kokonaan nopeutta v vastavaksi liike-energiaksi. Suurempi K merkitsee, että paine-energia ei häviöiden takia riitä nostamaan nopeutta niin suureksi.
Suuttimen jälkeen suihku etenee nopeudella v massavirran ollessa G. Osuessaan seinään se aiheuttaa voiman F.
Epäselvää on se, nieleekö vaaka veden, vai singahtaako se takaisin nopeudella -v.
Joo. Mutu on, että vesi valuu maahan suihkun nopeuteen nähden pienellä nopeudella, jos vaaka on pystysuunnassa.
No sitä sitten, että pelkästä
Vakionopeudella virtaavasta massasta ei oikein millään voi määrittää mitään voimaa.
Kaiken maailman urpot ovat edellä ihmetelleet tätä suurta ihmeellisyyttä. Ei puutu muuta kuin piin tarkka arvo sekä maailmankaikkeuden ikä noista hömpötyksistä.
Mittaa sillä henkilövaa-allasi mitä painaa vai oliko se nyt mitä kuluttaa.
Kyllähän asia kiinnostaa vaikkapa mielenosoituksissa viihtyvää anarkistia, jooko. Siellä voi saada vesisuihkun selkäänsä.
Teollisuusvaaka salamoi ja rätisee hassusti.
Ei kannata suihkutella vettä vaakaan. Parasta mennä elektroniikkapalstalle ihmettelemään.
meidän pesuri työntää 8,6kg ja vesi lähtee suuttimesta 1200kmh
Taisi tulla joku virhe ?
Vilkaise tarkemmin.
Riippuu aivan suuttimesta, kun tuo suuttimen etäisyys vaakaan on noinkin suuri. Sumusuuttimella vaa'an lukema tuskin edes muuttuu.