Jos painepesurin paine on 100 bar ja vedenkulutus 0.1 litraa/s ja sillä ruiskutetaan 0.5 m etäisyydeltä kohtisuoraan päin henkilövaakaa, niin mitä vaaka näyttää.
Painepesurin voima
Anonyymi
35
935
Vastaukset
- Anonyymi
10 megapascalia. Vaaka näyttää reikää läpi asti.
- Anonyymi
Jottain 141 N
- Anonyymi
7.1 N
- Anonyymi
Onko tämä jokin arvaustehtävä, vai onko tähän ihan oikea ratkaisu ?
- Anonyymi
Veikkaan, että alle kolmea, mutta kuitenkin yli seitsemää. 800 gramman tarkkuudella.
- Anonyymi
Pitää laskea mikä on painepesurin suuttimesta ulostulevan veden nopeus.
Vinkki: Bernoullin laki.
Eli siis lue oppikirjastasi mitä Bernoullin laki tarkoittaa ja käytä sitä selvittämään veden virtausnopeus.
Kun tiedät mikä on veden nopeus niin voit laskea kuinka paljon vaa'an pintaan osuvan veden liikemäärä muuttuu sekunnin aikana olettaen, että se vaakaan osuessaan roiskuu sivulle. Sivulle roiskuminen tarkoittaa että pintaan osuvalla vesimassalla on osuman jälkeen pintaa vasten kohtisuora nopeus nollassa.
Vaaka mittaa voimaa. Voima on liikemäärän muutos eli Ft=mv
Tiedetään että sekunnin aikana t=1s vaakaan osuu m=0.1 kg vettä.- Anonyymi
Tarkoitatko näin:
dP = ½ roo v² ... v=141 m/s
F = ½ roo A v² , ja kun A*v = 0.1 l/s ... = v/20 = 7.07 N - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko näin:
dP = ½ roo v² ... v=141 m/s
F = ½ roo A v² , ja kun A*v = 0.1 l/s ... = v/20 = 7.07 NEi ihan noin. Kysymys kuului mitä vaaka näyttää.
Vaikka vaaka mittaisikin voimaa (kuten useat, mutteivät kaikki vaa'at tekevät), niin eipä niistä suomessa myydyistä vaaoista mikään kuitenkaan voiman yksiköissä tulosta käyttäjälle kerro, vaan massan.
Lisäksi painepesurin suutin ei toimi 100% hyötysuhteella, mistä seuraa ettei vesi esimerkin luvuilla ihan 141 m/s sentään ulos tule, se on vain teoreettinen yläraja.
Käytännössä alarajan hyötysuhteella virtauspoikkipinta-ala voisi olla 1 neliömilli, ja vauhtia vain 100 m/s.
Tuloksena vaaka näyttää 6 kg - 1 kg. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ihan noin. Kysymys kuului mitä vaaka näyttää.
Vaikka vaaka mittaisikin voimaa (kuten useat, mutteivät kaikki vaa'at tekevät), niin eipä niistä suomessa myydyistä vaaoista mikään kuitenkaan voiman yksiköissä tulosta käyttäjälle kerro, vaan massan.
Lisäksi painepesurin suutin ei toimi 100% hyötysuhteella, mistä seuraa ettei vesi esimerkin luvuilla ihan 141 m/s sentään ulos tule, se on vain teoreettinen yläraja.
Käytännössä alarajan hyötysuhteella virtauspoikkipinta-ala voisi olla 1 neliömilli, ja vauhtia vain 100 m/s.
Tuloksena vaaka näyttää 6 kg - 1 kg.Näppäily virhe, piti kirjoittaa että:
Tuloksena vaaka näyttää 0,6 kg - 0,1 kg - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ihan noin. Kysymys kuului mitä vaaka näyttää.
Vaikka vaaka mittaisikin voimaa (kuten useat, mutteivät kaikki vaa'at tekevät), niin eipä niistä suomessa myydyistä vaaoista mikään kuitenkaan voiman yksiköissä tulosta käyttäjälle kerro, vaan massan.
Lisäksi painepesurin suutin ei toimi 100% hyötysuhteella, mistä seuraa ettei vesi esimerkin luvuilla ihan 141 m/s sentään ulos tule, se on vain teoreettinen yläraja.
Käytännössä alarajan hyötysuhteella virtauspoikkipinta-ala voisi olla 1 neliömilli, ja vauhtia vain 100 m/s.
Tuloksena vaaka näyttää 6 kg - 1 kg.Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.
Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.
Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä.Purkautumiskohdassa paine on nolla, jos vesi lentää tyhjöön. Muuten se on ulkoilman paine.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Purkautumiskohdassa paine on nolla, jos vesi lentää tyhjöön. Muuten se on ulkoilman paine.
dP on paine-ero purkauskohdassa, joka antaa suihkulle nopeuden.
Se kuinka suuri paine missäkin absoluuttisesti on, ei ole merkityksellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
dP on paine-ero purkauskohdassa, joka antaa suihkulle nopeuden.
Se kuinka suuri paine missäkin absoluuttisesti on, ei ole merkityksellinen.Tehtävä ratkeaa helposti peruskoulun fysiikalla. Veden nopeus häviöttömässä suuttimessa on sama kuin jos vesi putoaisi painetta vastaavalta korkeudelta.
Minun henkilövaakani on venymäliuskoilla toimiva voima-anturi. Painoista se ei tiedä hölkäsen pöläystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tehtävä ratkeaa helposti peruskoulun fysiikalla. Veden nopeus häviöttömässä suuttimessa on sama kuin jos vesi putoaisi painetta vastaavalta korkeudelta.
Minun henkilövaakani on venymäliuskoilla toimiva voima-anturi. Painoista se ei tiedä hölkäsen pöläystä.Toki noin ja lisäksi saman kaavan voi johtaa liike-energian yhtälöstä Fs =½mv², jossa m= rooAs, tai impulssi/liikemääräyhtälön N2.sta.
Kuka mistä tykkää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppäily virhe, piti kirjoittaa että:
Tuloksena vaaka näyttää 0,6 kg - 0,1 kgKäytin suuttimen vastuskertoimelle (K) arvausta 1.5 ja sain tulokseksi 1.2 kg. Suuttmen reiän halkaisija olisi 1.06 mm.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.
Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä.Jos paine olisi tuo 100 bar purkauskohdassa, voisi vauhtia olla ihan mitä vaan, esim 10 m/s.
Eihän se paine mitään suuttimen jälkeen enää pääse kiihdyttämään, vaan menee ns harakoille.
Jotta tehtävässä on ylipäätään mitään järkeä täytyy tietystikin olettaa että paine on ennen suutinta, esim painepesurin maksimipaine heti pumpun ulostulossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytin suuttimen vastuskertoimelle (K) arvausta 1.5 ja sain tulokseksi 1.2 kg. Suuttmen reiän halkaisija olisi 1.06 mm.
Kertoisitko kuinka päädyit tuohon tulokseen.
Näyttää tuplasti liian suurelta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos paine olisi tuo 100 bar purkauskohdassa, voisi vauhtia olla ihan mitä vaan, esim 10 m/s.
Eihän se paine mitään suuttimen jälkeen enää pääse kiihdyttämään, vaan menee ns harakoille.
Jotta tehtävässä on ylipäätään mitään järkeä täytyy tietystikin olettaa että paine on ennen suutinta, esim painepesurin maksimipaine heti pumpun ulostulossa.Ei noin, vaan paine-ero on siinä kohdassa, jossa massan nopeus kiihtyy, ja se tapahtuu juuri suuttimen kohdalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei noin, vaan paine-ero on siinä kohdassa, jossa massan nopeus kiihtyy, ja se tapahtuu juuri suuttimen kohdalla.
Paine-eroa ei ole missään kohdassa. Se on kahden kohdan välillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kertoisitko kuinka päädyit tuohon tulokseen.
Näyttää tuplasti liian suurelta.dp = K (1/2) roo v^2, josta v
F = G v, G on massavirta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
dp = K (1/2) roo v^2, josta v
F = G v, G on massavirtaVirhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.
Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Virhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.
Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi.Jos meillä on sylinterin muotoinen reikä niin kyllä siinä on nesteen nopeus sama koko matkalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos meillä on sylinterin muotoinen reikä niin kyllä siinä on nesteen nopeus sama koko matkalla.
Kyllä, mutta kun neste on saavuttanut loppunopeutensa, siihen ei vaikuta enää voimaa, impulssin massavirta on se määrä johon voima vaikuttaa.
Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, mutta kun neste on saavuttanut loppunopeutensa, siihen ei vaikuta enää voimaa, impulssin massavirta on se määrä johon voima vaikuttaa.
Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa."Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa."
Mitä sitten? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Virhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.
Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi.Massavirta G on annettu pesurin tiedoissa, samoin paine. Virtauksen nopeus v suuttimen reiässä on tuntematon, joka pitää laskea. Se irtoaa tuosta kaavasta, kun vastuskerroin K tunnetan tai arvataan. K=1 merkitsee, että paine-energia muuttuu kokonaan nopeutta v vastavaksi liike-energiaksi. Suurempi K merkitsee, että paine-energia ei häviöiden takia riitä nostamaan nopeutta niin suureksi.
Suuttimen jälkeen suihku etenee nopeudella v massavirran ollessa G. Osuessaan seinään se aiheuttaa voiman F. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Massavirta G on annettu pesurin tiedoissa, samoin paine. Virtauksen nopeus v suuttimen reiässä on tuntematon, joka pitää laskea. Se irtoaa tuosta kaavasta, kun vastuskerroin K tunnetan tai arvataan. K=1 merkitsee, että paine-energia muuttuu kokonaan nopeutta v vastavaksi liike-energiaksi. Suurempi K merkitsee, että paine-energia ei häviöiden takia riitä nostamaan nopeutta niin suureksi.
Suuttimen jälkeen suihku etenee nopeudella v massavirran ollessa G. Osuessaan seinään se aiheuttaa voiman F.Epäselvää on se, nieleekö vaaka veden, vai singahtaako se takaisin nopeudella -v.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Epäselvää on se, nieleekö vaaka veden, vai singahtaako se takaisin nopeudella -v.
Joo. Mutu on, että vesi valuu maahan suihkun nopeuteen nähden pienellä nopeudella, jos vaaka on pystysuunnassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa."
Mitä sitten?No sitä sitten, että pelkästä
Vakionopeudella virtaavasta massasta ei oikein millään voi määrittää mitään voimaa.
- Anonyymi
Kaiken maailman urpot ovat edellä ihmetelleet tätä suurta ihmeellisyyttä. Ei puutu muuta kuin piin tarkka arvo sekä maailmankaikkeuden ikä noista hömpötyksistä.
Mittaa sillä henkilövaa-allasi mitä painaa vai oliko se nyt mitä kuluttaa.- Anonyymi
Kyllähän asia kiinnostaa vaikkapa mielenosoituksissa viihtyvää anarkistia, jooko. Siellä voi saada vesisuihkun selkäänsä.
- Anonyymi
Teollisuusvaaka salamoi ja rätisee hassusti.
- Anonyymi
Ei kannata suihkutella vettä vaakaan. Parasta mennä elektroniikkapalstalle ihmettelemään.
- Anonyymi
meidän pesuri työntää 8,6kg ja vesi lähtee suuttimesta 1200kmh
- Anonyymi
Taisi tulla joku virhe ?
Vilkaise tarkemmin.
- Anonyymi
Riippuu aivan suuttimesta, kun tuo suuttimen etäisyys vaakaan on noinkin suuri. Sumusuuttimella vaa'an lukema tuskin edes muuttuu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743660
- 2012992
- 252890
- 492768
- 232683
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412455Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2512159Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241907Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2091888- 441847