Painepesurin voima

Onko tämä jokin arvaustehtävä, vai onko tähän ihan oikea ratkaisu ?

Tarkoitatko näin:

dP = ½ roo v² ... v=141 m/s
F = ½ roo A v² , ja kun A*v = 0.1 l/s ... = v/20 = 7.07 N

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko näin:

dP = ½ roo v² ... v=141 m/s
F = ½ roo A v² , ja kun A*v = 0.1 l/s ... = v/20 = 7.07 N

Ei ihan noin. Kysymys kuului mitä vaaka näyttää.
Vaikka vaaka mittaisikin voimaa (kuten useat, mutteivät kaikki vaa'at tekevät), niin eipä niistä suomessa myydyistä vaaoista mikään kuitenkaan voiman yksiköissä tulosta käyttäjälle kerro, vaan massan.
Lisäksi painepesurin suutin ei toimi 100% hyötysuhteella, mistä seuraa ettei vesi esimerkin luvuilla ihan 141 m/s sentään ulos tule, se on vain teoreettinen yläraja.
Käytännössä alarajan hyötysuhteella virtauspoikkipinta-ala voisi olla 1 neliömilli, ja vauhtia vain 100 m/s.

Tuloksena vaaka näyttää 6 kg - 1 kg.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ihan noin. Kysymys kuului mitä vaaka näyttää.
Vaikka vaaka mittaisikin voimaa (kuten useat, mutteivät kaikki vaa'at tekevät), niin eipä niistä suomessa myydyistä vaaoista mikään kuitenkaan voiman yksiköissä tulosta käyttäjälle kerro, vaan massan.
Lisäksi painepesurin suutin ei toimi 100% hyötysuhteella, mistä seuraa ettei vesi esimerkin luvuilla ihan 141 m/s sentään ulos tule, se on vain teoreettinen yläraja.
Käytännössä alarajan hyötysuhteella virtauspoikkipinta-ala voisi olla 1 neliömilli, ja vauhtia vain 100 m/s.

Tuloksena vaaka näyttää 6 kg - 1 kg.

Lue lisää

Näppäily virhe, piti kirjoittaa että:
Tuloksena vaaka näyttää 0,6 kg - 0,1 kg

Anonyymi kirjoitti:

Ei ihan noin. Kysymys kuului mitä vaaka näyttää.
Vaikka vaaka mittaisikin voimaa (kuten useat, mutteivät kaikki vaa'at tekevät), niin eipä niistä suomessa myydyistä vaaoista mikään kuitenkaan voiman yksiköissä tulosta käyttäjälle kerro, vaan massan.
Lisäksi painepesurin suutin ei toimi 100% hyötysuhteella, mistä seuraa ettei vesi esimerkin luvuilla ihan 141 m/s sentään ulos tule, se on vain teoreettinen yläraja.
Käytännössä alarajan hyötysuhteella virtauspoikkipinta-ala voisi olla 1 neliömilli, ja vauhtia vain 100 m/s.

Tuloksena vaaka näyttää 6 kg - 1 kg.

Lue lisää

Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.

Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.

Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä.

Lue lisää

Purkautumiskohdassa paine on nolla, jos vesi lentää tyhjöön. Muuten se on ulkoilman paine.

Anonyymi kirjoitti:

Purkautumiskohdassa paine on nolla, jos vesi lentää tyhjöön. Muuten se on ulkoilman paine.

dP on paine-ero purkauskohdassa, joka antaa suihkulle nopeuden.
Se kuinka suuri paine missäkin absoluuttisesti on, ei ole merkityksellinen.

Anonyymi kirjoitti:

dP on paine-ero purkauskohdassa, joka antaa suihkulle nopeuden.
Se kuinka suuri paine missäkin absoluuttisesti on, ei ole merkityksellinen.

Tehtävä ratkeaa helposti peruskoulun fysiikalla. Veden nopeus häviöttömässä suuttimessa on sama kuin jos vesi putoaisi painetta vastaavalta korkeudelta.
Minun henkilövaakani on venymäliuskoilla toimiva voima-anturi. Painoista se ei tiedä hölkäsen pöläystä.

Anonyymi kirjoitti:

Tehtävä ratkeaa helposti peruskoulun fysiikalla. Veden nopeus häviöttömässä suuttimessa on sama kuin jos vesi putoaisi painetta vastaavalta korkeudelta.
Minun henkilövaakani on venymäliuskoilla toimiva voima-anturi. Painoista se ei tiedä hölkäsen pöläystä.

Lue lisää

Toki noin ja lisäksi saman kaavan voi johtaa liike-energian yhtälöstä Fs =½mv², jossa m= rooAs, tai impulssi/liikemääräyhtälön N2.sta.

Kuka mistä tykkää.

Anonyymi kirjoitti:

Näppäily virhe, piti kirjoittaa että:
Tuloksena vaaka näyttää 0,6 kg - 0,1 kg

Käytin suuttimen vastuskertoimelle (K) arvausta 1.5 ja sain tulokseksi 1.2 kg. Suuttmen reiän halkaisija olisi 1.06 mm.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ihmeen hyötysuhde, jos paine on tuo kerrottu, olettaen sen olevan vesivirran purkauskohdassa, koska muuta ei ole mainittu, ja virtausmäärä pitää sisällään häviöt.

Tietysti aina on tilaa saivartelijoille, gravitaatio ja vaa'alle jäävä veden määrä, ilmanvastus, suihkun hajoaminen ym, antavat kyllä runsaasti mahdollisuuksia nipottajille, mutta en usko että kysymyksellä haettiin juuri sitä.

Lue lisää

Jos paine olisi tuo 100 bar purkauskohdassa, voisi vauhtia olla ihan mitä vaan, esim 10 m/s.
Eihän se paine mitään suuttimen jälkeen enää pääse kiihdyttämään, vaan menee ns harakoille.
Jotta tehtävässä on ylipäätään mitään järkeä täytyy tietystikin olettaa että paine on ennen suutinta, esim painepesurin maksimipaine heti pumpun ulostulossa.

Anonyymi kirjoitti:

Käytin suuttimen vastuskertoimelle (K) arvausta 1.5 ja sain tulokseksi 1.2 kg. Suuttmen reiän halkaisija olisi 1.06 mm.

Kertoisitko kuinka päädyit tuohon tulokseen.
Näyttää tuplasti liian suurelta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos paine olisi tuo 100 bar purkauskohdassa, voisi vauhtia olla ihan mitä vaan, esim 10 m/s.
Eihän se paine mitään suuttimen jälkeen enää pääse kiihdyttämään, vaan menee ns harakoille.
Jotta tehtävässä on ylipäätään mitään järkeä täytyy tietystikin olettaa että paine on ennen suutinta, esim painepesurin maksimipaine heti pumpun ulostulossa.

Lue lisää

Ei noin, vaan paine-ero on siinä kohdassa, jossa massan nopeus kiihtyy, ja se tapahtuu juuri suuttimen kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei noin, vaan paine-ero on siinä kohdassa, jossa massan nopeus kiihtyy, ja se tapahtuu juuri suuttimen kohdalla.

Paine-eroa ei ole missään kohdassa. Se on kahden kohdan välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko kuinka päädyit tuohon tulokseen.
Näyttää tuplasti liian suurelta.

dp = K (1/2) roo v^2, josta v
F = G v, G on massavirta

Anonyymi kirjoitti:

dp = K (1/2) roo v^2, josta v
F = G v, G on massavirta

Virhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.

Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi.

Anonyymi kirjoitti:

Virhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.

Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi.

Lue lisää

Jos meillä on sylinterin muotoinen reikä niin kyllä siinä on nesteen nopeus sama koko matkalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos meillä on sylinterin muotoinen reikä niin kyllä siinä on nesteen nopeus sama koko matkalla.

Kyllä, mutta kun neste on saavuttanut loppunopeutensa, siihen ei vaikuta enää voimaa, impulssin massavirta on se määrä johon voima vaikuttaa.
Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta kun neste on saavuttanut loppunopeutensa, siihen ei vaikuta enää voimaa, impulssin massavirta on se määrä johon voima vaikuttaa.
Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa.

Lue lisää

"Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa."
Mitä sitten?

Anonyymi kirjoitti:

Virhe on siinä, että G pitäisi olla ½rooAv.
Massavirta kiihtyvässä liikkeessä ei ole loppunopeuden, vaan keskinopeuden mukainen.

Voit sijoittaa ensimmäiseen kaavaasi dP =F/A, ja huomaat virheesi.

Lue lisää

Massavirta G on annettu pesurin tiedoissa, samoin paine. Virtauksen nopeus v suuttimen reiässä on tuntematon, joka pitää laskea. Se irtoaa tuosta kaavasta, kun vastuskerroin K tunnetan tai arvataan. K=1 merkitsee, että paine-energia muuttuu kokonaan nopeutta v vastavaksi liike-energiaksi. Suurempi K merkitsee, että paine-energia ei häviöiden takia riitä nostamaan nopeutta niin suureksi.

Suuttimen jälkeen suihku etenee nopeudella v massavirran ollessa G. Osuessaan seinään se aiheuttaa voiman F.

Anonyymi kirjoitti:

Massavirta G on annettu pesurin tiedoissa, samoin paine. Virtauksen nopeus v suuttimen reiässä on tuntematon, joka pitää laskea. Se irtoaa tuosta kaavasta, kun vastuskerroin K tunnetan tai arvataan. K=1 merkitsee, että paine-energia muuttuu kokonaan nopeutta v vastavaksi liike-energiaksi. Suurempi K merkitsee, että paine-energia ei häviöiden takia riitä nostamaan nopeutta niin suureksi.

Suuttimen jälkeen suihku etenee nopeudella v massavirran ollessa G. Osuessaan seinään se aiheuttaa voiman F.

Lue lisää

Epäselvää on se, nieleekö vaaka veden, vai singahtaako se takaisin nopeudella -v.

Anonyymi kirjoitti:

Epäselvää on se, nieleekö vaaka veden, vai singahtaako se takaisin nopeudella -v.

Joo. Mutu on, että vesi valuu maahan suihkun nopeuteen nähden pienellä nopeudella, jos vaaka on pystysuunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Eli, jos nesteellä olisi vakionopeus, se ei tarvitsisi mitään voimaa missään vaiheessa."
Mitä sitten?

No sitä sitten, että pelkästä
Vakionopeudella virtaavasta massasta ei oikein millään voi määrittää mitään voimaa.

Kyllähän asia kiinnostaa vaikkapa mielenosoituksissa viihtyvää anarkistia, jooko. Siellä voi saada vesisuihkun selkäänsä.

Ei kannata suihkutella vettä vaakaan. Parasta mennä elektroniikkapalstalle ihmettelemään.

Taisi tulla joku virhe ?

Vilkaise tarkemmin.