Ilmastokriisi vai ympäristökriisi

Ilmaston tila on vakava, sitä ei käy kiistäminen. Luonnon säilyminen elinkelpoisena on paljon laajempi ongelma kuin ilmastokriisi.

Uhkia maapallon pitämiseksi elinkelpoisena:
Veden, ilman ja maan saastuminen
Maapallon lämpeneminen
Ylikansoitus
Luonnonvarojen loppuminen
Jätteiden hävittämisen ongelmat
Ilmastonmuutos
Biologisen monimuotoisuuden menetys
Metsäkato
Valtamerien happaneminen
Otsonikerroksen oheneminen
Happosateet
Veden pilaantuminen
Kaupungistuminen
Kansanterveysongelmat
Geenimanipulaatio
Melu- ja valosaaste
Säteily
Kaivostoiminnan haitat

Nämä seikat kuuluvat ympäristökriisin alueeseen. Ilmastokriisi on tästä yksi osa-alue, tärkeä sellainen ratkaistavaksi. Ongelmayhteyksiä voi olla lisääkin.
Ilmastokriisiä yritetään ratkaista mm., päästökaupoilla, veroilla ja avoimen bisneksen avulla, kulutustottumuksia muuttamalla. Ne voivat edesauttaa mutta ovatko riittäviä. Bisnes tuottaa saasteita. Sitten saasteiden keruusta maksetaan!
Saasteeton tuotanto tulisi olla päämäärä ja sen eteen tehtävä kaikkensa.

https://yle.fi/uutiset/3-11577002
Vähemmän kehittyneissä maissa jätteet kipataan jokeen. Kevättulva vie moskan mereen. Jäte on kaukana syntypaikastaan.

Suomalaiskeksintö edistäisi jokien puhdistamista ns. jokiputsarilla. Ongelmaksi voi tulla, ettei kukaan niitä osta, koska ne eivät tuota mitään. Bisnes-ajattelu saattaa estää keksinnön hyväksikäyttämisen. Sota-asetuotanto ei sekään tuota mitään mutta saastaa syntyy ja sodassa valtavasti jätettä. Sota-aseita silti tuotetaan.
Teknologisia ratkaisuja syntyisi mutta jotka jäävät bisnesajattelun jalkoihin. Toisaalta saastutetaan tietoisesti (sota-aseet, kerskatuotanto).

https://yle.fi/uutiset/3-11583911
EU tiukensi hieman päästötavoitteita vuoden 2030 tasossa verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomalaismepeistä vain perussuomalaiset mepit äänestivät vastaan.
Ilmastonmuutokseen maailma on jonkin verran varautunut ja ehkä yrittää ja hyvä niin.

Ylikansoitus.
Mikäli ihmiskunta tuhoaa elinympäristönsä, sitä seuraa taudit, nälänhätä, väestön väheneminen raskaimman kautta.
Maapallo elää jo tällä hetkellä luonnonvarojen ylikulutuksen kautta. Jatkuva ihmiskunnan väestömäärän sekä aineellisen tuotannon jatkuva kasvu ovat mahdottomuus.
Väestön sääntely on välttämtätön.

Korkean tuotannon maissa väestön lisääntyminen on keskimäärin hitaampaa kuin alikehittyneissä maissa. Kiinassa vallitsi muutama vuosikymmen väestönkasvun sääntely. Nyt sitä on purettu.
Mikäli aineellisen tuotannon ja väestömäärän suhdetta ei säännellä, luonto hoitaa tilanteen raskaimman kautta.
Ympäristökriisi tarvitsee nopeita ja kestäviä ratkaisuja nopeasti. Pelkkä ilmastonmuutoksen torjuminen ei riitä. Tulee katsoa kaikkia puolia.

Yksi vaihtoehto.
Sotaliitot puretaan. Aseellista varustautumista aletaan purkaa asteittain kaikkialla. Maapallo perustaa "Rauhankongressin", jossa on edustajat kaikista maista. Se ryhtyy konfliktien ratkaisuelimeksi.

Muu ympäristön suojelu toteutetaan muilla toimenpiteillä.

Kaikissa ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi tehtävissä toimenpiteissä on aina noudatettavasosiaalista oikeudenmukaisuutta. Köyhiä ei saa laittaa maksamaan rikkaiden aiheuttaman ympäristökriisin laskuja. Ei Suomessa, eikä maailman laajuisesti.
https://www.skp.fi/asiakirjat/ymp-rist-kriisin-ratkaisu-vaatii-sosialismia

SKP:n edustajakokousasiakirjassa on arvokasta aineistoa ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Puolue tunnustaa maailmanlaajuisen ongelman olemassaolon ja esittää ratkaisuehdotuksia.

Kapitalismi ts. markkinatalous taloudellisena järjestelmänä ja tuotantotapana voidaan tiivistää seuraavasti:

1. Tuotannon tarkoitus on tuottaa voittoa ja tätä voittoa käytetään tekemään lisää voittoa. Tämä johtaa loputtomaan pyrkimykseen tehostaa tuotantoa.
2. Tuotanto on tarkoitettu markkinoilla myytäväksi, mikä johtaa myyntiarvon maksimoimiseen käyttöarvon sijasta.
3. Tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja siksi myös voitot päätyvät yksityiseen omistukseen.
4. Työväenluokka tekee työt kapitalistin maksamaa palkkaa vastaan, joka ei vastaa työn täyttä arvoa. Kapitalistit saavat elantonsa työväenluokan työstä, jonka tuottamat voitot he ottavat itselleen, käyttäen osan kapitalistisen prosessin jatkumiseen ja työntekijöiden palkanmaksuun. Työväenluokka ostaa palkallaan kapitalisteilta elantonsa, jonka ovat itse tuottaneet.

Esityksen kaksi ensimmäistä kohtaa edistävät tahtomattaan luonnon saastuttamista sekä luonnonvarojen ylikulutukseen. Tuotannon täytyy kasvaa vaikkapa käyttöarvojen kustannuksella ts. tuotetaan tarpeetonta.
Kapitalistinen järjestelmä on lukittu jatkuvan kasvun teoriaan ja lisätuotteesta suuren siirtymiseen heille. Toimet puhtaan luonnon puolesta ovat poissa kapitalistien kukkarosta.
Luonto ei anna anteeksi. Sen tila on tai lähestyy kriittistä pistettä. Varoista ja työvoimasta luonnon hyväksi ei ole puutetta jos vain halutaan toimia.

Kerrankin asiallinen tiedonjako.
Käsitteet on tehty selväksi.
Se mikä tehdään luonnon hyväksi on hyvää myös ihmiselle.

Luonnonsuojelun puolesta puhuvat lähes kaikki paitsi perussuomalaiset hyvinkin nuivasti. Kyllä kapitalismikin edistää tietyissä määrin luonnon puhtaana pitämistä mutta yksityinen voitontavoittelu asettaa kapuloita rattaisiin.

Kapitalismin olemuksesta seuraa se, että esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisujen etsiminen kyseenalaistamatta yhteiskuntajärjestelmää on lopulta hyödytöntä ja ympäristökriisin kannalta mahdotonta. Ratkaisusta tehdään liiketointa, bisnesta. Jopa niin hurttia, että päästöillä tehdään kauppaa.
Voiton tuottaminen on kapitalismin sisäänrakennettu pakko ja se estää todelliset ratkaisut. Jo idea on kestämätön. Jotta luonto, ilmasto puhdistuisi, yhteiskunnan tulisi siitä maksaa kapitalisteille.

Teknologian kehitys lykkää ongelmaa mutta ei poista sitä. Kapitalistininen tuotantotapa vaatii jatkuvaa lisätuotantoa eli lisää tuotteita ja ohessa saastepäästöjä tai maaperän raakaaineiden ylikulutusta.
Päästökauppa noudattaa uuskolonialismia eli vähemmän kehittyneiden maiden alistamista. Käytännössä köyhät maat antavat rikkaille mahdollisuuden tehdä päästöjä puolestaan. Päästöt eivät vähene, eikä köyhä maa kehity.
Kun yhtälöön liitetään kapitalismin sota-asetuotanto ja sodat niin pieni edistys teknologiassa kumoutuu.

Ympäristöliikkeessä on painotettu yksilöiden kulutustottumuksiin. Niilläkin on merkitystä jopa suuressakin mittakaavassa.
Jatkuvan kasvun teoria puolestaan vaatii uusia kulutustottumuksia jos jostain luovutaan. Tuotteita täytyy saada lisää vaikka niitä ei välttämättä tarvittaisikaan. Pääoman logiikka on karu suhteessa ympäristöön.
Rihkama tulee mm. sosiaaliturvan tuottamisen edelle. Vaatimukset työajan lisäämiseksi mm. Suomessa sotivat ympäristön puhtaana pysymistä vastaan.

Periaatteellinen ratkaisumalli.
Olisi virhe kuvitella luonnon suojelun toteutuvan kapitalismin puitteissa, joka perustuu jatkuvaan kasvuun. Sääntely on välttämätön.
Vihreät niin ansiokkaasti kuin esiintyvät luonnon puhtauden puolesta, niiden toiminta jää vaillinaiseksi pitäytymällä voitonsaalistuksen puolelle.
Pääoma tekee bisnestä ympäristön kustannuksella. Jos jotain yhdessä kohtiossa edistyykin, toisaalla vauriot voivat kasvaa entisestään.
Todellinen ratkaisu ympäristökriisiin on ajaa yhteiskuntajärjestelmän muutosta. Tällä tarkoitetaan sosialistista yhteiskuntajärjestelmää.

Kilimantsaro palaa. Ympäristö vai ilmastokriisi?

Entäs edesmenneen sosialismin ympäristörikokset?
Nl onnistui puuvillantuotannollaan kuivattamaan Aralin meren ja aiheuttamaan ydinvoimaprojektillaan Tsernobilin ydinonnettomuuden. Se myös aiheutti teollisia autiomaita tehdas- ja kaivostoiminnallaan. Tämä on totuus, mutta tarina on monimutkainen.

- NL:n ympäristöohjelmat olivat hyviä. Luontoa suojeltiin ennätysmääriä. Ongelma syntyi ympäristölainsäädännön uhraamisesta talouskasvun edistämiseksi.
- Neuvostoliitto aloitti köyhänä maana, joka pyrki teollistamaan itsensä ja samalla tarjoamaan kansalaisillensa modernin elämäntavan vaatiman elintason. Tämä projekti keskittyi teollisuuden luomiseen, sähköistämiseen ja laajaan tavaratuotantoon. Tämä tavoite meni edelle ympäristön suojelemisesta.
- Kylmän sodan olosuhteissa Neuvostoliiton johtama sosialistinen maailma kilpaili sotilaallisesti ja taloudellisesti kaikessa kapitalismia julistavan Yhdysvaltojen ja lännen kanssa. Näissä olosuhteissa tuotannon määrästä tuli tärkeä mittari tässä kilpailussa. Voittaakseen lännen tilastollisesti Neuvostoliitto keskittyi tuottamaan määrää laadun sijasta ja luonnonvaroja säästämättä. Tässä suhteessa se ei koskaan käyttänyt sosialismin ympäristöhyötyjä.
- Ennen ”ympäristöherätystä” joka tapahtui 60-luvulla lännessä, eivät ympäristökysymykset olleet missään erityisen tärkeitä. Neuvostoliitossa tämä ympäristöherätys tapahtui selvästi myöhemmin. Tässä vaiheessa Neuvostoliiton suunnattomat, osittain näytösluontoiset, teollisuus-, kaivos- ja maatalousprojektit olivat jo aikaansaaneet paljon ympäristötuhoa.

NL toimi kilpailusuhteessa kapitalistisen talouden kanssa. Se sitoutui samaan luonnon tuhlaamisen ylituotantoon kuin kapitalismikin.
Maassa kuitenkin jo 1960 luvulla ihmisten perustarpeet voitiin tyydyttää ja olisi ollut mahdollisuus keskittyä ihmisen ja luonnon keskinäissuhteeseen.
Tuleva sosialismi on väistämätön ja välttämätön. Yhteiskunnallinen sääntely on ehdoton, mikäli maapallo aiotaan säilyttää elinkelpoisena.
Uusi kylmän sodan pelko kapitalistien kesken on uhka tulevaisuudelle.
Usein työntekijän suojelu unohdetaan ympäristökriisissä. Kaikenlaiset myrkyt ja epäterveellinen työympäristö ovat samaa ympäristökriisiä. Suljetun teknologian järjestäminen tulee päiväjärjestykseen. Mitään ihmiselle haitallista ei synnytetä tuotantoprosessissa. Vasta tämän jälkeen tulee pakottavissa tapauksissa henkilökohtaiset suojaimet kätettäväksi.

Ympäristökriisi ja ihminen.
Ihmistä suojellaan, että hän pysyisi hengissä, synnyttäisi lapsia ja pitäisi ihmiskunnan olemassa. Siksi joidenkin harvojen suurvoittojen takia ei tule antaa saastuttaa luontoa elinkelvottomaksi.
Sota-asetuotanto ei kuulu ympäristön suojeluun. Se tulee lakkauttaa oitis. Tuotannossa syntyvä lisätuote tulee ohjata ympäristön suojeluun ihmisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi.

https://yle.fi/uutiset/3-11590672
Järjettömyyden huippu.
Rikas USA aikoo viedä köyhään Keniaan muoviroskapitoista jätettä vapaakaupan nimissä. Kenialaiset keräävät muovin käsin mutta minne vievätkään. Samalla he pienen palkan lisäksi keräävät kaiken myytäväksi arvioidun. Jätekasat synnyttävät myrkkyjä mutta työntekijöillä ei ole mitään suojaimia.
USA:n ympäristö paranee jätteistä. Kurjat vaikutukset näkyvät muualla. Järjetöntä.
Rikkaan USA:n tulisi joitaa jätteensä itse ja viedä alikehittyneisiin maihin (ilmaiseksi!) jätteiden keruu-ja lajittelukoneistoa.

Ekofasistinen malli.
Luovutaan jatkuvasta kasvusta. Mennään takaisin maalle. Luovutaan pääosasta teknologiaa ikäänkuin teknologia sinänsä olisi ihmiskunnan vihollinen.
Se tarkoittaa paluuta takaisin feodalismin aikakauteen ja jota mm. Pentti Linkola edusti. Pieni yläluokka eläisi raskaan työn raatajien kustannuksella.
Mallissa miljoonat ihmiset kuolisivat alkajaisiksi nälkää.
Malli ei kelpaa. Mallia kannatetaan jonkin verran vastineena kapitalismin tuhlailevalle mallille.

Teknologia ei ole ihmiskunnan vihollinen. Kapitalismin tuotannon logiikka johtaa ylikulutukseen kun sen sijaan tulee pyrkiä saasteettomaan tuotantoon ja toisilleen vastakkaisten yhteiskuntaluokkien hävittämiseen. Tuotetaan välttämättömät tarvikkeet ja kaikille ihmisille taataan peruselintaso. Lisätuotetta voi yhä suuremmassa määrin sijoittaa sosiaalisiin ja sivistyksellisiin tarpeisiin.
Ehdotus: Ryhdytään maailman mitassa laskemaan vaikkapa 5 % sotatarviketuotantoa vuosittain. Se olisi suuri ekoteko ja josta rahvas hyötyisi suunnattomasti.

Ekofasistinen malli hylätään.
Mikäli ympäristökriisi päästetään niin pahaksi, että on turvauduttava nollakasvuun ja jopa talouskasvun leikkaamiseen niin se on parempi tehdä sosialsimin puitteissa.
Kapitalismi pyrkii kuitenkin voittojen maksimoimiseen eikä kykene estämään jatkuvan kasvun (turhan tuotannon) uhkaa.

Sosialistinen malli.
Sosialismia voidaan kuvata seuraavasti
- Tuotannon tarkoitus on pitää yllä yhteiskuntaa ja kehittää ihmisten elintasoa. Ylituotantoa on tarpeeton. Kerskakulutus ja sota-asetuotannon vähentäminen
- Tuotannon tarkoitus on tuottaa tarpeellisia käyttöarvoja voiton sijasta.
- Tuotantovälineet ovat yhteisessä omistuksessa ja siksi myös tuotannon hyödyt päätyvät yhteiseksi omistukseksi.
- Työväenluokka tekee työtä yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Tuotettu lisäarvo menee yhteiseksi pääomaksi, jota käytetään yhteisön hyvän kasvattamiseksi.

Sosialismin mahdollisuudet voivat kuulosta fantasialta. Tosiasia kuitenkin, että kapitalismi on ajanut maapallon ennenkuulumattomaan ympäristökriisiin ja jonka yksi osa on työntekijän työturvallisuus ja sitä kautta työympäristön puhtaus saasteista. Kapitalismi tarjoaa vain päästökauppoja, jotka ovat osittain hyödyllisiä mutta eivät pääse lopputulemaan. Kapitalismi ei kykene turvaamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta maailman mitassa.
Yhtä järjetön on feodaalis-fasistinen teoria palata esiteolliseen tuotantoon ja taannuttaa nälkäkuolemaan iso osa väestöstä ja loput primitiivisiin olosuhteisiin.
Sosialistinen vastaus on saasteettomaan tuotantoon pyrkiminen, väestönkasvun sääntely, kansojen välisten sotien lakkauttaminen ja yhdenvertaisten ihmisten maailman luominen.
Sosialismin vastaus on siten paljon muutakin kuin yksilöiden ekoteot, jotka sinänsä eivät ole poissuljettuja. Ensimmäinen ja suurin ekoteko on lakkauttaa sota-aseiden tuotanto, aineellisen omaisuuden tuhoamisen tuotanto.

Suomi liittyi 1968 ydinsulkusopimukseen.
https://yle.fi/uutiset/3-11612313

Suomi ei ole allekirjoittanut ydinaseiden täydellistä kieltosopimusta. Mikiköhän noin? Luultavasti se olisi natoon liittymisen este.
Ydinsodan tuhoja ei voi kuvitellakaan maapallolle. On selvää että aseista ensimmäisinä tulee hävittä ydinaseet. Se olisi mittava ekoteko.

Hirosima ja Nagasaki vuonna 1945 ydinpommin tuoamina.
Ydinasekieltosopimus on ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden käytön, valmistuksen ja hallussapidon.”
Suomi jäi vuonna 2017 sopimuksesta pois. Nyt sopimuksen uudistamiseen ei myöskään yhdytty. Samoin pois jäivät Nato-maat ja suurin osa EU-maista.

Ympäristökriisi. Ei pelkästään ilmastokriisi.
Maailmankuulu luonnontieteilijä, luontoelokuvien tekijä tilittää kirjassaan testamentinomaisesti ihmisen aiheuttamasta luontokatastrofista.

"Nyt 94-vuotias Attenborough on tehnyt toisenlaisen, eräänlaisen loppulausuntonsa, jossa hän palaa sekä merkittäviin hetkiinsä luonnontieteilijänä että järkyttäviin muutoksiin, joita hän on todistanut. Attenborough sanoo dokumenttielokuvan ja tänään suomeksi julkaistun kirjan olevan silminnäkijän todistus siitä, mihin maapallomme ja sen luonto on mennyt ja menossa.
Vuosi vuodelta kirjan edetessä väestön määrä ja hiilen määrä ilmakehässä kasvavat ja villin luonnon määrä vähenee. Attenborough’n elinaikana villin luonnon osuus on vähentynyt 30 prosenttiyksikköä.
- Väkiluku on kasvanut 7,8 miljardiin ihmiseen.
- Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 415 miljoonasosaan.
- Koskematonta luontoa on jäljellä enää 35 prosenttia.
https://yle.fi/uutiset/3-11607329

Pelkkä ilmastokriisi päästökauppoineen on silmänlumetta siihen mitä todellisuudessa on tapahtunut. Entä jos mikään ei muutu niin mitä luonnosta on jäljellä 100 vuoden kuluttua?

Olen samaa mieltä. Ydinenergia sähkön tuotannossa ainakin tilapäisenä ratkaisuna kunnes parempaa keksitään ratkaisisi monta ongelmaa.
Kapitalismi pysyy pystyssä vain jatkuvan kasvun avulla. Se tie johtaa väistämättä ekologian tuhoon. Tarvitaan luonnon sääntelyä. Tarvitaan myös väestönkasvun sääntelyä. Tarvitaan sotavapaa maailma.