ellei saamen kieliä ja karjalaa nosteta kansalliskieliksi.
Käsite kansalliskieli ei tarkoita mitään
Anonyymi
24<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tämän+olisi+pitänyt+olla+selvä+asia+jo+yli+50+vuotta+sitten.+
Ruotsia ei ole koskaan nostettu mihinkään asemaan, koska sillä on aina ollut tämä asema Suomessa.
Suomea ja ruotsia voisi kutsua virallisiksi kieliksi, ja saamea vaikka sitten kasnalliskieleksi.
Karjalaa en ottaisi tähän mukaan lainkaan. Karjalan kielellä voisi toki olla vähemmistökielen asema Suomessa.
Ei ruotsin asema ollut mikään kansalliskieliasema - eihän se ole sitä edes Ruotsissa.
Koko sana keksittiin vain, jotta ruotsinkieliset suostuivat hyväksymään perustuslain, jossa ei olisi pitänyt silloisten valtiomiestenkään mielestä olla mainittuna kuin suomen kieli.
Suomessa++ruotsinkielisten+määrä+on+aina+ollut+alle+20+%.+1700-luvun+Suuren+Pohjansodan,+Iso+vihan+kansanmurhan+ja+Pikkuvihan++jälkeen+väestön+määrä+ja+suomenkielisten+määrä+romahti+alle+400.000+henkilöön.+Silloin+ruotsinkielisten+määrä+nousi+hetkellisesti+18+%:iin,+mutta+jo+Suomen+itsenäistyessä+vuonna+1917+ruotsinkielisten+määrä+oli+pudonnut+11+%:iin.
Ruotsinkielisten esivanhemmista suuri isa on Ruotsin vallan aikana kieltään olosuhteiden pakosta vaihtaneita suomalaisia.
Ydinkysymys
Miksei RKP jo voisi hyväksyä suomalaisten vapautta ruotsista
ja keskittyä huolehtimaan omiensa koulutuksesta?
Kansalliskielikäsite tervehtyisi, kun saamet ja karjala otettaisiin siihen mukaan.
Kyllä!
Näin koko sanalle tulisi mielekäs sisältö.
Perustuslain kaksi kansalliskieltä on syrjivä ja vääristelevä .
Totta!
Saamet ja karjala kansalliskieliksi...
Nyt!
Kyllä!
Järkevä ehdotus!
Saame on virallisena kielenä Enontekiöllä. Utsjoella, Inarissa ja pohjois-Sodankylässä. Karjalan kieltä ei puhuta missään Suomessa. Venäjän Karjalan tasavallassakin syntyperäiset suomenkieliset puhuvat suomea. Karjalan kieltä siellä puhuu vain pieni vähemmistö, mutta Suomessa ei kukaan.
Kysehän ei ole prosenteista (vrt. RKP:n mukaan ruotsin asema säilyy, vaikka puhujia olisi kuinka vähän). Kyse on paikasta kansakunnan historiassa ja kulttuurissa.ä
Saamet ja karjala alkuperäiskieliä - ruotsi ei.
Luovutaan koko nimikkeestä.
Kansalliskielellä ei ole käsitteenä juridista merkitystä.
On myös kansalliskukkaa, kansalliseläintä, kansallispuistoa, kansallisromantiikkaa, kansallispukua, kansallistamista, oli kansallissosialismia, Kansallis-Osake-Pankki, jne.
Kaikki myöhemmät ruotsihöpöt ovat tavallisia lakeja ja asetuksia.
Tavallinen laki voidaan muuttaa ja kumota eduskunnan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Ministeriöiden asetukset ovat kumottavissa toisella asetuksella eikä niitä tarvitse viedä eduskuntaäänestykseen.
Hiukan realismia kielipolitiikkaan
Pakkoruotsi on DDR-kauden poliittinen oppiaine, jota RKP:n politbyroo pönkittää.
Suomessa ei edes ole kielipolitiikkaa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Kaikki pyörii pakkoruotsin suojelun ja pönkittämisen ympärillä.
Suomenruotsi ei edes ole elinvoimainen kieli.
Jos+suomenruotsia+äidinkielenään+puhuvia+olisi+vähintään+30+%,++tilanne+olisi+monessa+suhteessa+järjellinen+Ylen+runsasta+ruotsinkielistä+ohjelmatarjontaa+myöten.
Viimeisimpien arvioiden mukaan 30.000 suomenruotsalaisista ei osaa suomea.
Joukko koostuu pääosin länsirannikon pikkukuntien ikäihmisistä ja niistä yleensä yli 50-vuotiasta miehistä, jotka eivät osaa mitään muutakaan vierasta kieltä.