Elää yhdessä. Antaa elämän kantaa, rakastaa ja olla onnellinen. Kaikki muu minulla pian on. Sinä vain puutut. Tai joku kaltaisesi.
Oletko ikinä miettinyt minkälaista se olisi
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ihanasti kirjoitit jollekin.
Sivusta
Ja monien muiden tavoin, jääkööt tänne.
Olen miettinyt. Monta kertaa. Minulla on jo kaikki mitä tarvitsen. Asiat on hyvin, vain tasa-arvoinen , molemmin puolinen ja kestävä rakkaus puuttuu. Tiedän mitä haluan ja mitä tarvitsen täydentääkseni oman onneni kokonaiseksi. Olen onnellinen ilmankin, mutta kaipaan silti läheistä ihmistä jakamaan kaiken.
Kuitenkin se, että itse haluan ei riitä. Hänenkin pitää haluta ja tuntea syvästi, jotta yhteistä elämää päästään maistelemaan edes alkututustumisen osalta. Kummankin elämäntilanne on oltava sopiva ja monen muunkin asian loksahdettava kohdilleen. Hänen kohdalla moni loksahtikin (omat tunteet, tuoksu ja vetovoima, arvomaailma, yhteyden syntyminen, läsnäolo, älykkyys, keskustelualueet ja -taito). En etsi tällä hetkellä, en jaksa enkä halua. Kun taas etsin, tiedän ettei noiden isojen asioiden loksahtaminen ole itsestään selvyys. Siihen voi mennä vuosia tai kymmenenkin vuotta.
Parempi olla siinä missä on kutsuttu.
Jännä termi, voi kai sitä parisuhteeseenkin kutsua. Turvallista pysyä varmaan siinä, mihin kaikki toivovat. Parempi, varmaan lopulta.
Marinoitua voi vain omaan liemeensä ja seura auttaa kyllä.
Eipä ole lientä keitetty, katseltu aidan toiselle puolelle olisiko vihreämpää nurmikkoa. Ja olihan siellä. Aidan yli kun ei vaan pääse. Onhan se surullista.
Miksi et pääse?
Jotain puuttuu, kun etsin koko ajan ihastuksia ja flirttailen. Miksi teen niin, miksi sieluni ei voi olla koskaan etsimättä vaan voisi kerrankin rauhoittua ja tyytyä vain olemaan. Miksi toivon jotain säpinää ja uutta koko ajan.
Ehkä tarvitset tunteen, että tulet nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäsi. Ehkä olet vailla arvostusta tai et itse arvosta itseäsi sille tasolle, jolle pitäisi. Ehkä kaipaat henkistä ja fyysistä läheisyyttä, kosketustakin. Et ehkä edes itse tiedä mitä tarvitset tai lista vajeista on niin pitkä, että mikä vaan ihastus pönkittää suurempaa sisäistä vajetta.
Itse flirttailen paljon, kun vaje on suuri. Kun perusasiat on kunnossa (hyvä tai edes tyydyttävä parisuhde), tuo tarve häviää kuin itsestään.
Minä taas pitäydyn flirttailemasta ja minulle flirttailevia kohtaan olen todella kylmäkiskoinen, koska inhoa flirttailua. Mistäköhän tämä kertoo?
Et ole tavannut oikeaa, et ole tasapainossa ehkä vielä itsekään. Muistan tuon tapaista joskus itsekin parikymppisvuosien alusta. Oli tärkeää tuntea itsensä hyväksytyksi, kauniiksi ja haluttavaksi. Kun tapaa oikean, hän osaa kertoa nuo asiat niin että sen tietää. Vaikka juttu päättyisikin, jää itselle jotain talteen. Pinnallista, mutta tärkeää. Sisin näkyy käyttäytymisenä ulos. Rauhallinen olo, kun ei tarvitse miettiä kelpaako vaikka ei kaikille kelpaisikaan.
Teillä on kivoja ajatuksia. Se on totta, että aika moni meistä haluaa tuntea itsensä tärkeäksi ja halutuksi, ainakin jollekin. Kyllä tinderkin monille toimii, kun siellä saa paljon tykkäyksiä. Ja siis tosi ihania kommentteja nähnyt, miehet tosiaan näyttää osaavan kirjoittaa kauniisti.
Ja niin, harva sitä kaipaa mitään silloin kun lähellä on ihminen, jonka kanssa on hyvä olla.
Ei kannata peilata omia kokemuksia muiden kokemiksi.
Pyri saamaan hänet, joka sinut hurmasi.
Enpä tiedä, monta asiaa mutkassa. Kuulun kai niihin jotka ei ikinä itse tee aloitetta. Oma häpeä, mutta onpahan nyt vuodatettu aitoa tunnetta. Hyvää yötä. Minä taidan palailla normi elämään, sinne tylsänkin puoleiseen ja jatkaa haaveilua kirjojen tai elokuvien parissa. Mutta onhan se jännä tietää, että täydellinen ihminen itselle on, mutta ei vaan eletä yhdessä.
En tiedä kenelle sinä kirjoitat, mutta kyllä minä joskus mietin sitä että voisin asua yhdessä ja elää arkeakin yhdessä, jos löydän sopivan ihmisen elämääni. Nyt kun olen ollut hyvin vähän tekemisissä yleensäkin ihmisten kanssa niin sellaiset ajatukset tulevat mieleen useammin.
Sielunkumppanit ym kuolevatkin lähellä toisiaan ajallisesti. Elä miten haluat, mutta kuolla et saa ennen aikojasi. Kuinka kauan vielä haluat kiduttaa itseäsi. Pahasta olosta onko tullut jo normaali olotila. Ihminenhän tottuu kaikkeen.
Ps Mukavaa kun sataa
Olen. Kestämättömän paljon.
Olen miettinyt ja en muuta halua.
Mietin sitä silloin kun olin ihastunut kauan tuntemaani ihmiseen. Näin unia meistä yhdessä elämässä arkea. Ajatukseni olivat kuitenkin vain minulla ei hänellä johon olin ihastunut. Moneen vuoteen en ole ajatellut enää tuollaisia asioita.