Jeesus neuvoi lainoppinutta keskustelukumppaniaan lähimmäisenrakkauteen.
Raamatussa on kuvauksia Jeesuksen keskusteluista eri henkilöiden kanssa. Hän oli juutalaisesta syntyperästään huolimatta valmis kohtaamaan myös sellaisia lähimmäisiä, joita juutalaiset tavallisesti karttoivat.
Ensi sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuksen keskustelukumppanina oli tällä kertaa lainoppinut (Mark. 12:28–31). Tämä keskustelu sisältää rakkauden kaksoiskäskynä tunnetun opetuksen.
Tämä opetus tiivistää Jumalan kymmenen käskyn kokonaisuuden kahteen asiaan. Suurin käsky on rakastaa Jumalaa koko sielusta, koko sydämestä ja koko mielestä, sekä lähimmäistä niin kuin itseään. Jeesuksen keskustelu lainopettajan kanssa hyvin kohtikäyvää. Jeesuksen opetus haastaa pohtimaan, voiko kukaan ihminen täyttää tällaisia vaatimuksia täydellisesti?
Vaativa laki
Kymmenen käskyn kohtuullinenkin noudattaminen on monille työlästä. Nämä käskyt suojelevat elämää ja tuovat ajalliseen elämään hyvinvointia.
Hengellisessä mielessä Jumalan laissa on kysymys enemmästä kuin sovinnaisista tavoista ja normeista. On kysymys ankarista käskyistä ja vaatimuksista. Jumalan vaativa laki on ankara. Se tuomitsee ja ottaa ihmisen kiinni jopa pahoista ajatuksista (Matt. 5:22). Luther opetti, että turmeltunut ihminen etsii omaa etuaan jopa jumalanpalveluksessaan. Hänen mukaansa syntiinlankeemuksen perintöä kantava ihminen ei kykene rakastamaan täydellisesti Jumalaa eikä lähimmäistään omista lähtökohdistaan.
Uskova saa rakkauden ja hyväksynnän
Jumalan vaativan lain tuoman mahdottomuuden edessä ihminen pohtii ratkaisuja: turvautuako Jumalan armoon vai paetako Jumalaa kuten Aadam ja Eeva syntiinlankeemuskertomuksessa? Apostoli Johannes toteaa, että pahojen tekojensa vuoksi ihminen kaihtaa valoa, jotta hänen tekonsa eivät paljastuisi. Pahoihin tekoihin liittyy Jumalan tuomio (Joh. 3:19). Paavali sanoo vielä, että kaikkien ihmisten osa on lopulta kuolla, ja tulla viimeiselle tuomiolle (Hepr. 9:27).
Ihmisen mahdollisuus on lopulta siinä, että Jumala on ensin rakastanut luotujaan ja lähettänyt oman Poikansa ihmiskunnan syntien sovitukseksi (1. Joh. 4:10, Joh. 3:16). Omalta puoleltaan viallinen ihminen saa Jumalalta osakseen armahtavaa rakkautta. Ottaessaan vastaan hyvän sanoman, evankeliumin, hän saa kokea hyväksyntää ja soveliaisuutta Jumalan kasvojen edessä.
Omana itsenään arvokas
Tekstistä on tärkeä huomata, että Jumalan sana antaa ihmiselle luvan rakastaa myös omaa persoonaansa ja antaa merkitystä omalle olemassaololleen. Onhan ihminen luotu Jumalan kuvaksi, mieheksi ja naiseksi (1.Moos. 1:26–27). Kokemus omasta ihmisarvosta ja kyky rakastaa lähimmäistä ovat sidoksissa toisiinsa.
Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena, jollaiseksi Jumalan on hänet luonut. Tämä on rohkaisevaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille, jotka usein elävät monissa ulkonäkö- ja suorituspaineissa. Teksti ohjaa lähimmäisen pyyteettömään palvelemiseen. Sillä on myös ajallinen siunaus.
Moni ihminen on varmasti huomannut, että lähimmäisen palveleminen ja huomioiminen tuovat iloa ja hyvinvointia. On jopa sanottu, että jos haluat elää onnellista elämää, sinun on löydettävä tapa palvella muita ihmisiä. Tämä kaikki alleviivaa ensimmäistä käskyä ja myös Lutherin ensimmäisen uskonkappaleen selitystä: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut.
Kaikkein arvokkain luomistyö on ihminen, joka Raamatun mukaan syntyy maailmaan Jumalan lapsena. Psalminkirjoittaja toteaa, että ”kaikki kansat syntyvät Siionissa” (Ps. 87:5). Rakkauden kaksoiskäskyn sanoma tuo lähimmäisen kunnioitusta elämään.
Jeesus kutsuu etsiviä
Jeesuksen ja lainoppineen keskustelun päätös oli myönteinen. Lainopettaja yhtyi Jeesuksen opetuksiin. Vapahtaja sanoi, että tämä lainopettaja ei ole kaukana Jumalan valtakunnasta, siitä, joka maailmassa näyttäytyy Kristuksen seurakuntana. Se on Kristuksen ruumis inhimillisessä muodossa. Tämän kautta Jeesus yhä keskustelee ihmisten kanssa kutsuen etsiviä sieluja Jumalan valtakuntaan ja rohkaisten uskoviaan pysymään tämän valtakunnan osallisuudessa.
Seppo Aho
Raamatussa on kuvauksia Jeesuksen keskusteluista eri henkilöiden kanssa. Hän oli juutalaisesta syntyperästään huolimatta valmis kohtaamaan myös sellaisia lähimmäisiä, joita juutalaiset tavallisesti karttoivat.
Ensi sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuksen keskustelukumppanina oli tällä kertaa lainoppinut (Mark. 12:28–31). Tämä keskustelu sisältää rakkauden kaksoiskäskynä tunnetun opetuksen.
Tämä opetus tiivistää Jumalan kymmenen käskyn kokonaisuuden kahteen asiaan. Suurin käsky on rakastaa Jumalaa koko sielusta, koko sydämestä ja koko mielestä, sekä lähimmäistä niin kuin itseään. Jeesuksen keskustelu lainopettajan kanssa hyvin kohtikäyvää. Jeesuksen opetus haastaa pohtimaan, voiko kukaan ihminen täyttää tällaisia vaatimuksia täydellisesti?
Vaativa laki
Kymmenen käskyn kohtuullinenkin noudattaminen on monille työlästä. Nämä käskyt suojelevat elämää ja tuovat ajalliseen elämään hyvinvointia.
Hengellisessä mielessä Jumalan laissa on kysymys enemmästä kuin sovinnaisista tavoista ja normeista. On kysymys ankarista käskyistä ja vaatimuksista. Jumalan vaativa laki on ankara. Se tuomitsee ja ottaa ihmisen kiinni jopa pahoista ajatuksista (Matt. 5:22). Luther opetti, että turmeltunut ihminen etsii omaa etuaan jopa jumalanpalveluksessaan. Hänen mukaansa syntiinlankeemuksen perintöä kantava ihminen ei kykene rakastamaan täydellisesti Jumalaa eikä lähimmäistään omista lähtökohdistaan.
Uskova saa rakkauden ja hyväksynnän
Jumalan vaativan lain tuoman mahdottomuuden edessä ihminen pohtii ratkaisuja: turvautuako Jumalan armoon vai paetako Jumalaa kuten Aadam ja Eeva syntiinlankeemuskertomuksessa? Apostoli Johannes toteaa, että pahojen tekojensa vuoksi ihminen kaihtaa valoa, jotta hänen tekonsa eivät paljastuisi. Pahoihin tekoihin liittyy Jumalan tuomio (Joh. 3:19). Paavali sanoo vielä, että kaikkien ihmisten osa on lopulta kuolla, ja tulla viimeiselle tuomiolle (Hepr. 9:27).
Ihmisen mahdollisuus on lopulta siinä, että Jumala on ensin rakastanut luotujaan ja lähettänyt oman Poikansa ihmiskunnan syntien sovitukseksi (1. Joh. 4:10, Joh. 3:16). Omalta puoleltaan viallinen ihminen saa Jumalalta osakseen armahtavaa rakkautta. Ottaessaan vastaan hyvän sanoman, evankeliumin, hän saa kokea hyväksyntää ja soveliaisuutta Jumalan kasvojen edessä.
Omana itsenään arvokas
Tekstistä on tärkeä huomata, että Jumalan sana antaa ihmiselle luvan rakastaa myös omaa persoonaansa ja antaa merkitystä omalle olemassaololleen. Onhan ihminen luotu Jumalan kuvaksi, mieheksi ja naiseksi (1.Moos. 1:26–27). Kokemus omasta ihmisarvosta ja kyky rakastaa lähimmäistä ovat sidoksissa toisiinsa.
Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena, jollaiseksi Jumalan on hänet luonut. Tämä on rohkaisevaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille, jotka usein elävät monissa ulkonäkö- ja suorituspaineissa. Teksti ohjaa lähimmäisen pyyteettömään palvelemiseen. Sillä on myös ajallinen siunaus.
Moni ihminen on varmasti huomannut, että lähimmäisen palveleminen ja huomioiminen tuovat iloa ja hyvinvointia. On jopa sanottu, että jos haluat elää onnellista elämää, sinun on löydettävä tapa palvella muita ihmisiä. Tämä kaikki alleviivaa ensimmäistä käskyä ja myös Lutherin ensimmäisen uskonkappaleen selitystä: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut.
Kaikkein arvokkain luomistyö on ihminen, joka Raamatun mukaan syntyy maailmaan Jumalan lapsena. Psalminkirjoittaja toteaa, että ”kaikki kansat syntyvät Siionissa” (Ps. 87:5). Rakkauden kaksoiskäskyn sanoma tuo lähimmäisen kunnioitusta elämään.
Jeesus kutsuu etsiviä
Jeesuksen ja lainoppineen keskustelun päätös oli myönteinen. Lainopettaja yhtyi Jeesuksen opetuksiin. Vapahtaja sanoi, että tämä lainopettaja ei ole kaukana Jumalan valtakunnasta, siitä, joka maailmassa näyttäytyy Kristuksen seurakuntana. Se on Kristuksen ruumis inhimillisessä muodossa. Tämän kautta Jeesus yhä keskustelee ihmisten kanssa kutsuen etsiviä sieluja Jumalan valtakuntaan ja rohkaisten uskoviaan pysymään tämän valtakunnan osallisuudessa.
Seppo Aho
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jeesushan heitti koko juutalaisen uskon roskakoriin. Hänhän pilkkaisi ja vähekysyi sitä eikä sen avulla pääse kuin helvetiin kun tarkastelee mitä Jeesus todella sanoi. Kyykäärmeet sikiöt ja valkeaksi kalkitut olivat juutalaiset lainopettajat ja rakkauden kaksoiskäsky naulaisi lain taulut ristille. Lakihenkisyyden ja lakien miettimisen sijaan meidät täyttää rakkaus Jumalaa ja ihmisiä kohtaan ja niin täytämme lain kieltämättä kuitenkaan lakia. Niin se kirjoittuu meidän sydämiimme ja jää pois harhappinen lainkirjaimen pähkäily.
Uudessa liitossa on vain kaksi käskyä. Rakasta Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Muita käskyjä Jeesus ei antanut. On toki lakihenkisiä jotka vaativat Moosekselle annettujen kymmenen käskyn noudattamista.
Kun elät noiden kahden käskyn mukaan et tapa lähimmäistäsi, et varasta etkä puhuttele häntä huonosti, et havittele hänen omaisuuttaan etkä puolisoa et tee muutakaan jolla rikkoisit näitä käskyjä vastaan. Siis rakastat häntä vaikka hän olisi vihamiehesi.
Pohdin vaan miten noiden käskyjen noudattaminen toimii nyky-yhteiskunnassa.
Mielestäni nuo käskyt on unohdettu. Se mitä Luther sanoi, hänen puheitaan ei tarvita. Hän ei ole Jeesus eikä totuus.
w.