Anteeksi jo etukäteen viestin sisältö.. Jos et ole yhteiskunnalle tuottava henkilö niin saat sanoa vatut inhimilliselle avulle, meidän kakkosluokan kansalaisille on nimenomaan : omat lääkkeet! ... saadaan maata kuola poskella päivät pitkät, tottakai meitä aktivoidaan liikkumaan mutta sairaus on niin vakava että aiheuttaa tällaista. Lääkkeet ovat nimenomaan oikea apu lamauttaen, lihottaen ja aiheuttaen mm. Rytmihäiriöita, akatisiaa, pakkoliikkeitä, impulssikontrollinhäiriöitä... En todellakaan niele enää tätä. Pitäkää nappinne, apunne ja rahanne jotka syydätte ruokkimaan lääketeollisuutta..
Vatut ne sinua auta
Anonyymi
10
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ei se henkilön tuottavuutta katso. Jos on saanut mielenterveysdiagnoosin vaikka jo yli 20 vuotta sitten, niin ei ole merkitystä sillä, että siitä viimeiset 17 vuotta on ollut oireeton. Näin on minun tapauksessani. Potilaan fyysiset vaivat tulkitaan tällöinkin herkästi psyykkisen sairauden "uusiutumiseksi", kuten minulle kävi.
Olet kokenut kovia kuten minäkin. Olemme samassa veneessä, eikä meidän tarvitse pyydellä kohteluamme anteeksi keneltäkään.- Anonyymi
Olen yrittänyt rehellisesti saada purettua tuntoani, mutta tästä seurasi vain lisäoireita sairauteeni.. olen nyt lääkekielteinen potilas. En voi olla rehellinen omista mielipiteistäni. Millaisen pohjan tämä sitten hoidolle antaa..
- Anonyymi
Melkein kuin olisin tuon itse kirjoittanut. Ainoa ero on siinä että minun fyysisiä vaivoja ei ole tulkittu psyykkisen sairauden uusiutumiseksi vaan psyykkisestä sairaudesta johtuviksi.
Kaikki mistä olen puhunut ja sitten kun harvoin on jotakin suostuttu tutkimaan niin aina on se vika löytynyt muualta kuin psyykestä.
Mutta kaikki mitä ei silmillä näe tai mikä ei näy jossain kokeissa niin ovat " korvien välissä ".
Korkea verenpainekin johtuu kuulemma " korvien välistä kun on tuo mielialasairaus..." näin sanoi sydänlääkäri.
Ja koska kärsin leikkausten takia kroonisesta kivusta niin " kipu on psyykkistä " sanoi yleislääkäri.
Että kaikenlaista kohtelua sitä on kohdalle osunut viimeisten vuosien aikana enkä todellakaan minä ole se joka on anteeksipyynnön velkaa.
Joitain asioita asiattomasta kohtelusta on tullut selviteltyäkin " johtoportaiden " kanssa mutta kertaakaan ei ole pyydetty anteeksi vaikka muuten on myönnetty väärä kohtelu.
Kovia olen joutunut minäkin kokemaan ja vaikka perusluonteeltani olen positiivinen niin ei minulla kovin suuret odotukset ole tulevaisuudessakaan paremmasta kohtelusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen yrittänyt rehellisesti saada purettua tuntoani, mutta tästä seurasi vain lisäoireita sairauteeni.. olen nyt lääkekielteinen potilas. En voi olla rehellinen omista mielipiteistäni. Millaisen pohjan tämä sitten hoidolle antaa..
Minäkin olin liian rehellinen ja näköjään kostautui...
Tosin ei liittynyt lääkityksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olin liian rehellinen ja näköjään kostautui...
Tosin ei liittynyt lääkityksiin.Minäkin olin liian rehellinen ja avoin. Kostautui, mutta ei lääkityksenä. Sain diagnoosin, jonka stigma pilasi kaksikymmentä vuotta elämästäni. Työelämää, identiteettiä, ihmissuhteita. Kaiken lopuksi, kun olin jo sopeutunut kakkos- tai pikemminkin ehkä viitoskansalaisen osaani, tuli uusi tuomio: ei se diagnoosi ollutkaan oikea. Kaksi pätevää ja kokenutta psykiatria (eri tahoilta vielä) totesi näin, ja antoivat uuden, paljon "siistimmän" ja "kauniimman" diagnoosin. Sen turvin yritän nyt porskuttaa. Mutta tuntuu, että elämä on jo aika pilalla... Opin siitä, ja myös joistakin viime aikoina lukemistani tietolähteistä, että psykiatrisilla diagnooseilla ei ole paljonkaan ns. validiteettia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olin liian rehellinen ja avoin. Kostautui, mutta ei lääkityksenä. Sain diagnoosin, jonka stigma pilasi kaksikymmentä vuotta elämästäni. Työelämää, identiteettiä, ihmissuhteita. Kaiken lopuksi, kun olin jo sopeutunut kakkos- tai pikemminkin ehkä viitoskansalaisen osaani, tuli uusi tuomio: ei se diagnoosi ollutkaan oikea. Kaksi pätevää ja kokenutta psykiatria (eri tahoilta vielä) totesi näin, ja antoivat uuden, paljon "siistimmän" ja "kauniimman" diagnoosin. Sen turvin yritän nyt porskuttaa. Mutta tuntuu, että elämä on jo aika pilalla... Opin siitä, ja myös joistakin viime aikoina lukemistani tietolähteistä, että psykiatrisilla diagnooseilla ei ole paljonkaan ns. validiteettia.
Minä olin vähän kuin se Aamulehden jutussa kuvattu nainen, joka meni työterveyshuoltoon stressin takia ja sai persoonallisuushäiriödiagnoosin. Paitsi, että hän oli vanhempi kuin minä silloin ja ilmeisesti aika paljon vahvempi, kun oli töissäkin. Minä olin silloin nuori opiskelija, yksinäinen ja epävarma. Sinnittelin matalapalkkaisissa pätkätöissä enkä myöhemmin sen diagnoosin takia uskaltanut mihinkään koulutusta vastaavin töihin, vaikka sain opinnoissani hyviä arvosanoja. Ehkä sekin on joku "häiriö", että ottaa liian vakavasti psykiatrien puheet...
En osaa vieläkään olla tarkkailematta itseäni, etsimättä diagnoosin merkkejä.
Sitä vahinkoa, mitä se diagnoosi minulle aiheutti, ei voi millään kuvata - Ja mitään terapiaahan en saanut. Myöhemmin hakeuduin itse terapiaan ja maksoin matalapalkka-alan palkoista harvoja käyntejä.
Aloittaja kirjoitti tuottavuudesta. Paras terveys on tässäkin niillä joilla on rahaa maksaa. Tavalliset työmuurahaiset, tai työssä uupuneet saavat vain rippeitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä olin vähän kuin se Aamulehden jutussa kuvattu nainen, joka meni työterveyshuoltoon stressin takia ja sai persoonallisuushäiriödiagnoosin. Paitsi, että hän oli vanhempi kuin minä silloin ja ilmeisesti aika paljon vahvempi, kun oli töissäkin. Minä olin silloin nuori opiskelija, yksinäinen ja epävarma. Sinnittelin matalapalkkaisissa pätkätöissä enkä myöhemmin sen diagnoosin takia uskaltanut mihinkään koulutusta vastaavin töihin, vaikka sain opinnoissani hyviä arvosanoja. Ehkä sekin on joku "häiriö", että ottaa liian vakavasti psykiatrien puheet...
En osaa vieläkään olla tarkkailematta itseäni, etsimättä diagnoosin merkkejä.
Sitä vahinkoa, mitä se diagnoosi minulle aiheutti, ei voi millään kuvata - Ja mitään terapiaahan en saanut. Myöhemmin hakeuduin itse terapiaan ja maksoin matalapalkka-alan palkoista harvoja käyntejä.
Aloittaja kirjoitti tuottavuudesta. Paras terveys on tässäkin niillä joilla on rahaa maksaa. Tavalliset työmuurahaiset, tai työssä uupuneet saavat vain rippeitä.Tästä on ollut jonkin verran erilaisissa asiayhteyksissä tekstiä, juuri siitä mitä diagnoosi saattaa aiheuttaa esim. itse potilaalle.
Ihminen joka voi huonosti ja lähtee hakemaan apua, saa sen diagnoosin ja sen jälkeen on hyvinkin mahdollista että alkaa tavallaan elää sen diagnoosin mukaan.
Eli tavallaan hyväksyy ja " alistuu " siihen minkä ongelman on kerrottu olevan kyseessä.
Se on ymmärrettävää koska kun ihminen on pitkään jonkinlaisessa ahdingossa ja selviää " syy " siihen niin jollain tavalla se helpottaa tilannetta, tulee ns. helpotus että olihan jokin pielessä. Etenkin jos alkuun tuntuu ettei kukaan uskoo kun asioista puhuu tai jos ei edes uskalla kellekään puhua vaan patoaa kaiken sisälleen.
Se on tietyllä tavalla myös psykologinen juttu, sitä on vaikea selittää.
Jotkut saattavat myös vetää paljon asioita ns. diagnoosin piikkiin, eli on helppo sanoa että tämä ja tämä johtuu tästä ( diagnoosi ).
Kun sitten tietää mitä oireita jokin sairaus saattaa aiheuttaa niin on mahdollista että alkaa saada ja tuntea sellaisia oireita, sekä myös tarkkailla itseään eri tavalla juuri näiden tuntemusten takia.
Tämä usein koskee myös fyysisiä sairauksia.
On myös ihmisiä jotka luettuaan esim. lääkkeiden sivuvaikutuksista alkavat " saada näitä vaikutuksia " vaikka niin ei välttämättä oikeasti ole.
Mitä heikompi ihmisen mieli tai tunteet ovat niin olettaisin että sen herkemmin taipuu tällaiseen ajattelemiseen ja tuntemuksiin.
- Anonyymi
Pakkohoidon kriteerit ovat aika tiukat. Diagnooseistani huolimatta minua ei ole saatu pakotettua syömään lääkkeitä. Olen normaalipainoinen ja liikkuva, mutta diabeteksen riskiryhmässä silti. Lääkkeitä syöden olisin varmasti jo diabeetikko, ja elämä olisi taatusti sekaisemmin kuin mitä se nyt on. Eli elämä on nyt aika hyvällä rauhallisella mallilla.
Riippuu asiasta, hoidetaanko se vai ei. Jos vaiva on näkyvä ja mitattavissa, niin todennäköisesti hoidetaan. Jos et ole itse aktiivinen, niin kohonnut arvo saatetaan ohittaa, eli piilevä diabetes tai verenpainetauti ennättää muhia ja aiheuttaa vaurioita. Oireilevalla ihottumalla, käteen kasvaneella patilla, virtsatulehduksella ym. pääset varmaan lääkäriin. Ne ovat selkeitä mitattavissa olevia vaivoja. Itseltäni tutkittiin jopa selkä. Terveyskeskuslääkäri oli vähättelevä ja alentuva, mutta pääsin tutkimuksiin työkykyselvityksen kautta, ja siitä olen kiitollinen. Terveyskeskuksen kautta sitä ei taatusti olisi tutkittu, joten asia sattui sopivaan saumaan. - Anonyymi
Joitain vuosia sitten kerroin psykiatrille lopettaneeni lääkityksen niin johan heti " uhkasi " pakkohoidolla, tai ehkä enemmänkin vihjaisi siihen suuntaan.
Oli myös kirjoittanut ettei pakkohoidon kriteerit täyttyneet, eli siitä selvisi että oli sitäkin miettinyt.- Anonyymi
Nauhoittakaa keskustelunne psykiatrien kanssa. Eipä muuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1693120Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242111- 232044
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901885Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?721587Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se261346Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371242- 81241
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan341201Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61188