Arvostatko ylempivöisenä valkoista vyötä vai pääseekö sisäinen narsisti valloilleen treenatessa sellaisen kanssa? Huomannut ikäväkseni sellaisen ilmiön, että osa peruskurssin suorittaneista eli keltavöisistä sekä ihan dan-arvoilla olevista jotenkin vähättelee valkovöisiä. Moni tuntuu unohtavan että kaikki me olemme ihmisiä vyöarvosta riippumatta. Eikö vapaaehtoisessa harrastuksesa, josta maksaa, pitäisi olla hyvä ilmapiiri? Vai kannattaako vain vaihtaa seuraa? Neuvoja?
Valkoinen vyö
Anonyymi
19222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Arvostus riippuu yksilöstä, että kohtaako henkilökemiat. Jos on huono ilmapiiri jossakin seurassa, kannattaa vaihtaa toiseen seuraan, jos mahdollista.
Ei kannata jäädä huonoon seuraan jos vaihtoehtoja on. Seuroissa on eroja.
Ikävä kuulla huonoista kokemuksista. Onneksi on myös hyviä seuroja olemassa.
Näin kerran randorissa kun valkovöinen heitti ylimielisen mustan vyön, heitti kaksi kertaa ensin morote seio nagella ja sen jälkeen jalkapyyhkäisyllä ei dani sen jälkeen ylpeillyt. Judossa valkovyö voi olla kovakin tämä kaveri oli jo 5 vuotta treenannut mutta ei ollut suorittanut keltaista kun toinen lajinsa oli karate jossa oli jo keltavyö.
Missään ei alkeiskurssilaiset heittele mustaa vyötä,paitsi jos opastaa ja antaa heittää.
Kukaan ei ole viittä vuotta valkoisella vyöllä kun alkeiskurssi 3 kuukautta ja sen jälkeen keltaisen vyön koe jonka läpäisee jokainen,täytyy olla melko tumpelo jos ei peruskurssia läpäise.
T.judo 1 dan karate 1 dan,jujutsu 1 dan, kali ja pentjak silat oppilas.
Tietääkseni ketään ei voi pakottaa vyökokeisiin. Joskus keltaisen vyön koe on suotavaa mutta ei sitäkään pakko ole suorittaa. Ei ainakaan niissä seuroissa ja lajeissa missä itse olen käynyt. Kukin saa jäädä sille vyöarvolle, mihin on osallistunut viimeksi ja suorittanut sen hyväksytysti. Joku haluaa olla sinisellä loppuelämän koska on muutakin elämää. Riippuu yksilöstä.
Arvostan kunhan ei luule olevansa mestari.
Tosi yleistä. Johtuu siitä että aloittajia on paljon suuhteessa siihen ketkä oikeasti jatkaa. Kaikki pääsee alkeiskurssin läpi, ei ole kiinni kuin viitseliäisyydestä. Sen takia ei oikein jaksa kunnioitella kaikkia, omat treenit kärsii kun joutuu aloittelijoita paimentamaan. Ja naamat vaihtuu tiuhaan mutta jutut on yhtä urpoja vuodesta toiseen.
Arvostan kokonaisuutta.
En arvosta mitään kamppailulajia, jossa on uskonnollisia piirteitä.
Olin pitkään vyötön. Ensin en oikein päässyt sisään lajiini (Krav Maga). En tiedä kuinka paljon asiassa oikein vaikuttaa se että minulla on ollut lapsesta asti motorista kömpelyyttä (vähänkin enemmän jos sitä olisi, luokittelisin itseni vammaiseksi), ja se että on vanhemmiten kertynyt kaikenlaista sairautta joka tekee haasteita oppimiseen ja suorittamiseen. Sitten oli kaikenlaisia mutkia matkassa, kunnes lopulta sain tänä vuonna suoritettua keltaisen vyön.
En tiedä paljonko painoa vyölle oikeastaan pitäisi laittaa. Tavallaan vyö kertoo lähinnä siitä että sattui olemaan koepäivänä kohtalainen kondis. Sitten taas toisaalta monessa treenissä ei ole ollut.
Ymmärrän että pitkälle edenneitä välillä pännii aloittelijat. Koska minulla ei ollut helppoa alussa, eikä tule jatkossakaan olemaan mitenkään erityisen iisiä niin että kaikki menee heittämällä, pyrin olemaan ystävällinen aloittelijoita kohtaan. Ei se paljoa vaadi. Mutta jos tykkää ennemmin olla nokkava kusipää, niin minkäs sille sitten voi.
Meidän porukoissa kumminkin ihmiset ovat kyenneet säilyttämään nöyryyttä sillä tavalla että he eivät niitä vöitä ylenmäärin tuijottele. Kaikki neuvovat kaikkia... :D
Mikä porukka? Mikä seura, tyylisuunta, laji?
Kaksi tyylisuuntaa tullut nähtyä ja molemmissa väki ok. Eiköhän kaikki Krav Maga -seurat ole ihan kelpo mestoja.
Moikka, itse treenasin karatea ja judoa viisi vuotta ja molemmissa lajeissa ruskea vyö, kun vaihdoin korealaiseen lajiin jouduin aloittamaan valkoisella vyöllä ja nyt viiden vuoden treeni jälkeen suoritin keltaisen vyön.
korkeat potkut kun jäykän lantion takia vaikeita ja korean laji keskittyy niihin niin meikää aika hidasta edistyminen mutta potkut keskivartaloon lähtevät lujaa ja lyöntipuoli myös vahva ja judossa opin pyyhkäisemään tosin tässä lajissa ei paljon heitetä tai pyyhitä mutta joskus treeneissä tehdään ip tekniikkaa ja heittoja siinä olen saanut kehut.
BO DO.
Onko taikwondossa vyökokeen kriteerinä myös potkujen korkeus? Karatessa ei (parissa tyylisunnassa ollut) ei ole.
Vanhemmiten me kaikki kangistumme eikä korkeita potkuja voi IP-tilanteessa käyttää. Siinä keski-ikäisellä repeää paikat. Jos vielä on liukas tai epämäärinen alusta, varmempaa vaan mennä potkuilla jalkoihin ja keskikroppaan jos potkuja edes kannattaa käyttää ollenkaan. Ne tekee toimiessaan pahaa jälkeä eikä se ole tarkoitus.
Monasti kyllä houkuttanut tutustua (kokeilla) takewondoa niiden potkutekniikoiden vuoksi. Upeaa katsottavaa.
Muutama asia vyökoekriteereihin liittyen:
http://www.itf-oulu.fi/wp-content/uploads/2017/11/TKDVyokoeVaatimukset-Oulu.pdf
http://www.tkd-akatemia.fi/pdf/Vyokoevaatimukset, ohjeel.pdf
http://www.tkd-akatemia.fi/vyokoevaatimukset/
http://www.taekwon-do.fi/taekwon-do-suomessa/vyokokeet/
http://www.taekwon-do.fi/category/vyokokeet/
https://www.northernstars.fi/34763
JOO pitää paikkansa, parhaat potkut ovat sääriluulla reisiin thainyrkkeilyn tapaan ja krav maga alapotkut, riippuu TKD seurasta joissakin vaaditaan nitä korkeita potkuja vaikka ei vanhemman jalka aina nouse.
Krav magan realistinen lähestymistapa on se mikä minua koukuttaa, aiemmin harjoittelin Wadp karatea, judao ja hokuto jujutusta ja hieman hapkidoa.
Tae kwon doa treenasin kolme vuotta ja kun olen luonnostani jäykkä niin päähänpotkimiset oli vaikeita sain kurottamalla väksin kun venyttelin kaksi vuotta, kolme kertaa hylättiin vyökokeessa kun ei teknisesti hyvät potkut.
Spagettia ei minusta saa kun fysiikka ei taivu, vaihdoin lajia ja nyt saa alapotkia ja lyödä ja tehdä muutakin monipuolista itsepuolustusta, paljn järkevämpää ja käytännöllistä kun ikääkin on yli 40 vuotta.