Valkoinen vyö

Arvostus riippuu yksilöstä, että kohtaako henkilökemiat. Jos on huono ilmapiiri jossakin seurassa, kannattaa vaihtaa toiseen seuraan, jos mahdollista.

Ei kannata jäädä huonoon seuraan jos vaihtoehtoja on. Seuroissa on eroja.

Ikävä kuulla huonoista kokemuksista. Onneksi on myös hyviä seuroja olemassa.

Näin kerran randorissa kun valkovöinen heitti ylimielisen mustan vyön, heitti kaksi kertaa ensin morote seio nagella ja sen jälkeen jalkapyyhkäisyllä ei dani sen jälkeen ylpeillyt. Judossa valkovyö voi olla kovakin tämä kaveri oli jo 5 vuotta treenannut mutta ei ollut suorittanut keltaista kun toinen lajinsa oli karate jossa oli jo keltavyö.

Arvostan kunhan ei luule olevansa mestari.

Tosi yleistä. Johtuu siitä että aloittajia on paljon suuhteessa siihen ketkä oikeasti jatkaa. Kaikki pääsee alkeiskurssin läpi, ei ole kiinni kuin viitseliäisyydestä. Sen takia ei oikein jaksa kunnioitella kaikkia, omat treenit kärsii kun joutuu aloittelijoita paimentamaan. Ja naamat vaihtuu tiuhaan mutta jutut on yhtä urpoja vuodesta toiseen.

Arvostan kokonaisuutta.

En arvosta mitään kamppailulajia, jossa on uskonnollisia piirteitä.

Olin pitkään vyötön. Ensin en oikein päässyt sisään lajiini (Krav Maga). En tiedä kuinka paljon asiassa oikein vaikuttaa se että minulla on ollut lapsesta asti motorista kömpelyyttä (vähänkin enemmän jos sitä olisi, luokittelisin itseni vammaiseksi), ja se että on vanhemmiten kertynyt kaikenlaista sairautta joka tekee haasteita oppimiseen ja suorittamiseen. Sitten oli kaikenlaisia mutkia matkassa, kunnes lopulta sain tänä vuonna suoritettua keltaisen vyön.

En tiedä paljonko painoa vyölle oikeastaan pitäisi laittaa. Tavallaan vyö kertoo lähinnä siitä että sattui olemaan koepäivänä kohtalainen kondis. Sitten taas toisaalta monessa treenissä ei ole ollut.

Ymmärrän että pitkälle edenneitä välillä pännii aloittelijat. Koska minulla ei ollut helppoa alussa, eikä tule jatkossakaan olemaan mitenkään erityisen iisiä niin että kaikki menee heittämällä, pyrin olemaan ystävällinen aloittelijoita kohtaan. Ei se paljoa vaadi. Mutta jos tykkää ennemmin olla nokkava kusipää, niin minkäs sille sitten voi.

Moikka, itse treenasin karatea ja judoa viisi vuotta ja molemmissa lajeissa ruskea vyö, kun vaihdoin korealaiseen lajiin jouduin aloittamaan valkoisella vyöllä ja nyt viiden vuoden treeni jälkeen suoritin keltaisen vyön.
korkeat potkut kun jäykän lantion takia vaikeita ja korean laji keskittyy niihin niin meikää aika hidasta edistyminen mutta potkut keskivartaloon lähtevät lujaa ja lyöntipuoli myös vahva ja judossa opin pyyhkäisemään tosin tässä lajissa ei paljon heitetä tai pyyhitä mutta joskus treeneissä tehdään ip tekniikkaa ja heittoja siinä olen saanut kehut.
BO DO.

Onko taikwondossa vyökokeen kriteerinä myös potkujen korkeus? Karatessa ei (parissa tyylisunnassa ollut) ei ole.
Vanhemmiten me kaikki kangistumme eikä korkeita potkuja voi IP-tilanteessa käyttää. Siinä keski-ikäisellä repeää paikat. Jos vielä on liukas tai epämäärinen alusta, varmempaa vaan mennä potkuilla jalkoihin ja keskikroppaan jos potkuja edes kannattaa käyttää ollenkaan. Ne tekee toimiessaan pahaa jälkeä eikä se ole tarkoitus.
Monasti kyllä houkuttanut tutustua (kokeilla) takewondoa niiden potkutekniikoiden vuoksi. Upeaa katsottavaa.

Tae kwon doa treenasin kolme vuotta ja kun olen luonnostani jäykkä niin päähänpotkimiset oli vaikeita sain kurottamalla väksin kun venyttelin kaksi vuotta, kolme kertaa hylättiin vyökokeessa kun ei teknisesti hyvät potkut.
Spagettia ei minusta saa kun fysiikka ei taivu, vaihdoin lajia ja nyt saa alapotkia ja lyödä ja tehdä muutakin monipuolista itsepuolustusta, paljn järkevämpää ja käytännöllistä kun ikääkin on yli 40 vuotta.