Lähes päivälleen kahdeksan vuotta sitten Nytin ja Radio Helsingin esimies Juhani Mykkänen (myös tietoverkkojen DI) kirjoitti hesarin Merkintöjä-palstalla:
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä.
Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". ---
Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista?
Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain.
Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin.
Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti.
Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. ---"
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä.
Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". ---
Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista?
Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain.
Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin.
Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti.
Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. ---"
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti. Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen."
Yes!
Hyvää realismia!
Suomessa voi valmistua peruskoulusta 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Suomessa siis voi käydä koulua hyvinkin kevein perustein.
Peruskouluun on saatava päättökoe, jotain kevein perustein koulun käyminen saadaan loppumaan.
No höpöä. Kokeet eivät syrjäytyviä nosta. Hyvä englanti nostaa!
Syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan. Sulle on näköjään ihan yksi lysti, vaikka syrjäytyminen jatkuu ja ongelma pysyy.
Sinulla vain ei ole mitään kontaktia nuoriin ja heidän elämäänsä.
Ei näemmä sinullakaan. Et ole lainkaan huolissasi nuorista. Ajattelet vain itseäsi ja edustat ihan muuta ikäluokkaa.
Englanti on paras. Muita kieliä harkiten.
Nuorillemme tehdään vääryyttä vähättelemällä englannin merkitystä.
Englannin merkitystä ei kukaan vähättele.
Mutta kukaan ei myöskään meuhkaa englannista, kuten kieliaktiivit tekevät. Lienevät vähän varttuneempaa väkeä, eivät ehkä ole käyneet peruskoulua ollenkaan, kun englanti on heille "ihmekieli". Englanti on itsestään selvyys kaikille, jotka ovat käyneet koulunsa 1980-luvulla ja siitä eteenpäin. Kukaan ei siksi siitä pidä meteliä.
Pakkoruotsista pidetään meteliä.
Englanti on Suomessa vapaavalintainen, mutta suosituin vieras kieli. Ahvenenmaalla ja muissa Pohjoismaissa englanti on pakollinen, vain Manner-Suomessa ei.
Vain pakkoruotsittajat vouhkaavat englannista ja yrittävät poistaa sen suomenkielisiltä "haitallisena".
Miksi meuhkaat englannista, kun sen osaaminen on kaikille itsestäänselvyys? Pelkäätkö ettet opi sitä 12 vuodessa?
Paitsi ohjelmointikieliä, niitä kannattaa opiskella.
Ohjelmointi ok.
Kaikkea kannattaa aina opiskella, joko kevyesti tai tosissaan. Mistään opitusta ei koskaan ole haittaa, vaan pelkästään hyötyä.
Nollasummapeli.
Jos luet alakoulusta yliopistoon urdua jää jotain muuta ja tärkeämpää opiskelematta.
Sama juttu pakkoruotsin kohdalla.
Näin!
Kokemuksesta allekirjoitan englannin merkityksen, mutta en ruotsin.
Itselläni suomen ohella ruotsi on liki natiivin veroinen, samoin englanti. Petrasin niitä työjaksoilla Ruotsissa ja Englannissa jo ennen loppututkintoa, samoin lukion lyhyttä saksaa saksankielisessä maassa. Venäjää opiskelin yliopistossa ylimääräisenä aineena nollasta.
Myöhemmin suoritin espanjaa huvikseni kesäyliopistossa lukion lyhyen kielen verran. Siitä on ollut enemmän iloa kuin hyötyä, minkä tiesin jo aloittaessani. Myös ranskan alkeita työväenopistossa turistiranskan verran, koska lähipiiriä on asunut ranskankielisellä alueella.
Ruotsia tarvitsin ulkomaankauppatehtävissä kolme kuukautta, sitten tuli vaativammat tehtävät, jossa kaikki meni englanniksi.
Myöhemmin EU-kauden hallinnon tehtävissä ranska englannin olisi ollut hyvä yhdistelmä.
SUMMA SUMMARUM:
Äidinkielen ja englannin lisäksi yhden tai korkeintaan kahden muun kielen vahva taito on parempi kuin useamman kielen välttävä/tyydyttävä taito. Sen olen nähnyt myös lähipiirissä ja monien muidenkin kohdalla. Lisäksi hyväkin taito unohtuu, jos kielellä ei ole käyttöä.
Lukekoot ruotsia ne, jotka haluavat, mutta kaikille pakolliselle ruotsille ei löydy perusteita.
Useimmilta ruotsi vie sen toisen ja kolmannenkin maailmankielen, koska ruotsia joutuu nykyään lukemaan pakollisena kaikkiin tutkintoihin, myös kaikkiin yliopistotutkintoihin.
Kiitos, hyvä kommentti.
Hyvä aloituspuheenvuoro.
Oman elämänkokemukseni perusteella kirjoittaja on erinomaisen oikeassa.
Osoittaa kyvyttömyyttä hallituspuolueilta (häikäilemättömyyttä RKP:ltä), että asian tunnustamista ja korjaamista viivytellään.
Outo ja demokratianvastainen vääristymä ei ole syntynyt ilman harmaata rahaa.
Sitä näyttää yhä riittävän jopa näille palstoille, vaikka stiftelsien lippulaiva on velkasaneerauksessa.
Pakkoruotsitiimi näyttää olevan edelleen palkkalistoilla.
Suomi ja englanti - kaikille ok
Ja mahdollisuus ottaa lisää matikkaa, tekniikkaa,...
Kieliä harkiten ja vain omin perustein.
Hyvä kolumni.
Kieliä halukkaille - ei pakolla muille.