Haluan ohjelmointi alalle mutta minulla on huono matikna

Ei sinun kouluarvosanallasi ole väliä sen suhteen voiko sinusta tulla hyvä ohjelmoija vai ei, vaan sillä, osaatko ratkaista ongelmia ja ajatella algoritmisesti.

Se, kannattaako mennä amikseen vai lukioon ja yliopistoon riippuu aivan täysin tavoitteistasi. Jos haluat nopeasti päästä töihin oppimaan, tietysti amis. Jos haluat laajempaa ymmärrystä ohjelmointikielten teoriapuolesta, algoritmien tehokkuusvertailusta, hyvistä käytännöistä (M-V-MV-tekniikka, hyvä dokumentaatio, testaus, jne.), tekoälystä, optimoinnista, ja sen sellaisesta, lukio ja yliopisto on parempi reitti.

Aivan varmasti joku amis tai itseoppinut tulee tähänkin meuhkaamaan, että yliopistossa opetellaan aivan turhia asioita, ja heitähän siinä asiassa kannattaa kuunnella, koska kukapa tietäisi paremmin mitä yliopistossa opiskellaan ja mitä hyötyä siitä on, kuin sellainen joka ei ole opiskellut yliopistossa.

Totta kai joitain asioita oppii parhaiten itse tekemällä ja työssäoppimalla, ja se pätee erityisesti peruskoodaukseen, mutta täytyy olla aika vannoutuneen akatemiavastainen jos ei voi hyväksyä, että joitain asioita ei kannata jokaisen opetella kantapään kautta uudestaan, ja että käytännössä kaiken ohjelmoinnin taustalla on jotain syvällisempää kuin pelkkää koodia jollain satunnaisella kielellä. Ei yliopiston ole tarkoituskaan korvata työkokemusta vaan tuoda laajempaa ymmärrystä ja teoriaosaamista sen tueksi.

Pelinkehityspuolella tekoäly on todella isossa roolissa, ja siihen liittyvää osaamista ei nykyvaatimusten tasolle saa yksin näpertelemällä. Voit opetella sitä YouTubesta ja kirjoista, mutta yliopistotason kursseja ei siinä voita mikään. Ja toki voit käydä vain avoimessa yliopistossa muutamalla kurssilla jos kokonainen tutkinto ei kiinnosta.

Jos ja kun tulee mieleen pohtia, mitä kieliä kannattaa opetella työllistymistä ajatellen, niin siitä ei kannata kauheasti stressata. Jos osaat ohjelmoida yhdellä kielellä, opit kyllä toisenkin kuukaudessa tai parissa aivan riittävälle tasolle. Muutama yleisin kieli kannattaa opetella valmiiksi. Python on helppo ja varsin laajasti käytetty. C# ja Java ovat käytännössä saman kielen kaksi eri murretta. C/C ovat työelämässä yleisiä.

JavaScriptiin ei kannata koskea ellet aivan välttämättä tarvitse sitä johonkin (mitä tapahtuu valitettavan usein), koska se aiheuttaa syöpää ja itsetuhoisuutta. JS:ää ei alunperin suunniteltu varsinaiseksi ohjelmointikieleksi vaan nettisivujen ulkoasun siistimiseen ja se on jälkikäteen paikkailtu käyttökelpoiseksi muihin tarkoituksiin, joten sieltä löytyy varsin mielenkiintoisia ”ominaisuuksia”, joista kukaan ei pidä, mutta se on niin yleinen ettei siitä eroonkaan pääse.

Jos kiinnostaa, niin koodausta voi opetella ilman koulutusta.
Esim. (ubuntu)
Avaa Pääte (ohjelmavalikosta tai pikanäppäimin crtl alt t (pidä pohjassa ctrl ja alt ja pain t-nppäin) ).
Kirjoita:
echo Moi maailma!
paina entteriä.
Sitten:
echo what to f...
Sitten vaikkapa muunnetaan "Moi maailma" tekstitiedostoksi, (moikkakamoi) Kotikansioon (Nautilus, eli "Tiedostot" ohjelmankin kotihakemisto):
echo Moi maailma> moikkamoi
Tämähän on sellaista ns. pinnallista koodausta, jossa käytetään valmiita apuvälineitä. Tuosta on hyvä aloitella ja hitaasti edetä kohti sitä oikeaa tietokoneohjelmointia.
Ei koodi vaadi matematiikkaa. Jollekin suvakille voi vaatia, siitä en tiedä...

Anonyymi kirjoitti:

Jos kiinnostaa, niin koodausta voi opetella ilman koulutusta.
Esim. (ubuntu)
Avaa Pääte (ohjelmavalikosta tai pikanäppäimin crtl alt t (pidä pohjassa ctrl ja alt ja pain t-nppäin) ).
Kirjoita:
echo Moi maailma!
paina entteriä.
Sitten:
echo what to f...
Sitten vaikkapa muunnetaan "Moi maailma" tekstitiedostoksi, (moikkakamoi) Kotikansioon (Nautilus, eli "Tiedostot" ohjelmankin kotihakemisto):
echo Moi maailma> moikkamoi
Tämähän on sellaista ns. pinnallista koodausta, jossa käytetään valmiita apuvälineitä. Tuosta on hyvä aloitella ja hitaasti edetä kohti sitä oikeaa tietokoneohjelmointia.
Ei koodi vaadi matematiikkaa. Jollekin suvakille voi vaatia, siitä en tiedä...

Lue lisää

Ja siitä, että teknisesti ottaen osaat koodata, mutta et ymmärrä ohjelmoinnista tai logiikasta mitään, on jotain hyötyä? Kuka maksaa rahaa koodista, joka on tehotonta ja vaikeasti ylläpidettävää ja jolla ei ole mitään käyttötarkoitusta?

Totta kai ohjelmointia voi ja kannattaakin opetella itsenäisesti alkuun, mutta ei se poista koulutuksen tarvetta. Jos ei kaipaa kovin syvällistä ymmärrystä kaiken taustasta, voi mainiosti hankkia ammatillisen koulutuksen. Jos asia kiinnostaa enemmän, voi käydä lukion ja yliopiston tai yksittäisiä yliopistokursseja. Ei kukaan palkkaa koodaria, joka ei tunne alan termejä eikä osaa alan käytäntöjä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja siitä, että teknisesti ottaen osaat koodata, mutta et ymmärrä ohjelmoinnista tai logiikasta mitään, on jotain hyötyä? Kuka maksaa rahaa koodista, joka on tehotonta ja vaikeasti ylläpidettävää ja jolla ei ole mitään käyttötarkoitusta?

Totta kai ohjelmointia voi ja kannattaakin opetella itsenäisesti alkuun, mutta ei se poista koulutuksen tarvetta. Jos ei kaipaa kovin syvällistä ymmärrystä kaiken taustasta, voi mainiosti hankkia ammatillisen koulutuksen. Jos asia kiinnostaa enemmän, voi käydä lukion ja yliopiston tai yksittäisiä yliopistokursseja. Ei kukaan palkkaa koodaria, joka ei tunne alan termejä eikä osaa alan käytäntöjä.

Lue lisää

Noista voi olla eri mieltä. Aloittelin ohjelmoinnin Amigan assemblerilla. Koulussa matematiikka oli yleensä viitonen. En ollut juurikaan kiinnostunut. Siitä vaan pikkuhiljaa harrastuksesta tuli ammatti. Ilman koulutusta alalle. Tämä on tietysti harvinaista mutta mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Noista voi olla eri mieltä. Aloittelin ohjelmoinnin Amigan assemblerilla. Koulussa matematiikka oli yleensä viitonen. En ollut juurikaan kiinnostunut. Siitä vaan pikkuhiljaa harrastuksesta tuli ammatti. Ilman koulutusta alalle. Tämä on tietysti harvinaista mutta mahdollista.

Lue lisää

Totta kai poikkeustapauksia löytyy, mutta ei sitä voi kenellekään lähtökohtaisesti suositella, että jättää kouluttautumatta ja opettelee itse. Ei työnantajia kiinnosta haastatella itseoppineita, joista hyvällä tuurilla prosentti osaa oikeasti edes perusasiat, kun vähemmällä vaivalla voi haastatella koulutettuja työnhakijoita, joiden voi luottaa osaavan perusasiat kysymättäkin.

Arvosanojen merkitys pienenee sitä mukaa kun työkokemusta tulee lisää. Etenkin ohjelmointialalla, koska ohjelmointi ei ole mitenkään sidoksissa mihinkään kouluaineeseen. Kun matematiikasta puhutaan ohjelmoinnin yhteydessä, ei sillä tarkoiteta koululaskentoa vaan ongelmanratkaisutaitoa ja logiikkaa, joita painotetaan vasta yliopistossa jos matematiikkaa haluaa opiskella.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai poikkeustapauksia löytyy, mutta ei sitä voi kenellekään lähtökohtaisesti suositella, että jättää kouluttautumatta ja opettelee itse. Ei työnantajia kiinnosta haastatella itseoppineita, joista hyvällä tuurilla prosentti osaa oikeasti edes perusasiat, kun vähemmällä vaivalla voi haastatella koulutettuja työnhakijoita, joiden voi luottaa osaavan perusasiat kysymättäkin.

Arvosanojen merkitys pienenee sitä mukaa kun työkokemusta tulee lisää. Etenkin ohjelmointialalla, koska ohjelmointi ei ole mitenkään sidoksissa mihinkään kouluaineeseen. Kun matematiikasta puhutaan ohjelmoinnin yhteydessä, ei sillä tarkoiteta koululaskentoa vaan ongelmanratkaisutaitoa ja logiikkaa, joita painotetaan vasta yliopistossa jos matematiikkaa haluaa opiskella.

Lue lisää

“Koodaus vaatii pitkää matematiikkaa”

Tietokoneohjelmointi vaatii enemmän loogista ajattelukykyä kuin kykyä vaikkapa derivoida tai integroida. Tietyillä ohjelmoinnin osa-alueilla matemaattisesta osaamisesta on kyllä hyötyä, ja esimerkiksi grafiikkaohjelmointi vaatii jo hyvinkin syvällistä matematiikan hallintaa. Nämä ovat kuitenkin erityisalueita, jotka edustavat vain hyvin pientä osaa ohjelmoinnin koko kirjosta.

Valtaosa ohjelmointia päivittäin työkseen tekevistä ei siis painiskele matemaattisten vaan loogisten haasteiden parissa. Ehtolauseet ja erilaiset tietorakenteet eivät niinkään kuulu matematiikan vaan tietojenkäsittelytieteen kursseihin. Niitä voi kuitenkin mainiosti opiskella myös oma-aloitteisesti.

Anonyymi kirjoitti:

“Koodaus vaatii pitkää matematiikkaa”

Tietokoneohjelmointi vaatii enemmän loogista ajattelukykyä kuin kykyä vaikkapa derivoida tai integroida. Tietyillä ohjelmoinnin osa-alueilla matemaattisesta osaamisesta on kyllä hyötyä, ja esimerkiksi grafiikkaohjelmointi vaatii jo hyvinkin syvällistä matematiikan hallintaa. Nämä ovat kuitenkin erityisalueita, jotka edustavat vain hyvin pientä osaa ohjelmoinnin koko kirjosta.

Valtaosa ohjelmointia päivittäin työkseen tekevistä ei siis painiskele matemaattisten vaan loogisten haasteiden parissa. Ehtolauseet ja erilaiset tietorakenteet eivät niinkään kuulu matematiikan vaan tietojenkäsittelytieteen kursseihin. Niitä voi kuitenkin mainiosti opiskella myös oma-aloitteisesti.

Lue lisää

“Hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vain valmistumalla huippuyliopistosta”

Yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden kurssit ovat loistava keino kehittyä ohjelmoijana, ja tätä reittiä moni ohjelmoija päätyykin töihin. Moni hakija lähettää mielellään saatekirjeessään koulutodistuksensa ja kurssisuoritusotteen. Koodausta kannattaa kuitenkin ajatella samanlaisena käsityöammattina kuin vaikkapa puusepän ammattia: teoreettinen tietämys on loppujen lopuksi sekundääristä, ja vain konkreettisella lopputuloksella on väliä.

Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. Reaktorilla on töissä niin tohtoreita, maistereita, AMK-insinöörejä, ylioppilaita kuin lukion keskeyttäneitäkin. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ja halu kirjoittaa kaunista ja toimivaa koodia.

Anonyymi kirjoitti:

“Hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vain valmistumalla huippuyliopistosta”

Yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden kurssit ovat loistava keino kehittyä ohjelmoijana, ja tätä reittiä moni ohjelmoija päätyykin töihin. Moni hakija lähettää mielellään saatekirjeessään koulutodistuksensa ja kurssisuoritusotteen. Koodausta kannattaa kuitenkin ajatella samanlaisena käsityöammattina kuin vaikkapa puusepän ammattia: teoreettinen tietämys on loppujen lopuksi sekundääristä, ja vain konkreettisella lopputuloksella on väliä.

Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. Reaktorilla on töissä niin tohtoreita, maistereita, AMK-insinöörejä, ylioppilaita kuin lukion keskeyttäneitäkin. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ja halu kirjoittaa kaunista ja toimivaa koodia.

Lue lisää

>“Koodaus vaatii pitkää matematiikkaa”
>“Hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vain valmistumalla huippuyliopistosta”

Noniin, ja laittakaahan ne olkiukot sitten takaisin pulpetteihin, niin pysyvät kurissa.

Koodaus ei vaadi pitkää matematiikkaa, enkä ole missään niin väittänyt. Korrelaatiota koodaustaidon ja koulumatematiikan osaamisen välillä on, mutta olennaisempaa ohjelmoinnin kannalta on oikea matematiikka, sisältäen muunmuassa logiikan ja algoritmiikan, joihin peruskoulussa ei paneuduta lainkaan.

Hyväksi ohjelmoijaksi voi tulla monella tavalla.
Valmistumalla huippuyliopistosta voi tulla hyväksi ohjelmoijaksi, mutta ei välttämättä tule.
Valmistumatta huippuyliopistosta voi tulla hyväksi ohjelmoijaksi, mutta ei välttämättä tule.
Koska pyörää ei kannata keksiä joka kerta uudestaan, kouluttautuminen kannattaa aina. Sitä ei ole pakko tehdä huippuyliopistossa, eikä edes missään muussa oppilaitoksessa, vaan voit opetella kaiken YouTubesta ja StackOverflowsta. Saman opin saat kuitenkin tehokkaammin käymällä edes amiksen. Jos haluat oppia samat asiat syvällisemmin, jolloin toki pääset työelämään vasta vähän myöhemmin, kannattaa käydä lukio ja mennä yliopistoon.

Ihan jo työnhaun vuoksi kannattaa hankkia joku alan koulutus, koska työnantajat eivät vaivaudu haastattelemaan tuhansia peruskoulun jälkeen omatoimikoodareiksi ruvenneita löytääkseen jonkun joka ehkä osaa asiansa, kun voivat paljon vähemmällä vaivalla haastatella muutaman alalle kouluttautuneen, joiden joukosta valitsevat sitten sopivimman.

Anonyymi kirjoitti:

“Hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vain valmistumalla huippuyliopistosta”

Yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden kurssit ovat loistava keino kehittyä ohjelmoijana, ja tätä reittiä moni ohjelmoija päätyykin töihin. Moni hakija lähettää mielellään saatekirjeessään koulutodistuksensa ja kurssisuoritusotteen. Koodausta kannattaa kuitenkin ajatella samanlaisena käsityöammattina kuin vaikkapa puusepän ammattia: teoreettinen tietämys on loppujen lopuksi sekundääristä, ja vain konkreettisella lopputuloksella on väliä.

Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. Reaktorilla on töissä niin tohtoreita, maistereita, AMK-insinöörejä, ylioppilaita kuin lukion keskeyttäneitäkin. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ja halu kirjoittaa kaunista ja toimivaa koodia.

Lue lisää

>"Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. Reaktorilla on töissä niin tohtoreita, maistereita, AMK-insinöörejä, ylioppilaita kuin lukion keskeyttäneitäkin. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ja halu kirjoittaa kaunista ja toimivaa koodia."

IT-alalla, kuten kaikilla muillakin aloilla, työhaastatteluun pääsyä helpottaa jos sinulla on jotain näyttöjä osaamisestasi. Tyypillisesti tuo näyttö tarkoittaa jotain alan koulutusta. Jos olet suoriutunut hyvin, hyvä. Jos olet suoriutunut huonosti, pääasia, että olet suoriutunut.
Poikkeuksia on. Lähinnä jos olet tuurilla päässyt kerran sisään johonkin IT-firmaan ilman koulutusta, sinulla on mahdollisuus hankkia näytöksi työkokemusta. Tuon ensimmäisen työpaikan hankkiminen onnistuu kuitenkin helpommin jos sinulla on koulutus.

Rekrytoinnin haastatteluvaiheessa koulutodistuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta jotta pääset haastatteluun, sinun täytyy erottua joukosta positiiviseen suuntaan. Se, että sinulla ei ole mitään koulutusta, ei ole ongelma jos sen sijaan löytyy työkokemusta, mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, ei sinua haastatteluunkaan oteta, koska ei ole mitään syytä olettaa että osaisit edes perusasioita.

Anonyymi kirjoitti:

>“Koodaus vaatii pitkää matematiikkaa”
>“Hyväksi ohjelmoijaksi tullaan vain valmistumalla huippuyliopistosta”

Noniin, ja laittakaahan ne olkiukot sitten takaisin pulpetteihin, niin pysyvät kurissa.

Koodaus ei vaadi pitkää matematiikkaa, enkä ole missään niin väittänyt. Korrelaatiota koodaustaidon ja koulumatematiikan osaamisen välillä on, mutta olennaisempaa ohjelmoinnin kannalta on oikea matematiikka, sisältäen muunmuassa logiikan ja algoritmiikan, joihin peruskoulussa ei paneuduta lainkaan.

Hyväksi ohjelmoijaksi voi tulla monella tavalla.
Valmistumalla huippuyliopistosta voi tulla hyväksi ohjelmoijaksi, mutta ei välttämättä tule.
Valmistumatta huippuyliopistosta voi tulla hyväksi ohjelmoijaksi, mutta ei välttämättä tule.
Koska pyörää ei kannata keksiä joka kerta uudestaan, kouluttautuminen kannattaa aina. Sitä ei ole pakko tehdä huippuyliopistossa, eikä edes missään muussa oppilaitoksessa, vaan voit opetella kaiken YouTubesta ja StackOverflowsta. Saman opin saat kuitenkin tehokkaammin käymällä edes amiksen. Jos haluat oppia samat asiat syvällisemmin, jolloin toki pääset työelämään vasta vähän myöhemmin, kannattaa käydä lukio ja mennä yliopistoon.

Ihan jo työnhaun vuoksi kannattaa hankkia joku alan koulutus, koska työnantajat eivät vaivaudu haastattelemaan tuhansia peruskoulun jälkeen omatoimikoodareiksi ruvenneita löytääkseen jonkun joka ehkä osaa asiansa, kun voivat paljon vähemmällä vaivalla haastatella muutaman alalle kouluttautuneen, joiden joukosta valitsevat sitten sopivimman.

Lue lisää

"Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. "

Anonyymi kirjoitti:

"Tästä syystä IT-alalla ei tyypillisesti vaadita tai katsota koulutodistuksia rekrytointivaiheessa, eikä niillä käytännön työn kannalta ole merkitystä. "

Et vissiin osaa lukea kommenttia, johon olet vastaamassa?

Anonyymi kirjoitti:

Ei sinun kouluarvosanallasi ole väliä sen suhteen voiko sinusta tulla hyvä ohjelmoija vai ei, vaan sillä, osaatko ratkaista ongelmia ja ajatella algoritmisesti.

Se, kannattaako mennä amikseen vai lukioon ja yliopistoon riippuu aivan täysin tavoitteistasi. Jos haluat nopeasti päästä töihin oppimaan, tietysti amis. Jos haluat laajempaa ymmärrystä ohjelmointikielten teoriapuolesta, algoritmien tehokkuusvertailusta, hyvistä käytännöistä (M-V-MV-tekniikka, hyvä dokumentaatio, testaus, jne.), tekoälystä, optimoinnista, ja sen sellaisesta, lukio ja yliopisto on parempi reitti.

Aivan varmasti joku amis tai itseoppinut tulee tähänkin meuhkaamaan, että yliopistossa opetellaan aivan turhia asioita, ja heitähän siinä asiassa kannattaa kuunnella, koska kukapa tietäisi paremmin mitä yliopistossa opiskellaan ja mitä hyötyä siitä on, kuin sellainen joka ei ole opiskellut yliopistossa.

Totta kai joitain asioita oppii parhaiten itse tekemällä ja työssäoppimalla, ja se pätee erityisesti peruskoodaukseen, mutta täytyy olla aika vannoutuneen akatemiavastainen jos ei voi hyväksyä, että joitain asioita ei kannata jokaisen opetella kantapään kautta uudestaan, ja että käytännössä kaiken ohjelmoinnin taustalla on jotain syvällisempää kuin pelkkää koodia jollain satunnaisella kielellä. Ei yliopiston ole tarkoituskaan korvata työkokemusta vaan tuoda laajempaa ymmärrystä ja teoriaosaamista sen tueksi.

Pelinkehityspuolella tekoäly on todella isossa roolissa, ja siihen liittyvää osaamista ei nykyvaatimusten tasolle saa yksin näpertelemällä. Voit opetella sitä YouTubesta ja kirjoista, mutta yliopistotason kursseja ei siinä voita mikään. Ja toki voit käydä vain avoimessa yliopistossa muutamalla kurssilla jos kokonainen tutkinto ei kiinnosta.

Jos ja kun tulee mieleen pohtia, mitä kieliä kannattaa opetella työllistymistä ajatellen, niin siitä ei kannata kauheasti stressata. Jos osaat ohjelmoida yhdellä kielellä, opit kyllä toisenkin kuukaudessa tai parissa aivan riittävälle tasolle. Muutama yleisin kieli kannattaa opetella valmiiksi. Python on helppo ja varsin laajasti käytetty. C# ja Java ovat käytännössä saman kielen kaksi eri murretta. C/C ovat työelämässä yleisiä.

JavaScriptiin ei kannata koskea ellet aivan välttämättä tarvitse sitä johonkin (mitä tapahtuu valitettavan usein), koska se aiheuttaa syöpää ja itsetuhoisuutta. JS:ää ei alunperin suunniteltu varsinaiseksi ohjelmointikieleksi vaan nettisivujen ulkoasun siistimiseen ja se on jälkikäteen paikkailtu käyttökelpoiseksi muihin tarkoituksiin, joten sieltä löytyy varsin mielenkiintoisia ”ominaisuuksia”, joista kukaan ei pidä, mutta se on niin yleinen ettei siitä eroonkaan pääse.

Lue lisää

Itse olen vahvasti erimieltä. Noin 29 vuotta päivittäistä koodausta ilman koulutusta ja lukemattomissa erilaisissa projekteissa mukana olleena uskallan sanoa, että ne yliopistossa opetettavat jutut on tulleet meiltä pioneereilta, jotka ongelmia on ratkoneet jo ennen kuin yliopistoissa on ollut asiaankuuluvaa koulutusta. Tällä hetkellä työllistän itse koodareita ja otan mieluummin töihin asiansaosaavan kaverin katsomatta piiruakaan koulutukseen. Vastavalmistuneet on pinon alimmaisena. Koulutus ylipäänsä ei merkkaa siinä prosessissa mitään. Kokemusta on siitä, kuka on oikeasti hyvä koodari. Haluan vain sanoa, että kokemus merkkaa koulutusta enemmän merkittävästi.

Ja sinä tosiaan luulet, että matematiikkaa opiskellaan kaavojen muistamista varten?
Eiköhän se pääasia ole ongelmanratkaisukyky.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sinä tosiaan luulet, että matematiikkaa opiskellaan kaavojen muistamista varten?
Eiköhän se pääasia ole ongelmanratkaisukyky.

Abstraktin ajattelun kyky on keskeinen.

Ohjelmointi kun ei pelkkää matematiikkaa vaan pitää omaksua käsitteitä. Sitten pitää kyetä ohjelmoimaan niitä käsitteitä

Hyvänä käytännön esimerkkinä vaikka olisi sellainen käsite kuin "tehdas". Ohjelmoidaan "tehdas" joka tekee tekee mallin mukaan uusia objekteja, tuotteita.

Niin sitten pitäisi kyetä hahmoittamaan tuo abstraktisti että tehdas joka valmistaa tuotteen on yksi metodi tehtaan valmistamissa tuotteissa jotka toteuttavat sen tuoterajapinnan.

Matematiikka on formaali kieli sääntöineen ja ohjelmoidessa sitten toteutetaan ohjelmaan formaalisti käsitteitä. Tai jos tehdään funktioita niin siihen ohjelmointi perustuu. Aivojen pitää kyetä hahmoittamaan sitä, että tekee funktion, joka ottaa argumettina funktion, ja palauttaa funktion.

Ohjelmoijan ei siis tarvitse osata itse laskea vaan pitää kyetä hahmoittamaan ne abstraktiot tehdä funktioita ja käsitteitä.

Vanha paska koettaa perustella lahjattomuuttaan.

Kannatat siis sellaista ajatusmallia jossa pyörä keksitään aina uudelleen ja uudelleen?

Aa sori mulla on lukuhäriö joten voi tulla aika paljon virheitä..

Anonyymi kirjoitti:

Aa sori mulla on lukuhäriö joten voi tulla aika paljon virheitä..

Ohjelmointia ei voi tehdä jos on tuollaisia virheitä. Syntaksitason virheet estävät täysin ohjelman kääntämisen ajettavaan muotoon.

Vaikka kääntäjä sen mahdollistaa, ohjelmoijan pitää sitten huolehtia että ei ole virheitä logiikassa tai toimi muuten omituisesti.

Suurin osa ohjelmoijien työajasta menee muuten virheiden etsimiseen, korjaamiseen, testien kirjoittamiseen tai yleensäkin ylläpitotöihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ohjelmointia ei voi tehdä jos on tuollaisia virheitä. Syntaksitason virheet estävät täysin ohjelman kääntämisen ajettavaan muotoon.

Vaikka kääntäjä sen mahdollistaa, ohjelmoijan pitää sitten huolehtia että ei ole virheitä logiikassa tai toimi muuten omituisesti.

Suurin osa ohjelmoijien työajasta menee muuten virheiden etsimiseen, korjaamiseen, testien kirjoittamiseen tai yleensäkin ylläpitotöihin.

Lue lisää

No ei se mun ohjelmointiin vaikuta varmaan jos mulla on huono äidinkieli

Anonyymi kirjoitti:

No ei se mun ohjelmointiin vaikuta varmaan jos mulla on huono äidinkieli

Ohjelmointityö on varmaankin eniten huolellisuutta ja tarkkuutta vaativaa työtä mitä on olemassa.

Ohjelmia kirjoitettaessa ei voi olla kirjoitusvirheitä missään eikä ole mitenkään tavatonta että ohjelmoidaan jokin kielioppi mitä tietokone tulkitsee ja kirjoitetaan sen kieliopin mukaista kieltä.

Riippuen lukihäiriön tyypistä, se saattaa rajoittaa tuon ammatin harjoittamista jos sotkeutuu vaikka 12, I2 tai 20 jollain tavalla. Tai vaikka sulkumerkkien kanssa kun niitä on koodissa helposti kolmea erilaista.

Tai vaikka sulkumerkkien määrä: https://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-975f326081181f469aa9ab6ff59c1fd2.webp

Tuollaista pitää kyetä lukemaan mitä tehdään, ja kirjoittamaan ja ohjelmoija katselee helposti päivässä sen 8h niitä kirjaimia, numeroita, sanoja ja sulkuja.

Dysleksia ei kuitenkaan automaattisesti estä ohjelmointia, mutta keskeistä on kyetä lukemaan esimerkiksi päivittäin englannin kielistä tekstiä ja omaksumaan sitä, samoin lukemaan koodia ja ja tarvitsee sen abstraktin ajattelun kyvyn.

En siis välttämättä suosittele tuota tässä vaiheessa uravalinnaksi mutta voisi olla hyvä idea harrastuspohjalta opetella ja tehdä jotain, se voi auttaa elämään dysleksian kanssa paremmin jos muodostaa aivoihin vähän sellaisia kytkentöjä, että häiritsee vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Ohjelmointityö on varmaankin eniten huolellisuutta ja tarkkuutta vaativaa työtä mitä on olemassa.

Ohjelmia kirjoitettaessa ei voi olla kirjoitusvirheitä missään eikä ole mitenkään tavatonta että ohjelmoidaan jokin kielioppi mitä tietokone tulkitsee ja kirjoitetaan sen kieliopin mukaista kieltä.

Riippuen lukihäiriön tyypistä, se saattaa rajoittaa tuon ammatin harjoittamista jos sotkeutuu vaikka 12, I2 tai 20 jollain tavalla. Tai vaikka sulkumerkkien kanssa kun niitä on koodissa helposti kolmea erilaista.

Tai vaikka sulkumerkkien määrä: https://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-975f326081181f469aa9ab6ff59c1fd2.webp

Tuollaista pitää kyetä lukemaan mitä tehdään, ja kirjoittamaan ja ohjelmoija katselee helposti päivässä sen 8h niitä kirjaimia, numeroita, sanoja ja sulkuja.

Dysleksia ei kuitenkaan automaattisesti estä ohjelmointia, mutta keskeistä on kyetä lukemaan esimerkiksi päivittäin englannin kielistä tekstiä ja omaksumaan sitä, samoin lukemaan koodia ja ja tarvitsee sen abstraktin ajattelun kyvyn.

En siis välttämättä suosittele tuota tässä vaiheessa uravalinnaksi mutta voisi olla hyvä idea harrastuspohjalta opetella ja tehdä jotain, se voi auttaa elämään dysleksian kanssa paremmin jos muodostaa aivoihin vähän sellaisia kytkentöjä, että häiritsee vähemmän.

Lue lisää

No voihan no ehkä en tule ohjelmoijaksi en kyllä tiiä mitä muuta haluaisin tehdä kun olen muutenkin huono koulussa

Anonyymi kirjoitti:

Vanha paska koettaa perustella lahjattomuuttaan.

78v

Anonyymi kirjoitti:

78v

Aika hyvä arvaus. Vain 50 vuotta pieleen. Osaatko arvata kumpaan suuntaan?

Anonyymi kirjoitti:

Aika hyvä arvaus. Vain 50 vuotta pieleen. Osaatko arvata kumpaan suuntaan?

Kirjoituksestasi päätellen, 77v liikaa.

Okei no hyvå

Joo oon ladannnu puhelimelleni appeja jotka parantaa päässä laskentaa

Anonyymi kirjoitti:

Joo oon ladannnu puhelimelleni appeja jotka parantaa päässä laskentaa

Päässälasku on hyvä taito elämässä yleensä, mutta ohjelmointiin sitä ei tarvitse ollenkaan. Kyllä tietokone sen laskemispuolen osaa ilman sinun päässälaskuakin. Ongelmanratkaisukyky ja formaali logiikka on ne, mitä ohjelmoinnista oikeasti tarvitaan.

Joo mulla on lukuhäriö..

Anonyymi kirjoitti:

Joo mulla on lukuhäriö..

Ja paha sellainen.

Ei ohjelmointitaito ole pelkkää koodikielen osaamista. Jos et osaa ratkaista eteesi tulevia ongelmia ja esittää keksimäsi ratkaisuja algoritmisesti, et pysty hyödyntämään koodausta mihinkään vaikka teknisesti ottaen ostaisitkin koodata jollain kielellä.

Aivan liian monet luulevat, että matematiikka on sitä mitä peruskoulussa opetetaan matematiikkana. Ei se ole vielä muuta kuin laskentoa. Oikea abstrakti matematiikka on algebraa, logiikkaa, topologiaa, lukuteoriaa, jne. Ennen kaikkea se on ongelmanratkaisua ja todistamista, jotka ovat myös ainoat olennaiset asiat ohjelmoinnissa. Kyllä kuka tahansa oppii koodikieltä kirjoittamaan jos formaali logiikka on hanskassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ohjelmointitaito ole pelkkää koodikielen osaamista. Jos et osaa ratkaista eteesi tulevia ongelmia ja esittää keksimäsi ratkaisuja algoritmisesti, et pysty hyödyntämään koodausta mihinkään vaikka teknisesti ottaen ostaisitkin koodata jollain kielellä.

Aivan liian monet luulevat, että matematiikka on sitä mitä peruskoulussa opetetaan matematiikkana. Ei se ole vielä muuta kuin laskentoa. Oikea abstrakti matematiikka on algebraa, logiikkaa, topologiaa, lukuteoriaa, jne. Ennen kaikkea se on ongelmanratkaisua ja todistamista, jotka ovat myös ainoat olennaiset asiat ohjelmoinnissa. Kyllä kuka tahansa oppii koodikieltä kirjoittamaan jos formaali logiikka on hanskassa.

Lue lisää

No mitä siinä koodaamisessa vaaditaan, kuin vaan osaamista?
Itse tiedän työelämästä, että paperilla oleva numero ei merkkaa yhtään mitään, ei yhtään mitään. Toinen voi olla"ilman papereita" ja silti hän päihittää nämä "huiput".
Sinullla taitaa olla tuota koulutusta, ihan liikaakin, koska et usko että ihmisiä me kaikki olemme ja lähes jokainen pystyy samaan kuin se (...sinä....) toinenkin, siihen riittää se että erikoistuu "alaan" (ethän sinäkään ihmisenä opi mitään katsomalla, vaan kokeilemalla (ihminen oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, kuten apinat) ).
T:Apinaihm.

Anonyymi kirjoitti:

No mitä siinä koodaamisessa vaaditaan, kuin vaan osaamista?
Itse tiedän työelämästä, että paperilla oleva numero ei merkkaa yhtään mitään, ei yhtään mitään. Toinen voi olla"ilman papereita" ja silti hän päihittää nämä "huiput".
Sinullla taitaa olla tuota koulutusta, ihan liikaakin, koska et usko että ihmisiä me kaikki olemme ja lähes jokainen pystyy samaan kuin se (...sinä....) toinenkin, siihen riittää se että erikoistuu "alaan" (ethän sinäkään ihmisenä opi mitään katsomalla, vaan kokeilemalla (ihminen oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, kuten apinat) ).
T:Apinaihm.

Lue lisää

Ei koulutusta numeroiden takia hankita vaan nimenomaan osaamisen. Totta kai on täysin mahdollista opetella itsenäisesti samat asiat, jotka muut opiskelevat kouluissa, mutta ei työnantajia kiinnosta haastatella tuhatta itseoppinutta, joiden joukosta löytää ehkä kaksi oikeasti asiansa osaavaa työntekijää, jos vaihtoehtona on haastatella kymmenen alan koulutuksen käynyttä, joista voi valita sopivimmat.

Jos ei ole erityisen kiinnostunut opiskelusta, voi vallan mainiosti käydä vain amiksen. Se ei vie kauan ja jo opiskelun aikana pääset työharjoitteluihin. Lisäksi potentiaaliset työnantajat voivat luottaa siihen, että alan perusasiat ovat sinulla jollain tasolla hallussa.

Arvosanoista saa vielä kaupan päälle summittaisen indikaattorin siitä, kuinka hyvin osaat asiasi. Ei niin, että kympin oppilas olisi automaattisesti parempi kuin ysin, joka taas on parempi kuin kasin, ja niin edelleen, vaan että keskimääräinen 9-10 -arvosanoja saanut oppilas osaa asiat paremmin kuin keskimääräinen 5-6 arvosanoja saanut.

Ei kukaan työnantaja halua opettaa uudelle työntekijälle kaikkia perusasioita alusta alkaen, vaan yleensä vaatimus on että pohjatiedot ovat hallussa ja että työnantaja erikseen luottaa että niin tosiaan on, ja työnantaja opettaa heidän firmansa erityispiirteet.

Eikä missään opiskella (enää nykyään) katsomalla vain muiden tekemistä, vaan nimenomaan itse tekemällä. Oletko koskaan kuullut sellaisesta nykyajan villityksestä kuin ”harjoitustehtävä”? Niitä käytetään nykyään ihan jokaisessa koulussa kaikilla tasoilla.

Anonyymi kirjoitti:

No mitä siinä koodaamisessa vaaditaan, kuin vaan osaamista?
Itse tiedän työelämästä, että paperilla oleva numero ei merkkaa yhtään mitään, ei yhtään mitään. Toinen voi olla"ilman papereita" ja silti hän päihittää nämä "huiput".
Sinullla taitaa olla tuota koulutusta, ihan liikaakin, koska et usko että ihmisiä me kaikki olemme ja lähes jokainen pystyy samaan kuin se (...sinä....) toinenkin, siihen riittää se että erikoistuu "alaan" (ethän sinäkään ihmisenä opi mitään katsomalla, vaan kokeilemalla (ihminen oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, kuten apinat) ).
T:Apinaihm.

Lue lisää

Ei ohjelmointitöitä millään kouluarvosanoilla tehdä vaan osaamisella. Kouluarvosanaa tärkeämpää on se, että minkälaisen ohjelman tekee ja näyttää sillä osaamisen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei koulutusta numeroiden takia hankita vaan nimenomaan osaamisen. Totta kai on täysin mahdollista opetella itsenäisesti samat asiat, jotka muut opiskelevat kouluissa, mutta ei työnantajia kiinnosta haastatella tuhatta itseoppinutta, joiden joukosta löytää ehkä kaksi oikeasti asiansa osaavaa työntekijää, jos vaihtoehtona on haastatella kymmenen alan koulutuksen käynyttä, joista voi valita sopivimmat.

Jos ei ole erityisen kiinnostunut opiskelusta, voi vallan mainiosti käydä vain amiksen. Se ei vie kauan ja jo opiskelun aikana pääset työharjoitteluihin. Lisäksi potentiaaliset työnantajat voivat luottaa siihen, että alan perusasiat ovat sinulla jollain tasolla hallussa.

Arvosanoista saa vielä kaupan päälle summittaisen indikaattorin siitä, kuinka hyvin osaat asiasi. Ei niin, että kympin oppilas olisi automaattisesti parempi kuin ysin, joka taas on parempi kuin kasin, ja niin edelleen, vaan että keskimääräinen 9-10 -arvosanoja saanut oppilas osaa asiat paremmin kuin keskimääräinen 5-6 arvosanoja saanut.

Ei kukaan työnantaja halua opettaa uudelle työntekijälle kaikkia perusasioita alusta alkaen, vaan yleensä vaatimus on että pohjatiedot ovat hallussa ja että työnantaja erikseen luottaa että niin tosiaan on, ja työnantaja opettaa heidän firmansa erityispiirteet.

Eikä missään opiskella (enää nykyään) katsomalla vain muiden tekemistä, vaan nimenomaan itse tekemällä. Oletko koskaan kuullut sellaisesta nykyajan villityksestä kuin ”harjoitustehtävä”? Niitä käytetään nykyään ihan jokaisessa koulussa kaikilla tasoilla.

Lue lisää

"Ei kukaan työnantaja halua opettaa uudelle työntekijälle kaikkia perusasioita alusta alkaen, vaan yleensä vaatimus on että pohjatiedot ovat hallussa ja että työnantaja erikseen luottaa että niin tosiaan on, ja työnantaja opettaa heidän firmansa erityispiirteet."

Ohjelmointitöissä ennemminkin odotetaan päinvastaista, että ohjelmoija tuo lisäarvoa osaamisellaan yritykselle.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei kukaan työnantaja halua opettaa uudelle työntekijälle kaikkia perusasioita alusta alkaen, vaan yleensä vaatimus on että pohjatiedot ovat hallussa ja että työnantaja erikseen luottaa että niin tosiaan on, ja työnantaja opettaa heidän firmansa erityispiirteet."

Ohjelmointitöissä ennemminkin odotetaan päinvastaista, että ohjelmoija tuo lisäarvoa osaamisellaan yritykselle.

Lue lisää

Toki, mutta tarkoitin enemmänkin sitä, että työntekijän odotetaan jo etukäteen tietävän miksi versionhallintaa käytetään ja käyttäneen edes jotain versionhallintaa projekteissaan, ja työnantaja sitten perehdyttää siihen miten juuri heidän firmassaan hoidetaan versionhallinta-asiat. Tai vastaavasti sama homma yksikkötestauksen tai kehitysympäristön kanssa.

Toki voin antaa esimerkkejä.

1. Kirjoita algoritmi, joka tulostaa n kappaletta a-kirjaimia, missä n on luku, jonka käyttäjä sinulle antaa.

Naurettavan helppoa, vai mitä? Mutta erehdyitkö käyttämään logiikkaa ratkaisussasi? Ai jai. Se piti tehdä kokonaan ilman matematiikkaa, joten yritäppä uudestaan koodata edes jotain ilman logiikkaa. Menee aika hankalaksi.

2. Kirjoita minulle algoritmi, joka järjestää mielivaltaisen listan sanoja aakkosjärjestykseen.

Ei ole vaikeaa. Kuka tahansa keksii tuohon jonkin ratkaisun. Mutta jos et ymmärrä O(f(n))-vertailua niin algoritmisi on luultavasti aika surkea.
Lisäksi tietysti tarvitset taas logiikkaa, että saat yhtään mitään aikaan.

3. Koodaa minulle PSO-menetelmällä algoritmi, joka etsii mielivaltaisen kartan toiseksi matalimman pisteen.

Alkuun pääsyssä auttaa kovasti jos olet joskus kuullut PSO:sta (vinkki: Particle Swarm Optimization). Toki voit googlata sen, mutta aikaa siihenkin menee kun pitää ensin etsiä hyvä lähde, josta voit siihen perehtyä, ja sitten vielä sisäistää tuon menetelmän toimintaperiaate ennen kuin pääset edes aloittamaan sen miettimistä, miten se kannattaa toteuttaa juuri sinun tehtäväsi tapauksessa.
Ja tietysti taas se logiikka.

4. Toteuta gradient descent -tyyppinen neuroverkon koulutusalgoritmi.

Jos et tiedä mitä ovat gradientti ja derivaatta, etkä tiedä miten yhdistetyn funktion derivointi toimii, niin hetken aikaa menee googlaillessa.
Neuroverkkoihin perehtyminen riittävällä tasolla vie vielä enemmän aikaa.
Ja entäpä sitten kun algoritmi ei toimikaan? Vianetsintä on aika työlästä jos et ole sisäistänyt muualta kopioimasi algoritmia toimintaperiaatetta varsin syvällisesti, etenkin neuroverkkojen tapauksessa kun näkyvä vika ei välttämättä kerro kovinkaan selvästi mistä virhettä pitäisi koodissa etsiä.
Ja tietysti logiikasta olisi tässäkin apua. Kuten algoritmisesta ajattelusta (matematiikkaa), abstraktista ajattelusta (matematiikkaa) ja ongelmanratkaisukyvystä (matematiikkaa).

Ei matematiikka ole pelkkää laskentoa vaikka peruskoulussa, amiksessa ja lukiossa se oppiaineena painottuukin lähes pelkkään laskentoon.

Anonyymi kirjoitti:

Toki voin antaa esimerkkejä.

1. Kirjoita algoritmi, joka tulostaa n kappaletta a-kirjaimia, missä n on luku, jonka käyttäjä sinulle antaa.

Naurettavan helppoa, vai mitä? Mutta erehdyitkö käyttämään logiikkaa ratkaisussasi? Ai jai. Se piti tehdä kokonaan ilman matematiikkaa, joten yritäppä uudestaan koodata edes jotain ilman logiikkaa. Menee aika hankalaksi.

2. Kirjoita minulle algoritmi, joka järjestää mielivaltaisen listan sanoja aakkosjärjestykseen.

Ei ole vaikeaa. Kuka tahansa keksii tuohon jonkin ratkaisun. Mutta jos et ymmärrä O(f(n))-vertailua niin algoritmisi on luultavasti aika surkea.
Lisäksi tietysti tarvitset taas logiikkaa, että saat yhtään mitään aikaan.

3. Koodaa minulle PSO-menetelmällä algoritmi, joka etsii mielivaltaisen kartan toiseksi matalimman pisteen.

Alkuun pääsyssä auttaa kovasti jos olet joskus kuullut PSO:sta (vinkki: Particle Swarm Optimization). Toki voit googlata sen, mutta aikaa siihenkin menee kun pitää ensin etsiä hyvä lähde, josta voit siihen perehtyä, ja sitten vielä sisäistää tuon menetelmän toimintaperiaate ennen kuin pääset edes aloittamaan sen miettimistä, miten se kannattaa toteuttaa juuri sinun tehtäväsi tapauksessa.
Ja tietysti taas se logiikka.

4. Toteuta gradient descent -tyyppinen neuroverkon koulutusalgoritmi.

Jos et tiedä mitä ovat gradientti ja derivaatta, etkä tiedä miten yhdistetyn funktion derivointi toimii, niin hetken aikaa menee googlaillessa.
Neuroverkkoihin perehtyminen riittävällä tasolla vie vielä enemmän aikaa.
Ja entäpä sitten kun algoritmi ei toimikaan? Vianetsintä on aika työlästä jos et ole sisäistänyt muualta kopioimasi algoritmia toimintaperiaatetta varsin syvällisesti, etenkin neuroverkkojen tapauksessa kun näkyvä vika ei välttämättä kerro kovinkaan selvästi mistä virhettä pitäisi koodissa etsiä.
Ja tietysti logiikasta olisi tässäkin apua. Kuten algoritmisesta ajattelusta (matematiikkaa), abstraktista ajattelusta (matematiikkaa) ja ongelmanratkaisukyvystä (matematiikkaa).

Ei matematiikka ole pelkkää laskentoa vaikka peruskoulussa, amiksessa ja lukiossa se oppiaineena painottuukin lähes pelkkään laskentoon.

Lue lisää

Nyt koetat rehvastella osaamisellasi, mikä onkin varmasti hyvä. Ongelmanratkaisukyky on jo valmiina useimmilla ja matematiikka auttaa siinä mutta ei ole tärkein asia. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon nykyprosessoreiden laskentakyky jolloin ei monesti ole tärkeätä mennä matematiikassa kovin syvälle vaan antaa koneen tehdä työ.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt koetat rehvastella osaamisellasi, mikä onkin varmasti hyvä. Ongelmanratkaisukyky on jo valmiina useimmilla ja matematiikka auttaa siinä mutta ei ole tärkein asia. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon nykyprosessoreiden laskentakyky jolloin ei monesti ole tärkeätä mennä matematiikassa kovin syvälle vaan antaa koneen tehdä työ.

Lue lisää

Eihän tuo vastaa mihinkään kysymykseen, pelkkää saivartelua ja ratkaisun sijasta, mitä hiton osaamista tuo on. Tuossa osaaja olisi antanut ratkaisut, eikä kirjoitellut paskaa niiden sijasta. Ei tuollaista lässytystä voi osaamisena pitää, vaan päin vastoin, täysin kyvötyn tekemään yhtään mitään käytännön tasolla.

Ajattele nyt, kun sinun pitää antaa vastaus päässälaskuun; 33x12x7/2 kun et kykenen siihen kirjoittelet kaikkea siitä sivusta, mutta jos olisit kyennyt antamaan ratkaisun, olisit varmasti sen antanut, ja mahdollisesti kehaissut itseäsi sen päälle, tämä olisi ollut osaamista, ei pelkkä saivartelu asian vierestä.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuo vastaa mihinkään kysymykseen, pelkkää saivartelua ja ratkaisun sijasta, mitä hiton osaamista tuo on. Tuossa osaaja olisi antanut ratkaisut, eikä kirjoitellut paskaa niiden sijasta. Ei tuollaista lässytystä voi osaamisena pitää, vaan päin vastoin, täysin kyvötyn tekemään yhtään mitään käytännön tasolla.

Ajattele nyt, kun sinun pitää antaa vastaus päässälaskuun; 33x12x7/2 kun et kykenen siihen kirjoittelet kaikkea siitä sivusta, mutta jos olisit kyennyt antamaan ratkaisun, olisit varmasti sen antanut, ja mahdollisesti kehaissut itseäsi sen päälle, tämä olisi ollut osaamista, ei pelkkä saivartelu asian vierestä.

Lue lisää

"Eihän tuo vastaa mihinkään kysymykseen"
Täällä saa valita että vastaako mihinkään kysymykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt koetat rehvastella osaamisellasi, mikä onkin varmasti hyvä. Ongelmanratkaisukyky on jo valmiina useimmilla ja matematiikka auttaa siinä mutta ei ole tärkein asia. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon nykyprosessoreiden laskentakyky jolloin ei monesti ole tärkeätä mennä matematiikassa kovin syvälle vaan antaa koneen tehdä työ.

Lue lisää

Googlettanut sivistyssanoja, ja niillä elvistelyä, ei osaa ohjelmoiden ratkaista yhtään mitään, paskan jauhaja, siinä kaikki. Tuota paskaa on tarjottu vähän väliä, muka näyttönä että ollaan sen ja sen verran eteviä koodaamaan että tälläistä osataan kirjoittaa, OKSETTAA TUOLLAINEN TOUHU.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt koetat rehvastella osaamisellasi, mikä onkin varmasti hyvä. Ongelmanratkaisukyky on jo valmiina useimmilla ja matematiikka auttaa siinä mutta ei ole tärkein asia. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon nykyprosessoreiden laskentakyky jolloin ei monesti ole tärkeätä mennä matematiikassa kovin syvälle vaan antaa koneen tehdä työ.

Lue lisää

Kouluttamattomia koodareita saa aina halvemmalla Intiasta. Ei niiden kanssa kannata lähteä hintakilpailuun, vaan mieluummin pelata niillä korteilla, joilla suomalainen voittaa: hyvällä koulutuksella.

Uutisissa puhutaan jatkuvasti koodaripulasta. Luuletko sen oikeasti tarkoittavan ketä tahansa, joka osaa kirjoittaa C#:ia suurin piirtein syntaktisesti oikein?
Ei tietenkään tarkoita. Jos algoritmin kirjoittaminen koodiksi on ainoa hoidettava asia, sen toteutus siirretään Delhin toimipisteen huoleksi. Suomalaisilta koodareilta odotetaan ongelmanratkaisukykyä ja taitoa suunnitella algoritmeja.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt koetat rehvastella osaamisellasi, mikä onkin varmasti hyvä. Ongelmanratkaisukyky on jo valmiina useimmilla ja matematiikka auttaa siinä mutta ei ole tärkein asia. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon nykyprosessoreiden laskentakyky jolloin ei monesti ole tärkeätä mennä matematiikassa kovin syvälle vaan antaa koneen tehdä työ.

Lue lisää

En minä ole missään sanonut, että koodarin pitäisi opiskella matematiikkaa yliopistossa (vaikka siitäkin on kieltämättä hyötyä), vaan että koodarille tärkeitä ominaisuuksia ovat juurikin formaali ongelmanratkaisu, logiikka ja algortminen ajattelu, jotka ovat kaikki pelkkää matematiikkaa.

Tuossa tehokkuusasiassa olet kyllä täysin väärässä. Harjoittelussa ja pikkuprojekteissa n saattaa olla kymmenen ja tuhannen välillä, jolloin ei ole mitään väliä onko käytettävä algoritmi O(n), O(n*log(n)) vai O(n^3), mutta oikeissa ohjelmointiprojekteissa n voi vallan mainiosti olla välillä sadoista tuhansista satoihin miljooniin, jolloin algoritmi on saatava niin tehokkaaksi kuin mahdollista. Jos vaihdat prosessorin kaksi kertaa niin nopeaan kuin edellinen, saat homman hoidettua puolessa ajassa. Jos vaihdat O(n^2)-algoritmin O(n)-algoritmiin, tarvittava aika putoaa murto-osaan.

Jos joku koodari kehtaa ehdottaa pomolleen, että taulukon järjestäminen hoidetaan MergeSortin sijaan QuickSortilla, siinä olisi potkut lähellä tai vähintääkin laitettaisiin uudelleenkouluttautumaan.

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole missään sanonut, että koodarin pitäisi opiskella matematiikkaa yliopistossa (vaikka siitäkin on kieltämättä hyötyä), vaan että koodarille tärkeitä ominaisuuksia ovat juurikin formaali ongelmanratkaisu, logiikka ja algortminen ajattelu, jotka ovat kaikki pelkkää matematiikkaa.

Tuossa tehokkuusasiassa olet kyllä täysin väärässä. Harjoittelussa ja pikkuprojekteissa n saattaa olla kymmenen ja tuhannen välillä, jolloin ei ole mitään väliä onko käytettävä algoritmi O(n), O(n*log(n)) vai O(n^3), mutta oikeissa ohjelmointiprojekteissa n voi vallan mainiosti olla välillä sadoista tuhansista satoihin miljooniin, jolloin algoritmi on saatava niin tehokkaaksi kuin mahdollista. Jos vaihdat prosessorin kaksi kertaa niin nopeaan kuin edellinen, saat homman hoidettua puolessa ajassa. Jos vaihdat O(n^2)-algoritmin O(n)-algoritmiin, tarvittava aika putoaa murto-osaan.

Jos joku koodari kehtaa ehdottaa pomolleen, että taulukon järjestäminen hoidetaan MergeSortin sijaan QuickSortilla, siinä olisi potkut lähellä tai vähintääkin laitettaisiin uudelleenkouluttautumaan.

Lue lisää

Mistä kopioit lajitelujen nimet kun tuolla tavalla yhdyssanan niistä sait, kollikohan se on taas asialla, joka tapauksessa ei ymmärrä taas asiaa mistä kirjoittelee, ja kollilla tämä on hyvin tavallista.

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole missään sanonut, että koodarin pitäisi opiskella matematiikkaa yliopistossa (vaikka siitäkin on kieltämättä hyötyä), vaan että koodarille tärkeitä ominaisuuksia ovat juurikin formaali ongelmanratkaisu, logiikka ja algortminen ajattelu, jotka ovat kaikki pelkkää matematiikkaa.

Tuossa tehokkuusasiassa olet kyllä täysin väärässä. Harjoittelussa ja pikkuprojekteissa n saattaa olla kymmenen ja tuhannen välillä, jolloin ei ole mitään väliä onko käytettävä algoritmi O(n), O(n*log(n)) vai O(n^3), mutta oikeissa ohjelmointiprojekteissa n voi vallan mainiosti olla välillä sadoista tuhansista satoihin miljooniin, jolloin algoritmi on saatava niin tehokkaaksi kuin mahdollista. Jos vaihdat prosessorin kaksi kertaa niin nopeaan kuin edellinen, saat homman hoidettua puolessa ajassa. Jos vaihdat O(n^2)-algoritmin O(n)-algoritmiin, tarvittava aika putoaa murto-osaan.

Jos joku koodari kehtaa ehdottaa pomolleen, että taulukon järjestäminen hoidetaan MergeSortin sijaan QuickSortilla, siinä olisi potkut lähellä tai vähintääkin laitettaisiin uudelleenkouluttautumaan.

Lue lisää

Ongelmanratkaisukyky ja logiikka saadaan "äidinmaidossa". Matematiikka on sivuseikka.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmanratkaisukyky ja logiikka saadaan "äidinmaidossa". Matematiikka on sivuseikka.

Ongelmanratkaisu ja logiikka ovat matematiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä kopioit lajitelujen nimet kun tuolla tavalla yhdyssanan niistä sait, kollikohan se on taas asialla, joka tapauksessa ei ymmärrä taas asiaa mistä kirjoittelee, ja kollilla tämä on hyvin tavallista.

Lue lisää

Oletko koskaan kokeillut käyttää näppäimistöä? Itse olen kokenut sen aika näppäräksi, kun sillä saa välilyönnit ja kaikki muutkin merkit ihan siihen kohtaan mihin itse haluaa. Ja yllättävän halpoja ovat myös. Suosittelen.

Kirjoitin ne yhdyssanoina, koska olen tottunut kirjoittamaan ne niin. Luultavasti hyvin pitkälti siksi, että ne kirjoitetaan yhdyssanoina myös ohjelmoitaessa (ainakin yleensä).

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmanratkaisu ja logiikka ovat matematiikkaa.

Toisin päin.

Kunhan oppii koodaa, niin eiköhän se tule automaattisesti, vaikka usein vaaditaankin jopa erinomaisia suullisia ja kirjallisia kielellisiä taitoja - joka taitaa olla helpompaa enkuksi, kun suomessa kirjakielenä on mm. tuplia ja kirjainpäätteitä, jotka sotii näkemistä ja suullista muotoa vastaan, ja sanoilla on niin monia muotoja - joka voi vaihtaa lauseessa useammankin sanan muotoa, kun vaihtaa tai lisää jonkin sanan tai muodon siinä. Myös koodatessa voi käyttää oikolukua.

En itse huomannut ongelmaa harjoitellessani koodaamista, vaikka mm. kirjoitusvirheitä tulee normaalissa kirjoituksessa (enimmäkseen suomen kielellä ja kun on kauan tehnyt sitä, ja ei ole niinku pääkielensä, jolla yleensä kirjoittaa) kun hämärässä kirjoittaa vajaan kahden metrin päästä.

Liian lähellä monitoria oleminen on epäterveellistä, joka on koodaamisen yksi kyseenalainen puoli, mutta riittävä fonttikoko, riittävä valaistus, niin kirjoituskin toimii yleensä hyvin, jos keskittyy siihen. Oikoluku säästää myös energiaa.

Koodatessa kiinnittää hyvin huomiota, ja kun harjoittelin, en huomannut ongelmaa, sen ollen väljempää ja yksilöidympää, eikä pitkiä suomen sanoja monine muotoineen.

Jos pitää oppia äidinkieltä ja enkkua kuten tekninen kirjoittaja, niin siinä on parannettavaa, kun sellainen on myös oma ammattialansa. Oikoluku voi parantaa suoritusta myös kieliopillisesti. En tosin ole kokeillut vielä suomeksi.

Jos joudut googlaamaan jokaisen asian ennen kuin teet mitään, niin projektisi eivät ikinä pysy aikataulussa.

Ohjelmia tietystikin väännetään kaikenlaisiin laitteisiin, sormuksista alkaen.

Ei tietenkään mikään harjoitustehtävä tai pikkuprojekti, jossa algoritmia käytetään vaikkapa exceliin, jossa on tuhat riviä, ole liian raskas nykykoneille miltään osin. Mutta jos aina totuttelet tekemään helpon ja tehottoman O(n^3)-ratkaisun sen sijaan, että oikeasti pohdit asiaa ja saat toteutettua saman tehävän O(n^2)- tai O(n*log(n))-algoritmilla, niin olet vaikeuksissa kun töissä vastaan tulee CSV, jossa on miljoona tai 10 miljoonaa riviä.

Tuossa vaiheessa sillä on väliä kuinka paljon tuhlaat tietokoneen resursseja, joten olisi hyvä jos olisit jo aiemmin tottunut tekemään hyvää koodia.

Jos haluat päästä näyttöä antamaan niin tarvitset jotain minkä perusteella työnantaja näkee sinut edes haastattelemisen arvoiseksi. Alkuun tarvitset siis jonkinlaisen alan koulutuksen, jonka merkitys sitten työkokemuksen karttuessa vähenee.

Anonyymi kirjoitti:

Jos haluat päästä näyttöä antamaan niin tarvitset jotain minkä perusteella työnantaja näkee sinut edes haastattelemisen arvoiseksi. Alkuun tarvitset siis jonkinlaisen alan koulutuksen, jonka merkitys sitten työkokemuksen karttuessa vähenee.

Lue lisää

Ei tarvitse.

Ihan vapaasti voi tehdä ohjelman ilman koulutusta. Se vaan tarvitsee osaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse.

Ihan vapaasti voi tehdä ohjelman ilman koulutusta. Se vaan tarvitsee osaamista.

Totta kai kuka vain saa itsekseen ohjelmoida mitä haluaa. Aika harvoin täysin kouluttamaton yksittäinen koodari kuitenkaan saa aikaan niin tunnettua ja merkittävää ohjelmistoa, että työnantajien kiinnostus sen perusteella heräisi.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai kuka vain saa itsekseen ohjelmoida mitä haluaa. Aika harvoin täysin kouluttamaton yksittäinen koodari kuitenkaan saa aikaan niin tunnettua ja merkittävää ohjelmistoa, että työnantajien kiinnostus sen perusteella heräisi.

Lue lisää

Enemmän merkitsee se koodin laatu kuin että kuinka tunnettu joku palikka on.

Kuinka siistiä ja virheetöntä koodia siis tekee, se on hyvin ratkaisevaa. Sitä voi tietenkin havainnollistaa näyttämällä siistiä koodia ja jonkinasteista laatua voi osoittaa esimerkiksi testien kattavuudella. 100% coverage kun on funktioissa, haarautumissa ja koodiriveissä niin käyttöliittymässä kuin serverissä, on kontitettu, CI toimii yms. niin se kertoo työnantajalle paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai kuka vain saa itsekseen ohjelmoida mitä haluaa. Aika harvoin täysin kouluttamaton yksittäinen koodari kuitenkaan saa aikaan niin tunnettua ja merkittävää ohjelmistoa, että työnantajien kiinnostus sen perusteella heräisi.

Lue lisää

Juuri näin uivelot kommentit pilaa koko alan maineen. Ei ihme että alalle ei ole tunkua varsinkaan naisten osalta kun aivottomat besserwisserit suoltaa tuollaista tekstiä tänne.

Ei!
Vaan riittää että koodaat jotain toimivaa ja laitat sen GitHubiin ja lähetät linkin siihen työnantajalle. Sen ei tarvitse olla tunnettu!!! ***keleen noob idiootit neuvomassa....

Looginen päättelykyky on matemaattinen taito. Ei matematiikka ole pelkkää laskentoa.

Mutta kun avaajalla on matematiikkaakin pahempi este menestyä ohjelmoijana, ja se on huolimattomuus tai kirjoitustaidon puute, ennustan parempaa tulevaisuutta puolukanpoimijana.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun avaajalla on matematiikkaakin pahempi este menestyä ohjelmoijana, ja se on huolimattomuus tai kirjoitustaidon puute, ennustan parempaa tulevaisuutta puolukanpoimijana.

Lue lisää

Miksi lannistat? Kun voisit samalla energiamäärällä kannustaa.