Enerkiavirasto huijannut suomalaisia ! !

Vetäkää oikeuteen hintojen ryöstöstä !!

Anonyymi kirjoitti:

Vetäkää oikeuteen hintojen ryöstöstä !!

Sähköä ei tarvitse siirtää kun sähkö liikkuu itsestään salaman vauhdilla !!

Anonyymi kirjoitti:

Sähköä ei tarvitse siirtää kun sähkö liikkuu itsestään salaman vauhdilla !!

Suomalaisille on toisteltu vuodesta toiseen, että sähkön siirtohintojen raju nousu selittyy myrskyjen varalta tehtävillä verkkoinvestoinneilla.

Viesti on mennyt täydestä, sillä se kuulostaa ensi alkuun loogiselta. Eduskunta edellytti vuonna 2013 verkkoyhtiöiltä, että sähkökatkot lyhenevät selvästi aiemmasta 2028 mennessä. Tämä tarkoitti yli kolmen miljardin euron edestä verkkojen vahvistamista, kuten maakaapelointia.

Totta kai hinnat silloin nousevat, ajattelin itsekin.

Verkkoyhtiöiden julkiset valvontatiedot kuitenkin kertovat toista tarinaa. Ylen laaja selvitys osoittaa, että jättikorotukset juontuvat etupäässä valvontamallin muutoksesta, eivät verkkoinvestoinneista.

Valvonnassa on paljastunut sokea piste. Energiaviraston tarkoitus oli auttaa heikoimmassa asemassa olevia verkkoyhtiöitä saamaan rahoitusta verkkojen rakentamiseen.

Jostain syystä Energiavirasto ei hahmottanut riittävän tarkasti, miten valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta asiakashintoihin.

Hintojen nostomahdollisuuden mitoittaminen heikoimman lenkin mukaan oli märkä rätti erityisesti kaupunkiyhtiöiden asiakkaille.

Esimerkiksi Caruna Espoon toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Ei ollut verkonrakennusbuumia, eikä tarvetta sellaiselle, koska verkot olivat valmiiksi pitkälti suojassa säältä.

Mitä vastinetta espoolaiset ja joensuulaiset saivat pulittamilleen euroille?

Koko kuvio paljastui, kun Yle tarkasteli asiaa verkkoyhtiöiden hinnoittelun näkökulmasta: Kuinka paljon päivitetty valvontamalli sallii kerätä asiakkailta rahaa tänä vuonna? Entä seuraavana?

Valvontamenetelmät on nyt lyöty lukkoon vuoden 2023 loppuun saakka, joten isoja muutoksia on vaikea tehdä nopeasti. Energiavirasto on kuitenkin jo aloittanut valvonnan tulevien suuntaviivojen haarukoinnin.

Tässä työssä vaikutukset asiakkaisiin on selvitettävä etukäteen tarkasti, ei sinnepäin.

Valvontamalli on muutoinkin perkaamisen tarpeessa oleva vyyhti. Osa yhtiöistä tahkoaa erittäin kovaa tuottoa investoinneilla. Tähän on päätynyt esimerkiksi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selvityksissään (siirryt toiseen palveluun).

Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät.

Sähkön ostajat, kuluttajat ja yritykset, kärvistelevät koronapandemian aiheuttamassa talouskriisissä. Siksi kukaan ei halua siirtolaskua, johon on pumpattu kyytipojaksi ilmaa.!!

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisille on toisteltu vuodesta toiseen, että sähkön siirtohintojen raju nousu selittyy myrskyjen varalta tehtävillä verkkoinvestoinneilla.

Viesti on mennyt täydestä, sillä se kuulostaa ensi alkuun loogiselta. Eduskunta edellytti vuonna 2013 verkkoyhtiöiltä, että sähkökatkot lyhenevät selvästi aiemmasta 2028 mennessä. Tämä tarkoitti yli kolmen miljardin euron edestä verkkojen vahvistamista, kuten maakaapelointia.

Totta kai hinnat silloin nousevat, ajattelin itsekin.

Verkkoyhtiöiden julkiset valvontatiedot kuitenkin kertovat toista tarinaa. Ylen laaja selvitys osoittaa, että jättikorotukset juontuvat etupäässä valvontamallin muutoksesta, eivät verkkoinvestoinneista.

Valvonnassa on paljastunut sokea piste. Energiaviraston tarkoitus oli auttaa heikoimmassa asemassa olevia verkkoyhtiöitä saamaan rahoitusta verkkojen rakentamiseen.

Jostain syystä Energiavirasto ei hahmottanut riittävän tarkasti, miten valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta asiakashintoihin.

Hintojen nostomahdollisuuden mitoittaminen heikoimman lenkin mukaan oli märkä rätti erityisesti kaupunkiyhtiöiden asiakkaille.

Esimerkiksi Caruna Espoon toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Ei ollut verkonrakennusbuumia, eikä tarvetta sellaiselle, koska verkot olivat valmiiksi pitkälti suojassa säältä.

Mitä vastinetta espoolaiset ja joensuulaiset saivat pulittamilleen euroille?

Koko kuvio paljastui, kun Yle tarkasteli asiaa verkkoyhtiöiden hinnoittelun näkökulmasta: Kuinka paljon päivitetty valvontamalli sallii kerätä asiakkailta rahaa tänä vuonna? Entä seuraavana?

Valvontamenetelmät on nyt lyöty lukkoon vuoden 2023 loppuun saakka, joten isoja muutoksia on vaikea tehdä nopeasti. Energiavirasto on kuitenkin jo aloittanut valvonnan tulevien suuntaviivojen haarukoinnin.

Tässä työssä vaikutukset asiakkaisiin on selvitettävä etukäteen tarkasti, ei sinnepäin.

Valvontamalli on muutoinkin perkaamisen tarpeessa oleva vyyhti. Osa yhtiöistä tahkoaa erittäin kovaa tuottoa investoinneilla. Tähän on päätynyt esimerkiksi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selvityksissään (siirryt toiseen palveluun).

Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät.

Sähkön ostajat, kuluttajat ja yritykset, kärvistelevät koronapandemian aiheuttamassa talouskriisissä. Siksi kukaan ei halua siirtolaskua, johon on pumpattu kyytipojaksi ilmaa.!!

Lue lisää

Kallis näkyy olevan Kymenlaakson Sähkösiirtokin, n. 10 c/kWh. Laiha lohtu on se, että firma on köyhien kuntien omistuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kallis näkyy olevan Kymenlaakson Sähkösiirtokin, n. 10 c/kWh. Laiha lohtu on se, että firma on köyhien kuntien omistuksessa.

Minä käytän vain 5e kk sähköä lasku on 20-30e verojen jälkeen !

Anonyymi kirjoitti:

Minä käytän vain 5e kk sähköä lasku on 20-30e verojen jälkeen !

Voiko korkeista sähkömaksuista saada rahaa takaisin? Näin vastaavat asiantuntijat kysymykseen, johon kuluttajat ovat vaatineet vastausta jo vuosia
https://yle.fi/uutiset/3-11592557

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisille on toisteltu vuodesta toiseen, että sähkön siirtohintojen raju nousu selittyy myrskyjen varalta tehtävillä verkkoinvestoinneilla.

Viesti on mennyt täydestä, sillä se kuulostaa ensi alkuun loogiselta. Eduskunta edellytti vuonna 2013 verkkoyhtiöiltä, että sähkökatkot lyhenevät selvästi aiemmasta 2028 mennessä. Tämä tarkoitti yli kolmen miljardin euron edestä verkkojen vahvistamista, kuten maakaapelointia.

Totta kai hinnat silloin nousevat, ajattelin itsekin.

Verkkoyhtiöiden julkiset valvontatiedot kuitenkin kertovat toista tarinaa. Ylen laaja selvitys osoittaa, että jättikorotukset juontuvat etupäässä valvontamallin muutoksesta, eivät verkkoinvestoinneista.

Valvonnassa on paljastunut sokea piste. Energiaviraston tarkoitus oli auttaa heikoimmassa asemassa olevia verkkoyhtiöitä saamaan rahoitusta verkkojen rakentamiseen.

Jostain syystä Energiavirasto ei hahmottanut riittävän tarkasti, miten valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta asiakashintoihin.

Hintojen nostomahdollisuuden mitoittaminen heikoimman lenkin mukaan oli märkä rätti erityisesti kaupunkiyhtiöiden asiakkaille.

Esimerkiksi Caruna Espoon toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Ei ollut verkonrakennusbuumia, eikä tarvetta sellaiselle, koska verkot olivat valmiiksi pitkälti suojassa säältä.

Mitä vastinetta espoolaiset ja joensuulaiset saivat pulittamilleen euroille?

Koko kuvio paljastui, kun Yle tarkasteli asiaa verkkoyhtiöiden hinnoittelun näkökulmasta: Kuinka paljon päivitetty valvontamalli sallii kerätä asiakkailta rahaa tänä vuonna? Entä seuraavana?

Valvontamenetelmät on nyt lyöty lukkoon vuoden 2023 loppuun saakka, joten isoja muutoksia on vaikea tehdä nopeasti. Energiavirasto on kuitenkin jo aloittanut valvonnan tulevien suuntaviivojen haarukoinnin.

Tässä työssä vaikutukset asiakkaisiin on selvitettävä etukäteen tarkasti, ei sinnepäin.

Valvontamalli on muutoinkin perkaamisen tarpeessa oleva vyyhti. Osa yhtiöistä tahkoaa erittäin kovaa tuottoa investoinneilla. Tähän on päätynyt esimerkiksi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selvityksissään (siirryt toiseen palveluun).

Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät.

Sähkön ostajat, kuluttajat ja yritykset, kärvistelevät koronapandemian aiheuttamassa talouskriisissä. Siksi kukaan ei halua siirtolaskua, johon on pumpattu kyytipojaksi ilmaa.!!

Lue lisää

Kaiken huippu kun esim suuryrityksiä ei haittaa s j kön j inta kun esim upm kymene saa joka viosi kaksi miljoonaa sähköveeon palautusta.

Tästä voi kansalinen vaan uneksia.

Siksi sä j könhinnalla ei väl i ä kun kokomus on järkännyt tämönkin vero edun suurpääomalle.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisille on toisteltu vuodesta toiseen, että sähkön siirtohintojen raju nousu selittyy myrskyjen varalta tehtävillä verkkoinvestoinneilla.

Viesti on mennyt täydestä, sillä se kuulostaa ensi alkuun loogiselta. Eduskunta edellytti vuonna 2013 verkkoyhtiöiltä, että sähkökatkot lyhenevät selvästi aiemmasta 2028 mennessä. Tämä tarkoitti yli kolmen miljardin euron edestä verkkojen vahvistamista, kuten maakaapelointia.

Totta kai hinnat silloin nousevat, ajattelin itsekin.

Verkkoyhtiöiden julkiset valvontatiedot kuitenkin kertovat toista tarinaa. Ylen laaja selvitys osoittaa, että jättikorotukset juontuvat etupäässä valvontamallin muutoksesta, eivät verkkoinvestoinneista.

Valvonnassa on paljastunut sokea piste. Energiaviraston tarkoitus oli auttaa heikoimmassa asemassa olevia verkkoyhtiöitä saamaan rahoitusta verkkojen rakentamiseen.

Jostain syystä Energiavirasto ei hahmottanut riittävän tarkasti, miten valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta asiakashintoihin.

Hintojen nostomahdollisuuden mitoittaminen heikoimman lenkin mukaan oli märkä rätti erityisesti kaupunkiyhtiöiden asiakkaille.

Esimerkiksi Caruna Espoon toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Ei ollut verkonrakennusbuumia, eikä tarvetta sellaiselle, koska verkot olivat valmiiksi pitkälti suojassa säältä.

Mitä vastinetta espoolaiset ja joensuulaiset saivat pulittamilleen euroille?

Koko kuvio paljastui, kun Yle tarkasteli asiaa verkkoyhtiöiden hinnoittelun näkökulmasta: Kuinka paljon päivitetty valvontamalli sallii kerätä asiakkailta rahaa tänä vuonna? Entä seuraavana?

Valvontamenetelmät on nyt lyöty lukkoon vuoden 2023 loppuun saakka, joten isoja muutoksia on vaikea tehdä nopeasti. Energiavirasto on kuitenkin jo aloittanut valvonnan tulevien suuntaviivojen haarukoinnin.

Tässä työssä vaikutukset asiakkaisiin on selvitettävä etukäteen tarkasti, ei sinnepäin.

Valvontamalli on muutoinkin perkaamisen tarpeessa oleva vyyhti. Osa yhtiöistä tahkoaa erittäin kovaa tuottoa investoinneilla. Tähän on päätynyt esimerkiksi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selvityksissään (siirryt toiseen palveluun).

Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät.

Sähkön ostajat, kuluttajat ja yritykset, kärvistelevät koronapandemian aiheuttamassa talouskriisissä. Siksi kukaan ei halua siirtolaskua, johon on pumpattu kyytipojaksi ilmaa.!!

Lue lisää

Täällähän näkyy olevan joku jolle sähkömarkkinat näyttää olevan jokseenkin tuttu juttu.
Harvapa kadunmies nyt tietää energiaviraston regulaatiot ja valvontajaksot.

Olen alla olevasta hiukan eri mieltä

"Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät".

Mielestäni teollisuus on jo sähköistetty ja teollisuuden osuus sähköstä ei kasva muuten kuin jos tulee lisää teollisuutta. Teollisuuden kasvua ei ole näköpiirissä. Siellä nyt käytössä olevien laitteiden tilalle tulee jatkossa energiatehokkaampia laitteita kun niitä
uusitaan. Liikenne ei tule koskaan sähköistymään elinaikanamme mutta liikenne tulee jatkossa toimimaan uusiutuvan energian avulla tuotetulla sähköllä ja sen avulla tehdyillä ja tuotetuilla polttoaineilla. Power to X tulee. Kulkeeko autoissa kehitys polttokennojen suuntaan vain ajellaanko power to x:llä. Sen aika näyttää. Akkuteknologialle en näe tulevaisuutta jollei joku keksi jotakin ihmeellisen mullistavaa niihin liittyen.

Oletko tutkinut tuota caruna vantaata tarkemmin?Miksi liikevaihto kasvoi tuolla tavalla? Liikevaihtohan on liikevaihtoa. Vähän niinkuin Aku Ankka rahaa. Tuotto on tuottoa. Energiavirasto valvoo sallittua tuottoa ja jos sallittu tuotto on suurempi kuin valvontamalli sanoo niin odotettavissa olisi siis siirtohintojen palautuksia tällä uudella valvontajaksolla.

Kyllähän monopolien valvonta on vaikeaa olletikki kun niille pitää keksiä yhteiset pelisäännöt kaikille toimijoille koska kahta samanlaista verkkoyhtiötä ei ole. Toisella on verkot valmiiksi kaapeleina. Toisella taas verkko on käytännössä ilmajohtoja. Yhdellä yhtiöllä taas ei ole korollista lainaa yhtään ja toisella yhtiöllä taas on korollista lainaa ja paljon.

Tietenki tässä caruna tapauksessa vituttaa eniten se, että valtio myi verkot ulkomaisille sijoittajille (hyvällä hinnalla tosin eli 2.5 miljardilla) ja jotka omistavat sen pääosin. Voitoista maksettavat verotkin siis häipyvät ulkomaille. Jäljelle jää vain kumin tuoksu ja verkkokalvolle piirtyvä kuva punaisista pikkuhiljaa hiipuvista takavaloista.
Tuo 2.5 miljardia holahti sitten valtion pohjattomaan kassaan ja ehkäpä se siellä lämmitti sen nanosekunnin ajan.