Aloititte sen "kaiken" auttaaksenne, mutta ette ymmärtäneet kysyä onko avulle tarvetta. "Teidän" näkökulmasta ilmeisesti tuntuu että olette auttaneet, mutta omasta näkökulmasta katsottuna siinä on käynyt päinvastoin. Eikö henkilön omalla mielipiteellä ole mitään väliä? Ilman hiljaisuutta tilanne jatkuu sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti, eli pakit kaikille. Ensin oma elämä kuntoon ja sitten vasta ruvetaan miettimään jaksaako muutakin. Ette anna ajatuksille rauhaa niin kauan kuin on "meteliä".
Jos muut ajattelevat
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun on menettänyt sen mikä on ollut tärkein haave monta vuotta, ei riitä ymmärrystä "niille" joiden takia sen on menettänyt. En halua olla missään tekemisissä yhdenkään sellaisen henkilön kanssa. Työn tekeminen on äärimmäisen tärkeää, se vaikuttaa hyvinvointiin, jaksamiseen ja siitä saa iloa elämään. Mitään muuta en halua kuin tehdä töitä.
Konsultoi "marjaliisaa" tässä keississäsi, se tietää kaikesta kaiken ja antaa puoltavsn lausunnon