141:n jatko - lapsenuskoa!

Hyvä kun laitat tällekin palstalle nuo asiat.

Eiköhän jo pikku hiljaa olisi ylläpidon aika poistaa nämä Joren mainokset bittien taivaaseen.

Pois vaan sinne samaan tunkioon missä on muidenkin jälkiviisaiden ruikutukset!

AntiJorma kirjoitti:

Eiköhän jo pikku hiljaa olisi ylläpidon aika poistaa nämä Joren mainokset bittien taivaaseen.

Pois vaan sinne samaan tunkioon missä on muidenkin jälkiviisaiden ruikutukset!

Lue lisää

nämä Jorman jutut vai miksi niitä ei saisi julkaista?

AntiJorma kirjoitti:

Eiköhän jo pikku hiljaa olisi ylläpidon aika poistaa nämä Joren mainokset bittien taivaaseen.

Pois vaan sinne samaan tunkioon missä on muidenkin jälkiviisaiden ruikutukset!

Lue lisää

Arvoisat lukijat!


Toivon, että tarkastelette, mitkä kohdat "jälkiviisauden ruikutuksessa" ovat lainausta olemassaolevista dokumenteista ja mitkä ovat minun omaa mielidettäni.


En ole viljelijä, joten toimin totuuden kertomisessa viljelijöiden puolustajana ilman katkerutta ja oman edun tavoittelua.

Antti Kuosmanen kirjoitti kirjaansa alla olevan muistiotekstin taustasta hyvät yksityiskohdat.

>
>"Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their
>full” viittaa. Jos viittaus on
>tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme
>muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan
>"may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja
>kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla
>yllättäen, että sana "full" pitäisi
>poistaa.
>Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä.
>Sanalla "full" ei Mildonin mukaan
>ole mitään merkitystä. Komission vastaus
>kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.


SataSeutu-lehti on ainoana lehtenä koko maassa kertonut Antti Kuosmasen paljastuksen:

"Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10.1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?

Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa –”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” – tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!

141-artiklan
neuvottelutulos

Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerromme nyt ensimmäisenä lehtenä, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.

Suora sitaatti:
”Maratonin tulokset: Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”"

Liitän luettavaksi SataSeudun artikkelin sitaatin ko. paperin sanoista:

"”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.

Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.

Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
Ensimmäisessä sanottiin:

"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

Toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.

Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

"For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut.

Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).

Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.

Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"

--

Edellä siteeratun SataSeudun artikkelin osoite:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

jorma.jaakkola kirjoitti:

Antti Kuosmanen kirjoitti kirjaansa alla olevan muistiotekstin taustasta hyvät yksityiskohdat.

>
>"Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their
>full” viittaa. Jos viittaus on
>tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme
>muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan
>"may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja
>kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla
>yllättäen, että sana "full" pitäisi
>poistaa.
>Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä.
>Sanalla "full" ei Mildonin mukaan
>ole mitään merkitystä. Komission vastaus
>kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.


SataSeutu-lehti on ainoana lehtenä koko maassa kertonut Antti Kuosmasen paljastuksen:

"Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10.1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?

Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa –”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” – tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!

141-artiklan
neuvottelutulos

Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerromme nyt ensimmäisenä lehtenä, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.

Suora sitaatti:
”Maratonin tulokset: Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”"

Liitän luettavaksi SataSeudun artikkelin sitaatin ko. paperin sanoista:

"”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.

Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.

Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
Ensimmäisessä sanottiin:

"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

Toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.

Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

"For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut.

Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).

Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.

Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"

--

Edellä siteeratun SataSeudun artikkelin osoite:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

Lue lisää

SataSeutu kirjoitti:

>Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien
>vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko
>maassa, ja siten siitä tuli
>viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden
>kohtalo jäi riippumaan."
>
>Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli
>Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"
>


SataSeutu kertoi myös liittymisasiakirjan julkisuudesta seuraavasti:


"Keskeinen EU-virkamies Antti Kuosmanen kirjoitti seuraavan UM:n arkistosta saamamme muistion:

"ULKOASIAINMINISTERIÖ 22.4.1994
Kauppapoliittinen osasto

Toimisto 20/MK EU-ministeriryhmä 25.4.1994

LIITTYMISASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN/TAUSTAA"

Sitaatti kohdasta 2:
"Liittymisasiakirjat EY-kielillä ovat kaikkien saatavissa EU-neuvoston lehdistötoimistossa."
ja kohdassa 3:

"Norjassa liittymisasiakirjat on annettu englanninkielisinä suurkäräjille, puolueille sekä JAA- ja EI-liikkeille. Norjankielinen versio on luovutettu suurkäräjille 19.4.1994 maininnoin, että käännös ei ole vielä lopullinen. Kummankin version tarkastaminen on käynnissä."

Kohta 4:
"Suomessa englanninkielinen sopimusversio on jaettu hallituksen jäsenille ja eduskunnalle. Sopimusta ei ole annettu lehdistölle tai muille tahoille.
Sekä englanninkielinen että suomenkielinen sopimusversio ovat viranomaisten tarkastettavina. Ruotsinkielinenä sopimusversiona käytetään Ruotsin tekstiä."

Tämä Kuosmasen muistio käsiteltiin hallituksen EY-ministeriryhmän kokouksessa 25.4.1994.

Kohta 1:
"Todettiin, että EU-liittymisasiakirjat ovat julkisia kun ne on allekirjoitettu. Ulkoministeriö voi vastedes jakaa englanninkielisiä, yhä tarkistettavana olevia asiakirjoja. Suomenkielistä sopimustekstiä jaettaan vasta kun se on virallisesti vahvistettu. Suomenkielisistä liittymisasiakirjoista kootaan kirja, jota jaetaan viranomaisille ja etujärjestöille ja myydään yksityisille kansalaisille."

Sarkistisesti voi todeta, että norjalaiset, jotka keskeyttivät maratonneuvottelunsa, saivat lukea sopimuksen omalla kielellään ja äänestivät jäsenyyttä vastaan.

Suomen kansalainen sai lukea sopimuksen vasta vuonna 1996, jolloin kirja on painettu suomeksi! Siis kaksi vuotta sopimusneuvottelujen jälkeen.

Kirja on "Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin", Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996, ISBN 92-824-1410-8."

jorma.jaakkola kirjoitti:

SataSeutu kirjoitti:

>Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien
>vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko
>maassa, ja siten siitä tuli
>viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden
>kohtalo jäi riippumaan."
>
>Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli
>Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"
>


SataSeutu kertoi myös liittymisasiakirjan julkisuudesta seuraavasti:


"Keskeinen EU-virkamies Antti Kuosmanen kirjoitti seuraavan UM:n arkistosta saamamme muistion:

"ULKOASIAINMINISTERIÖ 22.4.1994
Kauppapoliittinen osasto

Toimisto 20/MK EU-ministeriryhmä 25.4.1994

LIITTYMISASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN/TAUSTAA"

Sitaatti kohdasta 2:
"Liittymisasiakirjat EY-kielillä ovat kaikkien saatavissa EU-neuvoston lehdistötoimistossa."
ja kohdassa 3:

"Norjassa liittymisasiakirjat on annettu englanninkielisinä suurkäräjille, puolueille sekä JAA- ja EI-liikkeille. Norjankielinen versio on luovutettu suurkäräjille 19.4.1994 maininnoin, että käännös ei ole vielä lopullinen. Kummankin version tarkastaminen on käynnissä."

Kohta 4:
"Suomessa englanninkielinen sopimusversio on jaettu hallituksen jäsenille ja eduskunnalle. Sopimusta ei ole annettu lehdistölle tai muille tahoille.
Sekä englanninkielinen että suomenkielinen sopimusversio ovat viranomaisten tarkastettavina. Ruotsinkielinenä sopimusversiona käytetään Ruotsin tekstiä."

Tämä Kuosmasen muistio käsiteltiin hallituksen EY-ministeriryhmän kokouksessa 25.4.1994.

Kohta 1:
"Todettiin, että EU-liittymisasiakirjat ovat julkisia kun ne on allekirjoitettu. Ulkoministeriö voi vastedes jakaa englanninkielisiä, yhä tarkistettavana olevia asiakirjoja. Suomenkielistä sopimustekstiä jaettaan vasta kun se on virallisesti vahvistettu. Suomenkielisistä liittymisasiakirjoista kootaan kirja, jota jaetaan viranomaisille ja etujärjestöille ja myydään yksityisille kansalaisille."

Sarkistisesti voi todeta, että norjalaiset, jotka keskeyttivät maratonneuvottelunsa, saivat lukea sopimuksen omalla kielellään ja äänestivät jäsenyyttä vastaan.

Suomen kansalainen sai lukea sopimuksen vasta vuonna 1996, jolloin kirja on painettu suomeksi! Siis kaksi vuotta sopimusneuvottelujen jälkeen.

Kirja on "Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin", Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996, ISBN 92-824-1410-8."

Lue lisää

onko jonkun muun kuin sinun tekstiä.
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=1226

tämä isbn numerolla kirjoitti:

onko jonkun muun kuin sinun tekstiä.
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=1226

Lue lisää

PMI Ahon pääministerinilmoitus ym. jota ko linkissä on, näyttäisi olevan minun tekstiäni.


Tein hiljattain merkittävän havainnon eduskunnan pöytäkirjasta ko PMI-ilmoituksen jälkeen käydystä eduskuntakeskustelusta.

Pääministeri Ahon puheenvuorosta nimittäin löytyy rankkaa tekstiä siitä, millaisen sopimuksenSuomi oli saanut...

Taistelu 141-artiklaan kirjoitetuista sanoista johti lapsenuskoon 141:n pitkäaikaisuudesta.


Karjalan maa on pääkirjoituksessaan jyvällä siitä, mikä on 141:n kohtalo:

"Suomessa katsotaan komission päätöksen sisältävän lupauksen 141- tuen jatkamisesta myös nykyisen ohjelmakauden päätyttyä eli vuodesta 2007 eteenpäin.

Klausuuli, josta iloitaan, on seuraava: ”Jos Suomi esittää pyynnön 141 artiklan mukaisen tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen komissio arvioi tällaisen pyynnön 141-artiklan kannalta ja päättää vuoden 2007 jälkeen sovellettavista tukitasoista mainitun kertomuksen ja muiden soveltuvien tietojen perusteella, ottaen huomioon yhteisön politiikan ja vuoden 2006 jälkeen voimassa olevien uusien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanossa saavutetun kehityksen."

"Lapsenuskoisuudella tuon komission kirjaaman tekstin voi todella tulkita lupaukseksi 141- tuen jatkamisesta. Tosiasiallisesti komissio kuitenkin lupaa vain tutkia Suomen pyynnön ja sovittaa sen jälkeen ratkaisunsa vallitsevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Ei tarvitse olla edes kyynikko todetakseen, että komissio harjoittaa silkkaa virastoliturgiaa, joka ei sido unionia mihinkään."

--

Osoite:
http://www.karjalanmaa.net/cfmldocs/paakirjoitus.cfm?lehti=470

jorma.jaakkola kirjoitti:

Antti Kuosmanen kirjoitti kirjaansa alla olevan muistiotekstin taustasta hyvät yksityiskohdat.

>
>"Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their
>full” viittaa. Jos viittaus on
>tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme
>muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan
>"may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja
>kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla
>yllättäen, että sana "full" pitäisi
>poistaa.
>Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä.
>Sanalla "full" ei Mildonin mukaan
>ole mitään merkitystä. Komission vastaus
>kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.


SataSeutu-lehti on ainoana lehtenä koko maassa kertonut Antti Kuosmasen paljastuksen:

"Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10.1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?

Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa –”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” – tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!

141-artiklan
neuvottelutulos

Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerromme nyt ensimmäisenä lehtenä, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.

Suora sitaatti:
”Maratonin tulokset: Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”"

Liitän luettavaksi SataSeudun artikkelin sitaatin ko. paperin sanoista:

"”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.

Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.

Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
Ensimmäisessä sanottiin:

"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

Toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.

Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

"For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut.

Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).

Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.

Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"

--

Edellä siteeratun SataSeudun artikkelin osoite:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

Lue lisää

Tämän maratonistunnon jälkeisen Hallituksen iltakoulun kokouspöytäkirjan sivun 2 pyyntöni on MONEEN KERTAAN evätty.

Samoin pöytäkirjan liitteet 2-6.

Valtioneuvosto kieltäytyy antamasta papereita.
Jokaisesta pyynnöstäni tulee suusanallinen kuittaus matkapuhelimeeni;
Asiakirjapyyntööni ei suostuta.

Valtioneuvoston arkistonhoitaja toimii näin siksi, ettei kanslian tarvitse antaa epäämispäätöksestä mahdollisuutta valittaa KHO:lle.

Saamani ote ko Iltakoulun 9.3.1994 pöytäkirjasta on kuitenkin paljon puhuva.


Sitaatteja:

”HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 10/1994. PÖYTÄKIRJA.
Aika: 9.3.1994 kello 17.00.
Paikka: Kesäranta.
Läsnä: Pääministeri Esko Aho. Ministerit: Pertti Salolainen, Iiro Viinanen, Mauri Pekkarinen, Pirjo Rusanen, Heikki Haavisto, Martti Pura, Toimi Kankaanniemi, Seppo Kääriäinen ja Elisabeth Rehn.
Eduskuntaryhmistä Ben Zyskowicz, Jan Erik Enestam ja Kalevi Mattila. Oikeuskanslerinvirastosta Jorma S. Aalto.
Pääministerin avustajista Marja Kaisa Aula ja Pekka Huhtaniemi. Muista avustajista Jan Vapaavuori.”

”Kansalliset toimenpiteet ja kansanäänestyksen järjestäminen

Pääministeri Aho ja ministeri Pokka. Asiantuntijat: valtiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli, apulaisosastopäällikkö Eikka Kosonen, kaupallinen neuvos Esa Härmälä, neuvotteleva virkamies Paavo Mäkinen, aluekehitysneuvos Risto Tienari, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo”


”Ministeri Salolainen totesi aluksi, että sopimuksen viimeistely ei tällä viikolla edennyt Brysselissä. On epävarmaa pysytäänkö suunnitellussa aikataulussa. Sopimustekstistä löytyi tulkintaerimielisyyksiä.”


”Keskusteltiin ensiksi yleistilanteesta. Keskustelun jälkeen pääministeri Aho esitti iltakoulun johtopäätöksenä, että Euroopan Unionin neuvottelutuloksen viimeistely on mahdollista vain tehdyn poliittisen sopimuksen pohjalta. Muita tulkintoja ei sallita.”


”Maatalouden osalta pääministeri Aho totesi, että kansanäänestykseen ei voida mennä ennen kuin kansalliset toimet ovat selkeät ja niistä on saatu Euroopan Unionilta pitävät tulkinnat.”

--

Salailu ei kuulu demokratiaan!

jorma.jaakkola kirjoitti:

Antti Kuosmanen kirjoitti kirjaansa alla olevan muistiotekstin taustasta hyvät yksityiskohdat.

>
>"Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their
>full” viittaa. Jos viittaus on
>tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme
>muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan
>"may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja
>kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla
>yllättäen, että sana "full" pitäisi
>poistaa.
>Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä.
>Sanalla "full" ei Mildonin mukaan
>ole mitään merkitystä. Komission vastaus
>kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.


SataSeutu-lehti on ainoana lehtenä koko maassa kertonut Antti Kuosmasen paljastuksen:

"Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10.1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?

Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa –”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” – tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!

141-artiklan
neuvottelutulos

Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerromme nyt ensimmäisenä lehtenä, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.

Suora sitaatti:
”Maratonin tulokset: Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”"

Liitän luettavaksi SataSeudun artikkelin sitaatin ko. paperin sanoista:

"”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.

Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.

Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
Ensimmäisessä sanottiin:

"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

Toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.

Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

"For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut.

Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).

Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.

Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"

--

Edellä siteeratun SataSeudun artikkelin osoite:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

Lue lisää

Lukekaa ja ihmetelkää!


Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan luvussa
21.34. Vakavien vaikeuksien tuen perusteista sovitaan, sivuilla 126–127, että Erkki Liikasen ideoimana 141-artiklan tulkinnan tarkasteluongelma tulevaisuuteen -vuoteen 1996:

"Kompromissi löytyi EU:ssa niin usein käytetystä mallista: lykättiin riidan ratkaisu tuonnemmaksi.

Erkki Liikasen ideoimana löytyi molemmille osapuolille siedettävä tapa esittää asia. Saatiin aikaan periaatteellinen yhteisymmärrys siitä, että vuonna 1996 käytäisiin neuvottelut tämän tuen tarpeen ilmenemisestä ja Suomen tekemistä tukea koskevista ehdotuksista.

Suomessa sisällytettiin vuoden 1995 budjettilakeihin sitoumus varojen ohjaamisesta vakavien vaikeuksientukeen vuodesta 1997 lähtien. Tällaisen sitoumuksen arvo oli heikonlainen, koska välissä olisi vaalit ja tulisi ehkä uusi hallitus, mutta senhetkisen poliittisen tarpeen se täytti."

--

Toinen sitaatti, joka kertoo, että Suomalaisten lapsenusko perustui komission ylläpitämmän illuusioon:


"Kansallista pakettia koskevan kiistan ratkaisun kannalta ei lopulta tukien taso ollut niin tärkeää kuin niiden esittämistapa, vaikka ajateltuja tasojakin kovasti kritisoitiin.

Komission oli pidettävä yllä illuusiota siitä, että oltiin pohjoista tukea lukuun ottamatta menossa kohti CAPin soveltamista sellaisenaan.

Suomalaiset tarvitsivat vakuudet, että tukipaketti oli periaatteessa hyväksyttävissä ja että myöskin vakavien vaikeuksien tuen käyttömahdollisuus säilyi.
Niinpä paketti kirjoitettiin uudelleen siten, että puhtaasti siirtymäkauden tuet tulivat erilleen muista tuista, ja koska ne laskivat kohti nollaa vuoden 1999 loppuun mennessä, saatiin niihin varsin jyrkkä aleneva trendi. Komissio oli näet valmis hyväksymään senkin, että tuet olisivat alkuvuosina jopa Suomen alun perin esittämiä korkeammat, kunhan vain tämä trendi saataisiin näkymään."

Artikloja laatineen työryhmän kokousmuistio kertoo, että Kalevi Hemilä tosiaan tiesi, kuka kirjoitti 141-artiklan.

Tässä on sitaatti SataSeutu-lehden pääkirjoituksesta "Suomi-ilmiö", joka kertoo Ilta-Sanomien 5.8.1998 artikkelista:


"Hyvä esimerkki Suomi-ilmiöstä on muuten Suomen ja EU:n väliset maataloustukineuvottelut. Syy on aina vieritetty pahan EU:n syyksi tai syytelty edellistä hallitusta siitä, että maanviljelijöiden tukia ollaan alentamassa.

Tätä kirjoittaessa osui käteen lehtileike Ilta-Sanomista 5.8.1998, jolloin edellisen kerran väännettiin kättä Suomen kansallisista maataloustuista. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä vastasi MTK:lle ”Härmälä itse sopi kansallisen tuen alennuksen.”

Eli suomeksi sanottuna MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli itse sopimassa ennen EU:hun liittymistä siitä, että Suomen kansalliset tuet ovat alenevia siirtymäkauden tukia. Nyt MTK-puheenjohtaja moittii taas toisia, vaikka itse on sopan aiheuttaja.

Sanatarkasti Hemilä sanoi:
”Hallituksen ministerit yksitellen viimeksi Halikossa haukkunut Härmälä ei kertonut taustoja. Hän itse oli virkamiehenä Suomen EU:n jäsenneuvotteluissa sopimassa siirtymäkauden kansallisen maataloustuen alenemisesta”.

Tässä on kyse juuri edellä kuvatusta Suomi-ilmiöstä parhaimmillaan.

Toivottavasti nykyisen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan tekemiset kestävät Suomessa kriittisen tarkastelun vuonna 2006 jolloin seuraavan kerran keskustellaan 141-tuen jatkosta. Ihmetystä tuottaa selittelyt, miksi tänä vuonna ei voitu tukia maksaa kuten vuonna 2003, kun EU-komissio olisi hyväksynyt korkeamman tukitason maksamisen vielä vuonna 2004.

Milloin maanviljelijöille kerrotaan koko totuus 141-tuista ja niiden jatkosta?"

--

SataSeudun pääkirjoituksen osoite:

http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_243_2004.html

Maataloudesta EY-/EU-neuvotteluissa vastannut Esa Härmälä oli siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi ja joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja.



Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan, sivu 39:

”Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.

Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään.”


>"Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon
>erityisavustajana valmistelemassa EY-jäsenyyttä elokuusta 1991
>alkaen. MMM:n EU-maatalousjaoston virkamiesryhmää johtaessaan
>ja EY-neuvotteluista vastanneena virkamiehenä Härmälä
>vastaa 141:n muotoilusta.
>
>Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläisen kirjoittamassa
>kirjassa ”Lännettymisen lyhyt historia” on
>kerrottu Härmälän lausuntoja tapahtumista maratonistunnon
>jälkeen:
>
>”Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että
>neuvottelut käytiin toiseen kertaan. Suomelle
>tilanne oli hankala, sillä joku
>helvetin ovela ihminen oli keksinyt
>uuden juonen.


Kumpiko oli olevampi juoni:

1. Komissio piti kiinni julistuksestaan, jolla se vesitti maratonistunnossa saavutetun Etelä-Suomea koskevan suomalaistulkinnan?

2. Vai totuuden kertomisesta EU-maatalousneuvotteluja johtaneen Esa Härmälän kirjoittamasta 141-artiklasta.

Artiklasta, jonka tulkintaa MTK-järjestöjohtaja Esa Härmälä on lapsenuskoisesti vuosikaudet elätellyt?



Suomalaisministerit olivat tietoisia komission julistuksesta, mutta virkamiesten (Härmälä ja Liikanen ?) ehdotuksesta asiaa ei koskaan päästetty julkisuuteen (Viite Heikki Haaviston haastattelu 10.10.2003 A-studiossa "Möhlikö Suomi? -Onko vainovalkeiden osoite oikea?").

Kirjoitus menikin alas...

SataSeudun pääkirjoitus löytyy siis YLEMPÄÄ.

Kyllä se on täysin selvää että tätä 141-tukea ei vuoden 2007 jälkeen enää makseta, asiasta ollaan kai tarkoituksella hiljaa ettei synny mitään kalabaliikkia, kun esim. sianlihantuotanto etelässä käy kannattamattomaksi uen poistuessa, siitä nousee iso haloo, eikä kunkaan enää investoi kannattamattomaan tuotantoon, vaikka investointituilla saa rakennukset varsin halvalla, niin silti, jos tuotanto on kannattamatonta, se on sitä, olipa rakennus sitten vaikka ilmainen.

MTK on tästä asiasta hiljaa, pelkää kai että aletaan erota jäsenyydestä.

Selvä pyy kirjoitti:

Kyllä se on täysin selvää että tätä 141-tukea ei vuoden 2007 jälkeen enää makseta, asiasta ollaan kai tarkoituksella hiljaa ettei synny mitään kalabaliikkia, kun esim. sianlihantuotanto etelässä käy kannattamattomaksi uen poistuessa, siitä nousee iso haloo, eikä kunkaan enää investoi kannattamattomaan tuotantoon, vaikka investointituilla saa rakennukset varsin halvalla, niin silti, jos tuotanto on kannattamatonta, se on sitä, olipa rakennus sitten vaikka ilmainen.

MTK on tästä asiasta hiljaa, pelkää kai että aletaan erota jäsenyydestä.

Lue lisää

Härmälältä lipsahti kyllä jotakin...


Puheenjohtaja Härmälä antoi sunnuntaina 14.3.2004 tiedotteen STT:lle.

Siinä sanottiin, että MTK on huomannut, että komission notifikaatossa on kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon vuoden 2007 jälkeen.

Maanantaina 15.3.2004 MTK:n johto kävi PMI Vanhasen luona pyytämässä, että hallitus voisi tehdä jotakin vesittämisen estämiseksi.

Tiistaina 16.3.2004 komissio antoi virallisen notifikaation, jossa Maaseudun Tulevaisuus kiinnitti huomiota ainoastaan tukien määriin vuosina 2004-2007.

Jatkosta vuoden 2007 jälkeen Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut EI OLE kertonut mitään.
Eipä tietenkään, koska Esa Härmälä itse oli maalis-huhtikuussa 1994 sopinut 141:n luonteen sellaiseksi, mitä Franz Fischler ilmoitti (SataSeutu-lehden pääkirjoitus).


Kovin harvassa ovat ne henkilöt, jotka ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitkä olivat ne notifikaation kaksi sanaa, joilla komissio on "vesittämässä" 141:n jatkon vuoden 2004 jälkeen.

Allekirjoittanut alkoi selvittää kyseistä asiaa SataSeudun päätoimittajan kanssa jo 15.3.2004.

Meidän (silloin) tietämättämme MTK-E-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojanniemi oli tehnyt A4-kokoisen tiivistelmän 15-sivuisesta komission lakitekstistä.
Komission tyly lakiteksti on ollut nähtävissä (30.3.2004) lähtien Suomessa toistaiseksi vain SataSeudun kotisivulla www.satanen.com.

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331



Komission tylystä lakitekstistä ja Ojaniemen tiivistelmästä käy ilmi, että notifikaatiossa on enemmänkin kuin kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon vuoden 2007 jälkeen...

Ojaniemen tiivistelmän saa allekirjoittaneelta.


Kiukaislainen viljelijä Jussi Tuumi oli meidän lisäksemme (ja tietämättämme) kiinnittänyt huomiota komission tylyyn lakitekstiin. Jussi kertoi taannoin, että hänen yrityksensä saada asia julkisuuteen ei onnistunut.


MTK:lta (lue Esa Härmälältä) avoimuutta peräten

Jorma Jaakkola, Kokemäki
[email protected]

Selvä pyy kirjoitti:

Kyllä se on täysin selvää että tätä 141-tukea ei vuoden 2007 jälkeen enää makseta, asiasta ollaan kai tarkoituksella hiljaa ettei synny mitään kalabaliikkia, kun esim. sianlihantuotanto etelässä käy kannattamattomaksi uen poistuessa, siitä nousee iso haloo, eikä kunkaan enää investoi kannattamattomaan tuotantoon, vaikka investointituilla saa rakennukset varsin halvalla, niin silti, jos tuotanto on kannattamatonta, se on sitä, olipa rakennus sitten vaikka ilmainen.

MTK on tästä asiasta hiljaa, pelkää kai että aletaan erota jäsenyydestä.

Lue lisää

sama juttu että loppuu 2007.
Loppuuko myös pohjoisella aluella sikatuet samalla tavalla kuin etelässä,näin olen käsittänyt.
Onkohan näillä raskaasti investoivilla sikatiloilla otettu tuen loppuminen huomioon vai mitenkähän aikovat pärjätä vai maksaako teurastamot heille roimasti korkeampaa hintaa kuin muille.

jorma.jaakkola kirjoitti:

Härmälältä lipsahti kyllä jotakin...


Puheenjohtaja Härmälä antoi sunnuntaina 14.3.2004 tiedotteen STT:lle.

Siinä sanottiin, että MTK on huomannut, että komission notifikaatossa on kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon vuoden 2007 jälkeen.

Maanantaina 15.3.2004 MTK:n johto kävi PMI Vanhasen luona pyytämässä, että hallitus voisi tehdä jotakin vesittämisen estämiseksi.

Tiistaina 16.3.2004 komissio antoi virallisen notifikaation, jossa Maaseudun Tulevaisuus kiinnitti huomiota ainoastaan tukien määriin vuosina 2004-2007.

Jatkosta vuoden 2007 jälkeen Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut EI OLE kertonut mitään.
Eipä tietenkään, koska Esa Härmälä itse oli maalis-huhtikuussa 1994 sopinut 141:n luonteen sellaiseksi, mitä Franz Fischler ilmoitti (SataSeutu-lehden pääkirjoitus).


Kovin harvassa ovat ne henkilöt, jotka ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitkä olivat ne notifikaation kaksi sanaa, joilla komissio on "vesittämässä" 141:n jatkon vuoden 2004 jälkeen.

Allekirjoittanut alkoi selvittää kyseistä asiaa SataSeudun päätoimittajan kanssa jo 15.3.2004.

Meidän (silloin) tietämättämme MTK-E-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojanniemi oli tehnyt A4-kokoisen tiivistelmän 15-sivuisesta komission lakitekstistä.
Komission tyly lakiteksti on ollut nähtävissä (30.3.2004) lähtien Suomessa toistaiseksi vain SataSeudun kotisivulla www.satanen.com.

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331



Komission tylystä lakitekstistä ja Ojaniemen tiivistelmästä käy ilmi, että notifikaatiossa on enemmänkin kuin kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon vuoden 2007 jälkeen...

Ojaniemen tiivistelmän saa allekirjoittaneelta.


Kiukaislainen viljelijä Jussi Tuumi oli meidän lisäksemme (ja tietämättämme) kiinnittänyt huomiota komission tylyyn lakitekstiin. Jussi kertoi taannoin, että hänen yrityksensä saada asia julkisuuteen ei onnistunut.


MTK:lta (lue Esa Härmälältä) avoimuutta peräten

Jorma Jaakkola, Kokemäki
[email protected]

Lue lisää

Jos/kun 141 loppuu sehän tarkoittaa konkurssi aaltoa pahimmillaan.
Mielestäni on edesvastuutonta pantata tietoa. Kun samaan aikaan tehdään kaikenlaisia LIKVEJÄ jotka vielä hyväksytään viranomaisten puolelta.

Jos Suomen valtio on neuvotteluissa epäonnistut on nyt TUHANNEN TAALAN PAIKKA VESITTÄÄ EU:n UUSI PERUSTUSLAKI! MITÄS se auttaisi? Saataisiin ainakin uusi neuvottelu mahdollisuus.

Onhan ENglanti ja Tanskakin saanut etua kun on pannut hanttiin.

nimetön kirjoitti:

Jos/kun 141 loppuu sehän tarkoittaa konkurssi aaltoa pahimmillaan.
Mielestäni on edesvastuutonta pantata tietoa. Kun samaan aikaan tehdään kaikenlaisia LIKVEJÄ jotka vielä hyväksytään viranomaisten puolelta.

Jos Suomen valtio on neuvotteluissa epäonnistut on nyt TUHANNEN TAALAN PAIKKA VESITTÄÄ EU:n UUSI PERUSTUSLAKI! MITÄS se auttaisi? Saataisiin ainakin uusi neuvottelu mahdollisuus.

Onhan ENglanti ja Tanskakin saanut etua kun on pannut hanttiin.

Lue lisää

nimetön: Jos ja taas jos ehkä kun
(8.4.2005 klo 18.31)

> Jos/kun 141 loppuu sehän tarkoittaa konkurssi
> aaltoa pahimmillaan.
> Mielestäni on edesvastuutonta pantata tietoa.

Totta.

Kiitos kommentista.

Kyseessä todellakin on KUN! Ei jos.

Fischlerhän tuon 141:n loppumisen ikäänkuin sattumalta ilmoitti, ja onhan komission notifikaatiokin (16.3.2004) tylyä lakitekstiä tekstiä.

> Jos Suomen valtio on neuvotteluissa
> epäonnistunut on nyt TUHANNEN TAALAN PAIKKA
> VESITTÄÄ EU:n UUSI PERUSTUSLAKI!

Ei Suomi epäonnistunut..., vaan suomalaiset neuvottelijat huijasivat Suomen kansaa.

Huijaten tehdyt sopimukset eivät ole oikeudellisesti päteviä.

Tästä seuraa, ettei Suomen EU-liittymissopimus ole valtiosääntöoikeudellisesti pätevä. Tästä taas seuraa, ettei EU-perustuslaki koske Suomea.

ETA-sopimus riittää Suomelle, onhan Suomi ollut jo vuoden 1994 Etan jäsenkin...


Kun tämä sotku nousee Suomen mediaan, saattaa seurata erilaisia häiriöitä muuallakin Euroopassa EU-perustuslain hyväksymiselle.

Valtiosääntöoikeuden professori Antero Jyränki koskettelee kirjassaan Valta ja vapaus (Talentum, 2003) EU-kansanäänestyslain koukeroita, joissa legitimiteetti (yleinen hyväksyttävyys) korvaa legaalisuuden eli laillisuuden.

Jyränki tarkastelee EU-jäsenyyttä ja kansanäänestyslakia valtion suvereenisuuden kannalta.
Jyränki on sitä mieltä, ettei kansa tiennyt, mikä oli neuvoteltu sopimus, varsinkin perustuslailliselta ja valtio-oikeudelliselta kannalta.
Maataloutta koskeviin sopimuksiin Jyränki ei ole tiennyt puuttua.

142:sella kirjoitti:

sama juttu että loppuu 2007.
Loppuuko myös pohjoisella aluella sikatuet samalla tavalla kuin etelässä,näin olen käsittänyt.
Onkohan näillä raskaasti investoivilla sikatiloilla otettu tuen loppuminen huomioon vai mitenkähän aikovat pärjätä vai maksaako teurastamot heille roimasti korkeampaa hintaa kuin muille.

Lue lisää

Onko
142:sella (8.4.2005 klo 18.02):

> sama juttu että loppuu 2007.

> Loppuuko myös pohjoisella aluella sikatuet
> samalla tavalla kuin etelässä,näin olen käsittänyt.

Vaikea varmuudella sanoa. Tuolloinhan koko CAP-järjestelmä muuttuu tueksi, joka ei vastaa tuotantoa.

Jotakin on ollut aavistettavissa.
Härmälähän ehdotti MTK-valtuuskunnan 2004-syyskokouksessa 142:n leikkaamista 141:n kustannuksella.

Sitten Härmälä veti ehdotuksensa, jotta sai jatkaa puheenjohtajana.

Fischlerin vastaus, josta SataSeutu pääkirjoituksessaan kertoi, oli nimenomaan vastaus Ilmajoen ja Kurikan tuottajien käynnistämään kysymykseen; miksi 142:ta leikataan 141:n kustannuksella?

Pitää myös huomata, että 142-tuki on 141-artiklan työkalu... ja komission antama oikeus. Eikä suinkaan velvollisuus.


> Onkohan näillä raskaasti investoivilla
> sikatiloilla otettu tuen loppuminen huomioon
> vai mitenkähän aikovat pärjätä


On tietenkin otettu huomioon tukien loppuminen, juuri tästähän roimat investointituet kertovat?!

Pelkällä CAPilla 141-alueella ei pärjää.
Ja kansallinen Etelä-Suomen LFA on tyhjän päällä oleva Fischlerin ja Korkeaojan tekemä poliittinen sopimus.
On myös huomattava, että ko. kansallinen LFAkin on otettava kansallisen tuesta, koska kehyskatto sanelee raamit kansalliselle tuelle.


> vai maksaako teurastamot heille roimasti korkeampaa hintaa kuin muille.

Teurastamo ei tietenkään maksa enempää. Sian liha on muutenkin alihintaista.

Onpa jopa olemassa (muistaakseni Kalevi Hemilän tunnustama teurastamojen) kartelli. Tunnen erään satakuntalaismiehen, joka on kerännyt asiasta tietoa.

Jokainen, jolla on omakohtainen tuntuma kartelliin tai on muuten asiasta kiinnostunut, ottakoon yhteyttä allekirjoittaneeseen.



Eikös tämä Härmälän tekemä kotitekoinen huijaussotku, josta olen kertonut, olisi selvitettävä?


Jorma Jaakkola
[email protected]

Jorma Jaakkola kirjoitti:

Onko
142:sella (8.4.2005 klo 18.02):

> sama juttu että loppuu 2007.

> Loppuuko myös pohjoisella aluella sikatuet
> samalla tavalla kuin etelässä,näin olen käsittänyt.

Vaikea varmuudella sanoa. Tuolloinhan koko CAP-järjestelmä muuttuu tueksi, joka ei vastaa tuotantoa.

Jotakin on ollut aavistettavissa.
Härmälähän ehdotti MTK-valtuuskunnan 2004-syyskokouksessa 142:n leikkaamista 141:n kustannuksella.

Sitten Härmälä veti ehdotuksensa, jotta sai jatkaa puheenjohtajana.

Fischlerin vastaus, josta SataSeutu pääkirjoituksessaan kertoi, oli nimenomaan vastaus Ilmajoen ja Kurikan tuottajien käynnistämään kysymykseen; miksi 142:ta leikataan 141:n kustannuksella?

Pitää myös huomata, että 142-tuki on 141-artiklan työkalu... ja komission antama oikeus. Eikä suinkaan velvollisuus.


> Onkohan näillä raskaasti investoivilla
> sikatiloilla otettu tuen loppuminen huomioon
> vai mitenkähän aikovat pärjätä


On tietenkin otettu huomioon tukien loppuminen, juuri tästähän roimat investointituet kertovat?!

Pelkällä CAPilla 141-alueella ei pärjää.
Ja kansallinen Etelä-Suomen LFA on tyhjän päällä oleva Fischlerin ja Korkeaojan tekemä poliittinen sopimus.
On myös huomattava, että ko. kansallinen LFAkin on otettava kansallisen tuesta, koska kehyskatto sanelee raamit kansalliselle tuelle.


> vai maksaako teurastamot heille roimasti korkeampaa hintaa kuin muille.

Teurastamo ei tietenkään maksa enempää. Sian liha on muutenkin alihintaista.

Onpa jopa olemassa (muistaakseni Kalevi Hemilän tunnustama teurastamojen) kartelli. Tunnen erään satakuntalaismiehen, joka on kerännyt asiasta tietoa.

Jokainen, jolla on omakohtainen tuntuma kartelliin tai on muuten asiasta kiinnostunut, ottakoon yhteyttä allekirjoittaneeseen.



Eikös tämä Härmälän tekemä kotitekoinen huijaussotku, josta olen kertonut, olisi selvitettävä?


Jorma Jaakkola
[email protected]

Lue lisää

Vai kartelli teursastamoilla lihan hinnasta...hmm mielenkiintoista, pitäisi saada jotain konkreeettista todistetta eikä pelkkiä vihjailuja.

Sinänsä se on kyllä ymmärrettävää, joitakin vuosia sitten, kun sianlihantuottajat laajensivat kovasti tuotantoaan, kävivät teurastamot kovaa kisaa varsinkin isoista tuottajista, maksettiin uusille tuottajille jopa parempaa hintaa kuin vanhoille, tämä aiheutti paljon närää tuottajapiireissä ja muistaakseni MTK:kin kehoitti panemaan poikki tällaisen meiningin.

Ehkä sitten sovittiin kaikessa hiljaisuudessa että maksetaan samaa hintaa kaikille tuotajille.

Selvä pyy kirjoitti:

Vai kartelli teursastamoilla lihan hinnasta...hmm mielenkiintoista, pitäisi saada jotain konkreeettista todistetta eikä pelkkiä vihjailuja.

Sinänsä se on kyllä ymmärrettävää, joitakin vuosia sitten, kun sianlihantuottajat laajensivat kovasti tuotantoaan, kävivät teurastamot kovaa kisaa varsinkin isoista tuottajista, maksettiin uusille tuottajille jopa parempaa hintaa kuin vanhoille, tämä aiheutti paljon närää tuottajapiireissä ja muistaakseni MTK:kin kehoitti panemaan poikki tällaisen meiningin.

Ehkä sitten sovittiin kaikessa hiljaisuudessa että maksetaan samaa hintaa kaikille tuotajille.

Lue lisää

Selvä pyy:
> Vai kartelli teursastamoilla lihan hinnasta...
> hmm mielenkiintoista, pitäisi saada jotain konkreeettista todistetta eikä pelkkiä
> vihjailuja.

Ei ole vain vihjailua..., on konkreettinen tunnustus Maaseudun Tulevaisuudessa.

On vaan niin, ettei viljelijöillä ole aikaa perehtyä kaikkiin asioihin.

Annan vielä yhden mielenkiintoisen osoitteen, jossa keskusteluun osallistuminen vaatt rekisteröitymisen:

http://www.agronet.fi/cgi-bin/dcforum/Agronet_keskustelukanava.cgi?az=show_thread&omm=40&om=9340&forum=DCForumID1



--

Tämä keskustelu 142- ja kartellimausteilla meni sivuun varsinaisesta asiasta, jota olen tuomassa esiin.

Kommentoikaapa varsinaista alustusta.

Selvä pyy kirjoitti:

Vai kartelli teursastamoilla lihan hinnasta...hmm mielenkiintoista, pitäisi saada jotain konkreeettista todistetta eikä pelkkiä vihjailuja.

Sinänsä se on kyllä ymmärrettävää, joitakin vuosia sitten, kun sianlihantuottajat laajensivat kovasti tuotantoaan, kävivät teurastamot kovaa kisaa varsinkin isoista tuottajista, maksettiin uusille tuottajille jopa parempaa hintaa kuin vanhoille, tämä aiheutti paljon närää tuottajapiireissä ja muistaakseni MTK:kin kehoitti panemaan poikki tällaisen meiningin.

Ehkä sitten sovittiin kaikessa hiljaisuudessa että maksetaan samaa hintaa kaikille tuotajille.

Lue lisää

Kyllä niistä isoista käydään kisaa tänään samoilla keinoilla kun ennenkin ei MTK:n tekopyhällä tuuleen huutamisella ole mitään merkitystä, teurastamon hallituksessa ja edustajistossa istuu samoja mtk:lasia.
Perushinta saattaa olla kaikille sama mutta ne lisät on taas toinen juttu, onhan siellä näitä koulunkäyneitä asiantuntijoita keksimässä mitä ihmeellisempiä keinoja pudottaa hintaa, viimeinen keksintö on tyräsian kanssa pelleily, arvaappas kuka ne tyräsiat joutuu kasvattamaan ja lahjoittamaan teurastamolle ilman.

Että ei se maailma muutu vekkoseni.

Mitä sanotte tästä?

"Komission juristit kaavailivat viime metreillä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoa koskevaa uutta muotoilua, joka olisi Korkeaojan mukaan merkinnyt isoa muutosta verrattuna siihen, mitä hän ja maatalouskomissaari Franz Fischler olivat sopineet."

Ko sitaatti on MTV3:n nettiuutisesta notifikaation antamispäivänä.

Edellisenä päivänä Esa Härmälä kävi PMI Matti Vanhasen luona, jotta hallitus voisi tehdä jotakin komission juristien 141-jatkon vesittäville sanoille!

Mikä komission notifikaatiossa muuttui yhden päivan aikana?


Uutisesta ei voi päätellä:

1. Korkeaoja ei ole lukenut komission notikaatiota?!!

2. Korkeaoja ei voinut kertoa totuutta jatkosta vuoden 2007 jälkeen...


Vain Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu on uutisoinut 141:n tylyn jatkon!


Uutinen kokonaisuudessaan

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2004/03/210122


Etelä-Suomelle 141-tukea vuoteen 2007 asti

Julkaistu 16.03.2004 18:05


Maatalouden kansallista 141-tukea voidaan myöntää yhteensä noin 650 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.

EU:n komissio on hyväksynyt Etelä-Suomen maatalouden kansallisen 141-tuen vuosille 2004-2007. Tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen päätetään uudelleen, kun Suomi on antanut seurantaraportin vuonna 2006. Investointeihin ja maatilojen rakenneuudistuksiin voidaan myöntää yhteensä 420 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Lisäksi ympäristöinvestointeihin on ohjattavissa 225 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on tyytyväinen EU:n komission hyväksymään 141-sopimukseen ja sen sanamuotoihin. Korkeaoja kertoi illansuussa STT:lle, että komission hyväksymä sopimus vastaa 141-tuesta tehtyä poliittista sopimusta ja Suomen syksyllä tekemään esitystä. Myös 141-tuen jatkoa koskeva muotoilu tyydytti Korkeaojaa.

Komission juristit kaavailivat viime metreillä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoa koskevaa uutta muotoilua, joka olisi Korkeaojan mukaan merkinnyt isoa muutosta verrattuna siihen, mitä hän ja maatalouskomissaari Franz Fischler olivat sopineet.

-Ensimmäistä kertaa 141-sopimukseen on tehty kirjaus siitä, millaisella menettelytavalla tuki jatkuu, Korkeaoja korosti.

-Me omalta puoleltamme sitoudumme käyttämään hyväksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kaikki keinot täysimääräisesti. Määräajoin tarkistetaan, mitä vaikutuksia tällä on ollut. Sen jälkeen komissio tekee päätöksen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä, Korkeaoja selvitti.

Pitkään jatkuneen 141-tukiväännön jälkeen Korkeaoja oli helpottunut.

-EU:n komission 141-vahvistusta on odotettu kovasti. Nyt kun meillä on sekä 141-vahvistus että EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen päätökset, päästään toimeenpanon suunnitteluun. Sekin on iso haaste, mutta se on kotimaista askaretta, hän sanoi.

(MTV3-STT)

jorma.jaakkola kirjoitti:

Mitä sanotte tästä?

"Komission juristit kaavailivat viime metreillä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoa koskevaa uutta muotoilua, joka olisi Korkeaojan mukaan merkinnyt isoa muutosta verrattuna siihen, mitä hän ja maatalouskomissaari Franz Fischler olivat sopineet."

Ko sitaatti on MTV3:n nettiuutisesta notifikaation antamispäivänä.

Edellisenä päivänä Esa Härmälä kävi PMI Matti Vanhasen luona, jotta hallitus voisi tehdä jotakin komission juristien 141-jatkon vesittäville sanoille!

Mikä komission notifikaatiossa muuttui yhden päivan aikana?


Uutisesta ei voi päätellä:

1. Korkeaoja ei ole lukenut komission notikaatiota?!!

2. Korkeaoja ei voinut kertoa totuutta jatkosta vuoden 2007 jälkeen...


Vain Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu on uutisoinut 141:n tylyn jatkon!


Uutinen kokonaisuudessaan

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2004/03/210122


Etelä-Suomelle 141-tukea vuoteen 2007 asti

Julkaistu 16.03.2004 18:05


Maatalouden kansallista 141-tukea voidaan myöntää yhteensä noin 650 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.

EU:n komissio on hyväksynyt Etelä-Suomen maatalouden kansallisen 141-tuen vuosille 2004-2007. Tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen päätetään uudelleen, kun Suomi on antanut seurantaraportin vuonna 2006. Investointeihin ja maatilojen rakenneuudistuksiin voidaan myöntää yhteensä 420 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Lisäksi ympäristöinvestointeihin on ohjattavissa 225 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on tyytyväinen EU:n komission hyväksymään 141-sopimukseen ja sen sanamuotoihin. Korkeaoja kertoi illansuussa STT:lle, että komission hyväksymä sopimus vastaa 141-tuesta tehtyä poliittista sopimusta ja Suomen syksyllä tekemään esitystä. Myös 141-tuen jatkoa koskeva muotoilu tyydytti Korkeaojaa.

Komission juristit kaavailivat viime metreillä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoa koskevaa uutta muotoilua, joka olisi Korkeaojan mukaan merkinnyt isoa muutosta verrattuna siihen, mitä hän ja maatalouskomissaari Franz Fischler olivat sopineet.

-Ensimmäistä kertaa 141-sopimukseen on tehty kirjaus siitä, millaisella menettelytavalla tuki jatkuu, Korkeaoja korosti.

-Me omalta puoleltamme sitoudumme käyttämään hyväksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kaikki keinot täysimääräisesti. Määräajoin tarkistetaan, mitä vaikutuksia tällä on ollut. Sen jälkeen komissio tekee päätöksen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä, Korkeaoja selvitti.

Pitkään jatkuneen 141-tukiväännön jälkeen Korkeaoja oli helpottunut.

-EU:n komission 141-vahvistusta on odotettu kovasti. Nyt kun meillä on sekä 141-vahvistus että EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen päätökset, päästään toimeenpanon suunnitteluun. Sekin on iso haaste, mutta se on kotimaista askaretta, hän sanoi.

(MTV3-STT)

Lue lisää

Kiitos!! Todella mielenkiintoista, aivan uskomatonta!
Kummallista, ettei kukaan ollut kommentoinut.

Kiitos! kirjoitti:

Kiitos!! Todella mielenkiintoista, aivan uskomatonta!
Kummallista, ettei kukaan ollut kommentoinut.

Tämä on vaan niin iso juttu, jos tosiaan tuo Härmälän osuus 141-neuvottelun lopputulokseen tulee ilmi ja 141-tuki ajetaan alas, ettei uskalla ajatella lopullisia seurauksia! Saati paljon kommentoida!

Härmälästä ei sinällään mitään väliä, mutta koko Suomen maatalouden kohtalo?!? Nykyisen "viljelijöiden ykkösmiehen" "kootut selitykset" tulevat aikanaan.... ?
Tuo MT:ssä ollut pieni uutinen "kahdesta sanasta"? Onko se ensimmäinen juttu MT.ssä tästä asiasta?

EU-avustaja kirjoitti:

Tämä on vaan niin iso juttu, jos tosiaan tuo Härmälän osuus 141-neuvottelun lopputulokseen tulee ilmi ja 141-tuki ajetaan alas, ettei uskalla ajatella lopullisia seurauksia! Saati paljon kommentoida!

Härmälästä ei sinällään mitään väliä, mutta koko Suomen maatalouden kohtalo?!? Nykyisen "viljelijöiden ykkösmiehen" "kootut selitykset" tulevat aikanaan.... ?
Tuo MT:ssä ollut pieni uutinen "kahdesta sanasta"? Onko se ensimmäinen juttu MT.ssä tästä asiasta?

Lue lisää

Huomasin ko uutisen Turun Samomien verkkosivulta maanantaina 15.3. aamulla, hieman ennen kahdeksaa.

Härmälän löytämät "komission juristien muotoilemat kaksi sanaa" oli päivitetty Turun Sanomien verkkouutiseksi sunnuntaina 14.3.2004 klo 23:57.


Nuo jatkosopimuksen vesittävät "kaksi sanaa" herättivät mielenkiintoni.

Uutinen kertoi, että MTK:n johto menee päivällä pääministeri Matti Vanhasen luo, että hallitus voisi tehdä jotakin estääkseen vuoden 2007 jälkeistä jatkoa koskevan komission juristien muotoilun.

Päivällä kuuntelin radiouutisia:
- Pääministeri Vanhanen rauhoitteli, ettei MTK:lla ole mitään syytä huoleen.
Toimittajan loppukaneetti oli, että komissio antaa asiasta notifikaation ylihuomenna keskiviikkona.

Kuinka ollakaan notifikaatio tulikin jo tiistaina 16.3. aamupäivällä, jolloin ministeri Korkeaojalla oli lehdistötiedote valmiina:
- Sopimus on syksyllä neuvotelun sopimuksen mukainen.

Maikkarin toimittaja oli illalla tiennyt Haastatella Korkeaojaa tarkemmin vuoden 2007 jatkoa koskevista asioista, jolloin Korkeaojan oli kerrottava, että komissio oli viime metreillä muokkaamassa sopimusta syksyllä sovitun vastaiseksi.

Tosiasia on, että notifikaatioon oli kirjoitettu tyly 141:n jatkosopimus. Vesittäviä sanoja on enemmänkin kuin kaksi.


Herää kysymys:

Oliko Härmälän käynnistämä uutinen kahdesta sanasta Korkeojan, Vanhasen ja Härmälän näytelmä:
Kaikki hyvin!


Todettakoon, että tein Eurooppa-tiedottajan kautta kyselyn Maa- ja metsätalousministeriöön kyseisestä notifikaatiosta eli lakitekstistä.
Siellä ei tiedetty notifikaatiosta mitään...


Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu sai lakitekstin 30.3.2004 ja laittoi sen välittömästi näkyviin kotisivulleen.

Olen yrittänyt etsiä kyseistä lakitekstiä EY:n virallisen lehden sivuilta, mutta en ole löytänyt...

SataSeudun kotisivu www.satanen.com on ollut ainoa paikka, jolla ko lakiteksti on luettavissa.

Myös osoitteessa www.promerit,net se oli myös. Mutta ei enää, koska ulkopuoliset sabotoivat sivut.

EU-avustaja kirjoitti:

Tämä on vaan niin iso juttu, jos tosiaan tuo Härmälän osuus 141-neuvottelun lopputulokseen tulee ilmi ja 141-tuki ajetaan alas, ettei uskalla ajatella lopullisia seurauksia! Saati paljon kommentoida!

Härmälästä ei sinällään mitään väliä, mutta koko Suomen maatalouden kohtalo?!? Nykyisen "viljelijöiden ykkösmiehen" "kootut selitykset" tulevat aikanaan.... ?
Tuo MT:ssä ollut pieni uutinen "kahdesta sanasta"? Onko se ensimmäinen juttu MT.ssä tästä asiasta?

Lue lisää

EU-avustaja:
> Tämä on vaan niin iso juttu, jos tosiaan tuo Härmälän
> osuus 141-neuvottelun lopputulokseen tulee ilmi ja
> 141-tuki ajetaan alas, ettei uskalla ajatella lopullisia
> seurauksia! Saati paljon kommentoida!

Lääkkeet rytinän jälkeiseen asiaan on mietittynä:
Norjan malli; ETA-sopimus. Elintarvikkeiden suojatulli.
Viljelijät saavat tuotteistaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan, kun koko elintarvikeketjun ALV lasketaan nollaan.
7 %:n ALV on EU-maissa yleistä.

Miksi ihmeessä Suomen valtion pitää rokottaa 17 % ruuan ALVina?

Se on enemmän kuin on maataloutuotteiden (raaka-aineen) hinta!

Ei oikein löydy sanoja.Tietoa ei ole ollut saatavilla riittävästi , eivätä kaikki usko tätä ennenkuin viralliselta taholta vahvistetaan.Jotain pitäisi tehdä , mutta mitä.
Hienoa että jaksat ottaa asioista selvää, ja jakaa tietoa eteenpäin. Kommetteja tähän on vaikea ottaa , on sen verran kovaa tekstiä.

Vuonna 2006 vai oliko se 2007 neuvotellaan taas 141-tuen jatkosta, voidaanhan tässä spekuloida loputtomasti silä miten asian laita on, mutta nuo neuvottelut sitten lopullisesti ratkaisevat kansallisen tuen kohtalon, sen takia tästä asiasta on vaikea tässä vaiheessa enempää kommentoida.

Ja vuonna 2006 piti komissiolle antaa joku raportti, siitä miten investointituet vaikuttavat ja pitää kait pitävästi komissiolle perustella tuen tarve (taas kerran).

Hyvä, että sinunlaisiasi ihmisiä on vielä olemassa! Hienoa, että olet jaksanut penkoa ko petoksen näkyville ja toivottavasti jaksat pitää asiaa vireillä jatkossakin, koska pikkuhiljaa rummuttamalla tämäkin asia menee ihmisten tietoisuuteen. Ilmankos Härmälä, Koivisto ja Aho ja muut petturit on hiljaa kuin kusi sukassa. Keskustelu ennen EU-äänestystä oli kyllä melkoista sumutusta ja koko media oli valjastettu petturien puolelle... Nyt olisi pikkuhiljaa aika alkaa saada syylliset esiin. NYT TARTTIS LÖYTÄÄ JOKU KIVENKOVA IHMINEN PÖYHÄSEMÄÄN TÄTÄ HÖYRYÄVÄÄ PETOSLÄJÄÄ POLITIIKAN PIIRISSÄ.... OLIS VENNAMOLLA TÖITÄ, JOS ELÄISI