Tietääkö kukaan ?

Huuhaajutut ja akuankkalinkit huuhaapalstalle.

Jons ihan itse ihan omaan kysymykseensä vastasi.

Olikohan kysymys huonosti muotoiltu, mutta tarkoitin maan pinnan lämpöenergian siirtymistä säteilynä, kokonaissiirtymä on suunnilleen tiedossa.
Siis mikä on säteilyn osuus kokonaissiirtymästä.

Anonyymi kirjoitti:

Olikohan kysymys huonosti muotoiltu, mutta tarkoitin maan pinnan lämpöenergian siirtymistä säteilynä, kokonaissiirtymä on suunnilleen tiedossa.
Siis mikä on säteilyn osuus kokonaissiirtymästä.

Lue lisää

Edelleen huonosti muotoiltu kysymys, joten vastaukset riippuvat monesta asiasta.

Erityksen merkittävää on se, minkä nimenomaisen pinnan läpi siirtyvästä lämmöstä on kysymys. Onko tarkastelukohta esimerkiksi 1 metrin korkeudella paikallisen maan tai veden pinnasta, pilvien alapuolella mutta esimerkiksi 1 km korkeudessa, tropopaussin kohdalla (sade)pilvien yläpuolella vai missä?

Koko Maapallon osalta vastaus on tietenkin yksikäsitteinen eli sätellyn osuus kokonaissiirtymästä Maapallolta avaruuteen on loppujen lopuksi 100% katsottuna esimerkiksi 100 km korkeudessa.

Jos kiinnostuksesi kohteena on säteilyn osuus kaikesta lämpövuosta maan pinnalta pilviin niin sekin riippuu hyvin paljon paikasta jossa asiaa tutkitaan. Mitä kosteampaa sitä suurempi rooli vedellä on. Yleensä suurin osa lämmönsiirrosta tapahtuu joka tapauksessa konvektiona (ilmavirran mukana) ja olomuodon muutoksien kautta veden avulla (vesi höyrystyy sitoen lämpöä, nousee ilmaa kevyempänä ylöspäin ja tiivistyy pilvissä vedeksi tai jääksi vapauttaen lämpöä.).

Parhaan helposti ymmärrettävän vastauksen saisit todennäköisesti kirjasta Karttunen, Hannu;Koistinen, Jarmo; Saltikoff, Elena ja Manner, Olli: "Ilmakehä, sää ja ilmasto" joka löytynee lähimmästä kirjastosta.

Lämpösäteilyn roolia asiassa on käsitelty keskustelussa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Tuolla on linkkejä teoksiin, joissa on käsitelty lämpösäteilyn roolia ilmakehässä tapahtuvassa lämmönsiirrossa.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen huonosti muotoiltu kysymys, joten vastaukset riippuvat monesta asiasta.

Erityksen merkittävää on se, minkä nimenomaisen pinnan läpi siirtyvästä lämmöstä on kysymys. Onko tarkastelukohta esimerkiksi 1 metrin korkeudella paikallisen maan tai veden pinnasta, pilvien alapuolella mutta esimerkiksi 1 km korkeudessa, tropopaussin kohdalla (sade)pilvien yläpuolella vai missä?

Koko Maapallon osalta vastaus on tietenkin yksikäsitteinen eli sätellyn osuus kokonaissiirtymästä Maapallolta avaruuteen on loppujen lopuksi 100% katsottuna esimerkiksi 100 km korkeudessa.

Jos kiinnostuksesi kohteena on säteilyn osuus kaikesta lämpövuosta maan pinnalta pilviin niin sekin riippuu hyvin paljon paikasta jossa asiaa tutkitaan. Mitä kosteampaa sitä suurempi rooli vedellä on. Yleensä suurin osa lämmönsiirrosta tapahtuu joka tapauksessa konvektiona (ilmavirran mukana) ja olomuodon muutoksien kautta veden avulla (vesi höyrystyy sitoen lämpöä, nousee ilmaa kevyempänä ylöspäin ja tiivistyy pilvissä vedeksi tai jääksi vapauttaen lämpöä.).

Parhaan helposti ymmärrettävän vastauksen saisit todennäköisesti kirjasta Karttunen, Hannu;Koistinen, Jarmo; Saltikoff, Elena ja Manner, Olli: "Ilmakehä, sää ja ilmasto" joka löytynee lähimmästä kirjastosta.

Lämpösäteilyn roolia asiassa on käsitelty keskustelussa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Tuolla on linkkejä teoksiin, joissa on käsitelty lämpösäteilyn roolia ilmakehässä tapahtuvassa lämmönsiirrossa.

Lue lisää

Taisit hieman sotkeutua ajatuksiisi.

Maan pinnalta lähtevän säteilyn määrä suoraan avaruuteen on n. 7 %, loput absorboituu eri tavoin ilmakehään ennen avaruuteen säteilyä ja kyse oli ilmakehään säteilemällä absorboituneen lämpömäärän osuudesta.
Kyse ei todellakaan ole siitä', kuinka lämpö siirtyy säteilyssä, tai missä vaiheessa se tapahtuu, vaan kuinka suuri on säteilyn osuus.

Anonyymi kirjoitti:

Taisit hieman sotkeutua ajatuksiisi.

Maan pinnalta lähtevän säteilyn määrä suoraan avaruuteen on n. 7 %, loput absorboituu eri tavoin ilmakehään ennen avaruuteen säteilyä ja kyse oli ilmakehään säteilemällä absorboituneen lämpömäärän osuudesta.
Kyse ei todellakaan ole siitä', kuinka lämpö siirtyy säteilyssä, tai missä vaiheessa se tapahtuu, vaan kuinka suuri on säteilyn osuus.

Lue lisää

Säteilyn osuus lämmönsiirrosta riippuu tasan tarkkaan siitä, mihin laitat rajapinnan jonka läpi kulkevaa lämpöä tarkastelet. Se sama rajapinnan sijainti määrää myös sen, kuinka paljon pinnan lävitse kulkee edestakaisin sateen, nousevien ja laskevien ilmavirtauksien, vesihöyryn ja säteilyn kuljettamaa lämpöä.

Jo tarkastelupinnan nostaminen muutaman kymmenen metrin korkeuteen maan tai meren pinnasta vähentää säteilylämmön osuutta kun takaisinsäteily tapahtuu suurimmalta osin alimpien ilmakerrosten toimesta. Kun taas nostat pinnan pilvien yläpuolelle niin varsin pian säteilyn osuus lämmönsiirrosta alkaa lähestyä sataa prosenttia.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilyn osuus lämmönsiirrosta riippuu tasan tarkkaan siitä, mihin laitat rajapinnan jonka läpi kulkevaa lämpöä tarkastelet. Se sama rajapinnan sijainti määrää myös sen, kuinka paljon pinnan lävitse kulkee edestakaisin sateen, nousevien ja laskevien ilmavirtauksien, vesihöyryn ja säteilyn kuljettamaa lämpöä.

Jo tarkastelupinnan nostaminen muutaman kymmenen metrin korkeuteen maan tai meren pinnasta vähentää säteilylämmön osuutta kun takaisinsäteily tapahtuu suurimmalta osin alimpien ilmakerrosten toimesta. Kun taas nostat pinnan pilvien yläpuolelle niin varsin pian säteilyn osuus lämmönsiirrosta alkaa lähestyä sataa prosenttia.

Lue lisää

Maan pinnalta s%C3%A4teilee n. 20%25%2C josta suoraan avaruuteen 6%25 ja loput muuttuu l%C3%A4mm%C3%B6ksi ilmakeh%C3%A4%C3%A4n ja s%C3%A4teilee avaruuteen.%3Cbr %2F%3EAlailmakeh%C3%A4ss%C3%A4 ei kaasut s%C3%A4teile%2C ja ylemmist%C3%A4 l%C3%A4mp%C3%B6 ei siirry maanpinnalle%2C eli l%C3%A4mmitt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4 takaisin s%C3%A4teily%C3%A4 ei ole.%3Cbr %2F%3EHiilidioksidin osuus s%C3%A4teilyl%C3%A4mm%C3%B6n absorotiosta on alle 20 %28keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4inen tilavuussuhde%2C ei todellinen jakauma%29.%3Cbr %2F%3ESateet eiv%C3%A4t siirr%C3%A4 l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4 takaisin maanpinnalle%2C vesih%C3%B6yry j%C3%A4%C3%A4htyess%C3%A4%C3%A4n luovuttaa sek%C3%A4 sulamis- ett%C3%A4 h%C3%B6yrystymisl%C3%A4mp%C3%B6ns%C3%A4 muodostuessaan pilveksi%2C ei ole maahan sataessaan l%C3%A4mpim%C3%A4mp%C3%A4%C3%A4 kuin ymp%C3%A4r%C3%B6iv%C3%A4 ilma%2C joten se on tehokkain l%C3%A4mm%C3%B6nsiirtotapa.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EAuringon s%C3%A4teilyst%C3%A4 n.15 %ABsorboituu ilmakeh%C3%A4%C3%A4n jo ennen maahan saapumista%2C siis l%C3%A4hes saman verran kuin absorboituu maan pinnalta l%C3%A4htev%C3%A4%C3%A4 s%C3%A4teily%C3%A4.

Anonyymi kirjoitti:

Huuhaajutut ja akuankkalinkit huuhaapalstalle.

Osoita, millä kohtaa linkin tiedot ovat väärin. Osaat varmaan tehdä sen ja perustella kantasi, kun osaat nimetä linkin huuhaaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Maan pinnalta s%C3%A4teilee n. 20%25%2C josta suoraan avaruuteen 6%25 ja loput muuttuu l%C3%A4mm%C3%B6ksi ilmakeh%C3%A4%C3%A4n ja s%C3%A4teilee avaruuteen.%3Cbr %2F%3EAlailmakeh%C3%A4ss%C3%A4 ei kaasut s%C3%A4teile%2C ja ylemmist%C3%A4 l%C3%A4mp%C3%B6 ei siirry maanpinnalle%2C eli l%C3%A4mmitt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4 takaisin s%C3%A4teily%C3%A4 ei ole.%3Cbr %2F%3EHiilidioksidin osuus s%C3%A4teilyl%C3%A4mm%C3%B6n absorotiosta on alle 20 %28keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4inen tilavuussuhde%2C ei todellinen jakauma%29.%3Cbr %2F%3ESateet eiv%C3%A4t siirr%C3%A4 l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4 takaisin maanpinnalle%2C vesih%C3%B6yry j%C3%A4%C3%A4htyess%C3%A4%C3%A4n luovuttaa sek%C3%A4 sulamis- ett%C3%A4 h%C3%B6yrystymisl%C3%A4mp%C3%B6ns%C3%A4 muodostuessaan pilveksi%2C ei ole maahan sataessaan l%C3%A4mpim%C3%A4mp%C3%A4%C3%A4 kuin ymp%C3%A4r%C3%B6iv%C3%A4 ilma%2C joten se on tehokkain l%C3%A4mm%C3%B6nsiirtotapa.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EAuringon s%C3%A4teilyst%C3%A4 n.15 %ABsorboituu ilmakeh%C3%A4%C3%A4n jo ennen maahan saapumista%2C siis l%C3%A4hes saman verran kuin absorboituu maan pinnalta l%C3%A4htev%C3%A4%C3%A4 s%C3%A4teily%C3%A4.

Lue lisää

"Alailmakehässä ei kaasut säteile"

Tuossa väitteessä on paha virhe joka ilmeisesti on kopioitu Karvolan virheellisestä blogista.

Kaasumolekyylit säteilevät vallan hyvin myös alailmakehässä eli molekyylien törmäysten välisen ajan lyheneminen ei sitä estä. Asia on tarkistettavissa oppikirjoista, tieteellisistä tutkimuksista ja taulukkokirjoista. K. Arvola on tässä asiassa väärässä ja tuota virheellistä väitettä sitten uudelleen ja uudelleen kopsataan palstoille.

Ilmiö on ihan sama kuin radioaktiivisen isotoopin hajoamisessa. Vaikka isotoopin puoliintumisaika on esimerkiksi 24000 vuotta (Plutonium 239) niin palanen reaktorissa valmistettua puhdasta plutoniumia säteilee silti heti alusta alkaen. Puoliintumisaika tai relaksaatioaika kertoo sen, missä ajassa tietty osuus atomeista/molekyyleistä/ytimistä/.... on viritystilansa laukaissut. Hajoaminen voi tietenkin tapahtua paljon relaksaatioaikaa lyhyemmässäkin ajassa tai paljon sitä pidemmässä ajassa.

Arvolan epälogiikan mukaan nyt syntynyt uusi plutoniumatomi ei voisi säteillä ennenkuin aikaa olisi kulunut lähes puoliintumisajan verran. Todellisuudesta sen sijaan tiedetään havaintojen perusteella että radioaktiivisen aineen säteilyä on tarjolla heti siitä kun se on syntynyt ja tiedetään myös että hiilidioksidi ynnä muut kasvihuonekaasut säteilevät myös ilmakehän paineessa ja korkeammissakin paineissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Alailmakehässä ei kaasut säteile"

Tuossa väitteessä on paha virhe joka ilmeisesti on kopioitu Karvolan virheellisestä blogista.

Kaasumolekyylit säteilevät vallan hyvin myös alailmakehässä eli molekyylien törmäysten välisen ajan lyheneminen ei sitä estä. Asia on tarkistettavissa oppikirjoista, tieteellisistä tutkimuksista ja taulukkokirjoista. K. Arvola on tässä asiassa väärässä ja tuota virheellistä väitettä sitten uudelleen ja uudelleen kopsataan palstoille.

Ilmiö on ihan sama kuin radioaktiivisen isotoopin hajoamisessa. Vaikka isotoopin puoliintumisaika on esimerkiksi 24000 vuotta (Plutonium 239) niin palanen reaktorissa valmistettua puhdasta plutoniumia säteilee silti heti alusta alkaen. Puoliintumisaika tai relaksaatioaika kertoo sen, missä ajassa tietty osuus atomeista/molekyyleistä/ytimistä/.... on viritystilansa laukaissut. Hajoaminen voi tietenkin tapahtua paljon relaksaatioaikaa lyhyemmässäkin ajassa tai paljon sitä pidemmässä ajassa.

Arvolan epälogiikan mukaan nyt syntynyt uusi plutoniumatomi ei voisi säteillä ennenkuin aikaa olisi kulunut lähes puoliintumisajan verran. Todellisuudesta sen sijaan tiedetään havaintojen perusteella että radioaktiivisen aineen säteilyä on tarjolla heti siitä kun se on syntynyt ja tiedetään myös että hiilidioksidi ynnä muut kasvihuonekaasut säteilevät myös ilmakehän paineessa ja korkeammissakin paineissa.

Lue lisää

Tarkoitat siis että myös typpi ja happi säteilee jo alailmakehässä, sehän mullistaa koko hiilidioksidin merkityksen.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat siis että myös typpi ja happi säteilee jo alailmakehässä, sehän mullistaa koko hiilidioksidin merkityksen.

Alailmakehässä absorboivat ja säteilevät kaikki kaasut niillä aallonpituuksilla, joilla ne pystyvät muutenkin säteilemään. Korkeampi paine levittää säteilyspektrejä hieman mutta ei luo uusia spektriviivoja (molekyylien suuremman nopeuden mukanaan tuoma suurempi doppler - siirtymä josta aiheutuu paineleviäminen).

Hapella ja typellä ei ole pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla absorptioviivoja joten Maapallon pinnan lähettämä lämpösäteily ei niiden kanssa vuorovaikuta. Kasvihuonekaasuilla tuollaisia spektriviivoja on josta syystä johtuen vuorovaikutus on mahdollinen.

Arvola yritti väittää että hiilidioksidi tai vesihöyry ei maanpinnan tasolla paineen vuoksi pysty säteilemään energiaa pitkäaaltoisena infrapunana. Se väite on virheellinen ja vastoin havaintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Alailmakehässä absorboivat ja säteilevät kaikki kaasut niillä aallonpituuksilla, joilla ne pystyvät muutenkin säteilemään. Korkeampi paine levittää säteilyspektrejä hieman mutta ei luo uusia spektriviivoja (molekyylien suuremman nopeuden mukanaan tuoma suurempi doppler - siirtymä josta aiheutuu paineleviäminen).

Hapella ja typellä ei ole pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla absorptioviivoja joten Maapallon pinnan lähettämä lämpösäteily ei niiden kanssa vuorovaikuta. Kasvihuonekaasuilla tuollaisia spektriviivoja on josta syystä johtuen vuorovaikutus on mahdollinen.

Arvola yritti väittää että hiilidioksidi tai vesihöyry ei maanpinnan tasolla paineen vuoksi pysty säteilemään energiaa pitkäaaltoisena infrapunana. Se väite on virheellinen ja vastoin havaintoja.

Lue lisää

Voit reklamoida Arvolan sivulle suoraan.
Turhaan täällä kitiset.

Anonyymi kirjoitti:

Voit reklamoida Arvolan sivulle suoraan.
Turhaan täällä kitiset.

Arvolalle on reklamoitu mutta se ei tietenkään korjaa blogissaan olevaa virhettä. Jos se korjaisi virheensä niin samalla sen tuon oletuksen varaan rakentama korttitalo kaatuisi myös sen omissa silmissä. Sama tilanne kuin alipainehitsarin eli APH:n kohdalla.

Fysiikkaa opiskelleet näkevät Arvolan virheen saman tien. Blogi onkin suunnattu sille lukijoiden enemmistölle, jolta perustiedot puuttuvat.

Juu. Pallo jäähtyy vain ja ainoastaan säteilemällä. Pallolle tulee keskimäärin 238 W/m2 ja saman verran lähtee. Osa säteilystä karkaa suoraan maan pinnalta ja loput ilmakehästä. Ilmakehän säteilyssä kasvihuonekaasuilla on tärkeä rooli.

Anonyymi kirjoitti:

Juu. Pallo jäähtyy vain ja ainoastaan säteilemällä. Pallolle tulee keskimäärin 238 W/m2 ja saman verran lähtee. Osa säteilystä karkaa suoraan maan pinnalta ja loput ilmakehästä. Ilmakehän säteilyssä kasvihuonekaasuilla on tärkeä rooli.

Lue lisää

Veden haihtuminen nostaa ilmakehään lämpöä noin 70 W/m2 teholla. Höyryn tiivistyessä tuo lämpö vapautuu ja lämmittää ilmakehän "massoja", jotka sitten säteilevät - joka suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Juu. Pallo jäähtyy vain ja ainoastaan säteilemällä. Pallolle tulee keskimäärin 238 W/m2 ja saman verran lähtee. Osa säteilystä karkaa suoraan maan pinnalta ja loput ilmakehästä. Ilmakehän säteilyssä kasvihuonekaasuilla on tärkeä rooli.

Lue lisää

Ydin on siinä, että ilmakehän kasvihuonekaasut vaikeuttavat lämmön karkaamista. Tällöin saman tehon ulos ajaminen edellyttää suurempaa lämpötilaeroa. Näin pallon pintalämpötila nousee korkeammaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ydin on siinä, että ilmakehän kasvihuonekaasut vaikeuttavat lämmön karkaamista. Tällöin saman tehon ulos ajaminen edellyttää suurempaa lämpötilaeroa. Näin pallon pintalämpötila nousee korkeammaksi.

Lue lisää

Vain pieni osa säteilystä pääsee siis karkaamaan suoraan avaruuteen. Suurin osa absorboituu ensin ilmakehään. Ilmakehä säteilee keskimäärin alhaisemmasta lämpötilasta. Tästä seuraa, että pallon pintalämpötila voi olla korkeampi kuin mitä se olisi, jos ilmakehää kasvihuonekaasuineen ei olisi ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vain pieni osa säteilystä pääsee siis karkaamaan suoraan avaruuteen. Suurin osa absorboituu ensin ilmakehään. Ilmakehä säteilee keskimäärin alhaisemmasta lämpötilasta. Tästä seuraa, että pallon pintalämpötila voi olla korkeampi kuin mitä se olisi, jos ilmakehää kasvihuonekaasuineen ei olisi ollenkaan.

Lue lisää

Pitkän päälle pintalämpötila asettuu niin, että "tulot" ja "menot" ovat tasapainossa. Jos menoja vähennetään (CO2-lisäys), niin jää "säästöä", joka nostaa lämpötilaa niin että menot (T^4-laki) ovat taas tasapainossa tulojen kanssa. Tulot eivät juuri vaihtele, vaihtelu on auringonpilkkujaksoissakin vain promillen tasoa.

Lopputuloksena tuosta on selvästi se, että Auringosta säteilemällä Maahan tullut energia katoaa säteilemällä avaruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Lopputuloksena tuosta on selvästi se, että Auringosta säteilemällä Maahan tullut energia katoaa säteilemällä avaruuteen.

"Hetkellistä" epätasapainoa voi olla erilaisten häiriöiden seurauksena (esim. CO2-lisäys), mutta pitkän päälle pintalämpötila asettuu niin, että tehot vastaavat toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Hetkellistä" epätasapainoa voi olla erilaisten häiriöiden seurauksena (esim. CO2-lisäys), mutta pitkän päälle pintalämpötila asettuu niin, että tehot vastaavat toisiaan.

Näin on. CO2 estää Auringosta tulevan IR-säteilyn pääsyä Maan pinnalle säteilemällä sen suoraan takaisin avaruuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. CO2 estää Auringosta tulevan IR-säteilyn pääsyä Maan pinnalle säteilemällä sen suoraan takaisin avaruuteen.

Totta. Tämän takia CO2-lisäyksen aiheuttaman säteilypakotteen kerrointa on korjattu 15 % alaspäin jo parikymmentä vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. CO2 estää Auringosta tulevan IR-säteilyn pääsyä Maan pinnalle säteilemällä sen suoraan takaisin avaruuteen.

Tuo on minulle uutta, että hiilidioksidi heijastaisi Auringon valoa suoraan takaisin avaruuteen.

Anna viite tuon tiedon lähteeseen.

Ehkä sinun jons kannattasi itsekin vähän perehtyä. Asia ei ole todellakaan yksinkertainen.

Hyvä lapsi, se linkki on naurettu jo vuosia sitten mielikuvituksen tuotteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on minulle uutta, että hiilidioksidi heijastaisi Auringon valoa suoraan takaisin avaruuteen.

Anna viite tuon tiedon lähteeseen.

Aurinon säteilyn spektrissä on heikko IR-häntä. CO2 absorboi sitä ja säteilee sitten joka suuntaan, myös ulospäin.

Ja nyt odotamme todisteita noille väitteillesi vai onko kysymyksessä vain denialistinen lässytys?

Jons kirjoitti:

Ja nyt odotamme todisteita noille väitteillesi vai onko kysymyksessä vain denialistinen lässytys?

Mitä itket ?

Ilmastonmuutoskeskustelu on juuri tätä, mihinkään ei tarvitse olla mitään tutkittua perustetta.
Hiilidioksidin osuuttakin perustellaan sillä, että lämpenemiseen ei ole vielä löydetty muuta syytä, ja ainoaksi todisteeksi on esittää että kukaan ei ole pystynyt tieteellisesti todistamaan väitettä vääräksi.

Sovitaanko että samat perusteet on yhtä valideja kumminkin päin, muutenhan keskustelu olisi turhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä itket ?

Ilmastonmuutoskeskustelu on juuri tätä, mihinkään ei tarvitse olla mitään tutkittua perustetta.
Hiilidioksidin osuuttakin perustellaan sillä, että lämpenemiseen ei ole vielä löydetty muuta syytä, ja ainoaksi todisteeksi on esittää että kukaan ei ole pystynyt tieteellisesti todistamaan väitettä vääräksi.

Sovitaanko että samat perusteet on yhtä valideja kumminkin päin, muutenhan keskustelu olisi turhaa.

Lue lisää

Niin alarmistien perustelu on, ettei ole löytynyt muuta syytä lämpenemiselle. Alarmisti unohtaa, että maapallon keskilämpötila on vaihdellut muusta syystä aikaisemminkin. Miksi hiilidioksidi lopettaisi tuon vaihtelun.

Jons kirjoitti:

Ja nyt odotamme todisteita noille väitteillesi vai onko kysymyksessä vain denialistinen lässytys?

No tässä todisteita : Jos sinulla on asunnossasi kaksilevyinen lämpöpatteri jonka pintalämpötila on n. 50 astetta niin se luovuttaa lämpöä huoneilmaan konvektiolla n. 70 prosenttia ja säteilemällä 30 prosenttia. Jos patterin lämpötilaa alennetaan niin säteilyn osuus myös pienenee. Wikpedia: "Lämpötilan noustessa kappaleen lähettämän säteilyn kokonaisteho kasvaa voimakkaasti, sillä se on verrannollinen kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tätä sanotaan Stefanin–Boltzmannin laiksi." Sama pätee tietysti myös toisinpäin eli lämpötilan laskiessa säteilyn kokonaisteho laskee. Kun maanpinnan ja ilman lämpötilaero on vielä pieni niin säteilemällä siirtyvä lämpökin on vähäistä.

Ja haihtumisesta sanoo Wikipedia näin: "Koko Maan pinnan säteilyenergiasta 84 % eli 66–79 kcal/cm2/v menee haihduttamiseen. Merissä haihduttamiseen menee 90 %, mutta maalla vain 54 % eli 27–50 kcal/cm2/v"

Anonyymi kirjoitti:

No tässä todisteita : Jos sinulla on asunnossasi kaksilevyinen lämpöpatteri jonka pintalämpötila on n. 50 astetta niin se luovuttaa lämpöä huoneilmaan konvektiolla n. 70 prosenttia ja säteilemällä 30 prosenttia. Jos patterin lämpötilaa alennetaan niin säteilyn osuus myös pienenee. Wikpedia: "Lämpötilan noustessa kappaleen lähettämän säteilyn kokonaisteho kasvaa voimakkaasti, sillä se on verrannollinen kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tätä sanotaan Stefanin–Boltzmannin laiksi." Sama pätee tietysti myös toisinpäin eli lämpötilan laskiessa säteilyn kokonaisteho laskee. Kun maanpinnan ja ilman lämpötilaero on vielä pieni niin säteilemällä siirtyvä lämpökin on vähäistä.

Ja haihtumisesta sanoo Wikipedia näin: "Koko Maan pinnan säteilyenergiasta 84 % eli 66–79 kcal/cm2/v menee haihduttamiseen. Merissä haihduttamiseen menee 90 %, mutta maalla vain 54 % eli 27–50 kcal/cm2/v"

Lue lisää

Onko nyt keksitty uusi lämmön siirtymistapa: haihtuminen?

Anonyymi kirjoitti:

Onko nyt keksitty uusi lämmön siirtymistapa: haihtuminen?

Haihtuminen on yksi faasimuutosten alalaji.

Kaikki olomuotojen muutokset toimivat mukana lämmönsiirrossa. Vesihöyryn tiivistyminen nesteeksi, veden jäätyminen ja vesihöyryn suora härmistyminen jääksi vapauttaa lämpöä, Vastaavasti jään sulaminen nesteeksi, nesteen haihtuminen ja jään suora sublimoituminen kaasuksi sitovat lämpöä.

Ilmakehässä veden olomuodonmuutokset, vesihöyryn nouseminen ylöspäin ja tiivistyneen veden sataminen alas ovat erittäin keskeinen lämmönsiirron mekanismi.

Ilma on hyvä lämpöeriste, kuten tiedetään. Johtumalla ei lämpöä paljonkaan siirry. Konvektio tasoittelee paikallisia lämpötilaeroja. Veden höyrystymisellä on merkittävä vaikutus. Ja loppujen lopuksi Tellus jäähtyy avaruuteen vain säteilemällä.

Jos ilmakehää kasvihuonekasuineen ei olisi, niin kaikki tuo 400 W/m2 karkaisi kohti avaruuden peräseinää. Kun tuleva säteilyteho on vain 340 W/m2, niin pallo jäähtyisi noin 3 C keskilämpötilaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ilmakehää kasvihuonekasuineen ei olisi, niin kaikki tuo 400 W/m2 karkaisi kohti avaruuden peräseinää. Kun tuleva säteilyteho on vain 340 W/m2, niin pallo jäähtyisi noin 3 C keskilämpötilaan.

Lue lisää

Kun sitten "energian säästämiseksi asennetaan ilmakehä", niin sillä on lämmittävä vaikutus ja toisaalta myös jäähdyttävä vaikutus albedoefektin kautta (kaasut, pilvet). Nettona saadan nykyinen keskilämpötila, joka on luokkaa 14 C.

Todella hyvin suunniteltu tämä meidän asumus lähes tyhjässä avaruudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun sitten "energian säästämiseksi asennetaan ilmakehä", niin sillä on lämmittävä vaikutus ja toisaalta myös jäähdyttävä vaikutus albedoefektin kautta (kaasut, pilvet). Nettona saadan nykyinen keskilämpötila, joka on luokkaa 14 C.

Todella hyvin suunniteltu tämä meidän asumus lähes tyhjässä avaruudessa.

Lue lisää

Tuntuu siltä, että tuollaisen systeemin syntymisen todennäköisyys on niin pieni, että se ei voi olla mahdollista. Mutta siinä se kuitenkin on. Toivottavasti emme pahasti tärvele ainutkertaista kotipesäämme.

Johan tuli puppua. Vai että oikein 400 wattia lähtee maan pinnasta. Tuosta näkee miten pihalla alarmisti on.

Anonyymi kirjoitti:

Johan tuli puppua. Vai että oikein 400 wattia lähtee maan pinnasta. Tuosta näkee miten pihalla alarmisti on.

Esimerkiksi 50 C lämpöpatteri säteilee yhdeltä sivulta teholla 639 W/m2 ja ottaa vastaan 20 C lämpötilassa olevan huoneen säteilyä teholla 423 W/m2. Nettona lämpöä siirtyy säteilemällä teholla 216 W/m2 lämmittimestä huoneeseen.

Ja päälle sitten konvektiolla siirtyvä teho.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi 50 C lämpöpatteri säteilee yhdeltä sivulta teholla 639 W/m2 ja ottaa vastaan 20 C lämpötilassa olevan huoneen säteilyä teholla 423 W/m2. Nettona lämpöä siirtyy säteilemällä teholla 216 W/m2 lämmittimestä huoneeseen.

Ja päälle sitten konvektiolla siirtyvä teho.

Lue lisää

Tuossa esimerkissäsi 216 W/m² on lämmön nettosiirron teho. Aihetta on palstalla käsitelty aika moneen kertaan kun ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää miten pinta samanaikaisesti sekä absorboi lämpösäteilyä että lähettää sitä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95371807

Linkattuna viesti jonka aiheesta kirjoitin 24.10.2018 klo 03:05

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi 50 C lämpöpatteri säteilee yhdeltä sivulta teholla 639 W/m2 ja ottaa vastaan 20 C lämpötilassa olevan huoneen säteilyä teholla 423 W/m2. Nettona lämpöä siirtyy säteilemällä teholla 216 W/m2 lämmittimestä huoneeseen.

Ja päälle sitten konvektiolla siirtyvä teho.

Lue lisää

Tuon sinun laskelmasi mukaan jos maanpinnan lämpö on 20 astetta niin lämpöä poistuu 423 wattia ja jos ilma on yhtä lämmin niin maanpinta ottaa vastaa saman määrän eli 423 wattia jolloin nettosäteily on nolla. Lämpöä ei siis poistu ollenkaan säteilemällä maan pinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon sinun laskelmasi mukaan jos maanpinnan lämpö on 20 astetta niin lämpöä poistuu 423 wattia ja jos ilma on yhtä lämmin niin maanpinta ottaa vastaa saman määrän eli 423 wattia jolloin nettosäteily on nolla. Lämpöä ei siis poistu ollenkaan säteilemällä maan pinnasta.

Lue lisää

Se on jossain olosuhteissa aivan mahdollista. Silloin maan pinta käyttäytyy kuten musta kappale, joka absorboi ja emittoi saman verran. Kyse on lämpötasapainosta. Tällainen tilanne on luonnossa kuitenkin aina ohimenevä poikkeus.

Anonyymi kirjoitti:

Se on jossain olosuhteissa aivan mahdollista. Silloin maan pinta käyttäytyy kuten musta kappale, joka absorboi ja emittoi saman verran. Kyse on lämpötasapainosta. Tällainen tilanne on luonnossa kuitenkin aina ohimenevä poikkeus.

Lue lisää

Tuollainen tilanne on luonnossa aika tavallinen aina silloin kun aurinko ei paista. Eli esimerkiksi juuri nyt on maanpinta samanlämpöinen kuin ilma.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen tilanne on luonnossa aika tavallinen aina silloin kun aurinko ei paista. Eli esimerkiksi juuri nyt on maanpinta samanlämpöinen kuin ilma.

Saivarrellaan.
Täällä on reilu aste plussalla, mutta maassa on sulavaa sohjoa, jonka lämpötila on hyvin tarkasti nolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa esimerkissäsi 216 W/m² on lämmön nettosiirron teho. Aihetta on palstalla käsitelty aika moneen kertaan kun ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää miten pinta samanaikaisesti sekä absorboi lämpösäteilyä että lähettää sitä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95371807

Linkattuna viesti jonka aiheesta kirjoitin 24.10.2018 klo 03:05

Lue lisää

Lopeta jo tuo turha elvistely.
Kaikki, kenen tarvitsee, tietävät miten lämpö siirtyy säteilemällä.On todella halpahintaista liittää tehostaa omaa nerouttaan, liittämällä aina kun mahdollista linkki omaan tekstiinsä.

Noista lämpötehoista, auringosta tulee koko pinnalle jaettuna n.350 W/m², albedo vähennettynä jää n. 250 W/m², ja maan pinnalle asti n.180 W/m².

Anonyymi kirjoitti:

Se on jossain olosuhteissa aivan mahdollista. Silloin maan pinta käyttäytyy kuten musta kappale, joka absorboi ja emittoi saman verran. Kyse on lämpötasapainosta. Tällainen tilanne on luonnossa kuitenkin aina ohimenevä poikkeus.

Lue lisää

Tuollainen tilanne olisi silloin, jos maan pinnan yläpuolella olisi matalalla pilvikerros 20 asteen lämpötilassa. Pilvisyys estäisi säteilyn kautta suoraan karkaavaa lämpöä ja pilvi käyttäytyy kuten musta kappale.

Jos maan pinnan yläpuolella olisi 20 asteessa oleva kerros kasvihuonekaasuista vapaata kuivaa ilmaa niin lämpösäteily pääsisi vapaasti karkaamaan avaruuteen eli sen kylmän kappaleen lämpötila olisi hyvin matala. Tilanne on tämä aavikkoalueilla joissa vesihöyryä on ilmassa vähän.

Kun maan pinnan yläpuolella on 20 asteen lämpötilassa olevaa tavallista ilmaa niin tilanne on monimutkainen. Kaasukerros on suurelta osin mutta ei kokonaan läpinäkyvää joten se käyttäytyy varsin eri lailla kuin läpinäkymättömän aineen pinta.