Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Mun on pakko saada sanoa tää

    tänne tyhjyyteen... On kuviteltava, että sinä olet joku vastaajista, - vaikket ole, koska et vastaisi minulle niin kuin tänne vastataan. On saatava sanoa, että rakastan sua vieläkin ihan hirveästi, ikävöin sinua joka yö, ikävöin sitä, että olet lähelläni, ikävöin kosketustasi, halaustasi, syliäsi, hengitystäsi... Ja päivisin jokin pikku juttu, jokin ihan arkinen juttu, muistuttaa sinusta... Käsistäsi. On niin ikävä. Niin järkyttävä ikävä. En millään tahdo uskoa, ettet tule enää, ettet ole tässä kanssani enää koskaan. Itken sinua paljon. Kunpa saisin vielä edes pienen hetken kokea sitä täyteyden, rauhan ja ykseyden tunnetta, joka meidät valtasi, kun vain makasimme ihan hiljaa... Kun koko maailma pysähtyi ja hengitti yhtä täydesti kuin me... silloin, kun me olimme yksi. En ole kokenut mitään yhtä kaunista, en tule kokemaankaan.
    7<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 7

    Vanhimmat

    Elämä on itse kullekin.

    Äänestä

    • Jatkoa.. Tämä on niin hauskaa. Kukaan ei kertonut, että kun olet saanut kaunista, se vähitellen sulta viedään pois. Kun näet kauniin menevän, sun tulee vain valita, tyydytkö siihen vai häviätkö itsekin.

      Äänestä

    Pieni hetki ei riittäisi, mutta muuten kuin minunkin kynästä...
    Ne hiljaiset hetket oli parhautta.

    Äänestä

    • Mielikuvitus harhaa hah hah haa...

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mielikuvitus harhaa hah hah haa...

      Joskus niinkin 😉

      Äänestä

    Tuntui lohdulliselta kuulla rakastamansa ihmisen ääni. Kuin toinen olisi ollut tässä vieressä ja tässä huoneessa. On turvallista mennä uneen.

    Äänestä

    Avionrikkojat ei ansaitse mitään

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    tänne tyhjyyteen... On kuviteltava, että sinä olet joku vastaajista, - vaikket ole, koska et vastaisi minulle niin kuin tänne vastataan. On saatava sanoa, että rakastan sua vieläkin ihan hirveästi, ikävöin sinua joka yö, ikävöin sitä, että olet lähelläni, ikävöin kosketustasi, halaustasi, syliäsi, hengitystäsi... Ja päivisin jokin pikku juttu, jokin ihan arkinen juttu, muistuttaa sinusta... Käsistäsi. On niin ikävä. Niin järkyttävä ikävä. En millään tahdo uskoa, ettet tule enää, ettet ole tässä kanssani enää koskaan. Itken sinua paljon. Kunpa saisin vielä edes pienen hetken kokea sitä täyteyden, rauhan ja ykseyden tunnetta, joka meidät valtasi, kun vain makasimme ihan hiljaa... Kun koko maailma pysähtyi ja hengitti yhtä täydesti kuin me... silloin, kun me olimme yksi. En ole kokenut mitään yhtä kaunista, en tule kokemaankaan.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu