Turvallisia keskustelunaiheita miehen kanssa?

Anonyymi

Luin tuossa kuinka yhdessä ketjussa eräs miesoletettu valitteli kun naiset aina kyselevät hänen taloustilanteeseensa liittyvistä asioista. Siitä heräsi sitten kysymys, että mistä miehen kanssa oikein saa/kannattaa puhua. Tuntuu olevan varsinainen miinakenttä, eikä oikein mitään puheenaihetta jää jäljelle.

Saako noita raha-asioita mainita? Saako kysyä mitä mies tekee työkseen? Onko ehdoton nounou kysyä mitä vaikkapa rakennusmies pääkaupunkiseudulla oikeen tienaa? Voiko kysyä missä mies asuu, tai että asuuko hän kenties kerrostalossa tai omakotitalossa? Saako kysyä omistaako mies asuntonsa? Jos mies puhuu pörssikursseista, niin saako häneltä kysyä omistaako hän osakkeita? Saako kysyä onko miehellä autoa ja jos on niin minkälainen? Saako kysyä harrastaako mies golfia, onko hänellä hevonen tai vaikka kesämökki? Saako mieheltä kysyä mitä hän ylipäänsä harrastaa? Entä voiko kysellä vaikka leffamausta tai että tykkääkö mies matkustaa? Millaista musiikkia mies kuuntelee? Lukeeko hän kirjoja ja jos niin minkälaisia? Saako vanhoista parisuhteista jutella, että onko ollut ja koska viimeksi? Saako kysyä syntymäaikaa ja horoskooppia?

Jos kaikkien noiden kysymysten jälkeen toisia treffejä ei tulekaan, niin onko moisia kysymyksiä esittänyt nainen vaan rahan perässä juokseva snobi hattarapää, joka vaatii mieheltä ihan liikaa? Tai juokseeko mies ehkä jo sen autoa koskeneen kysymyksen jälkeen valittamaan kavereilleen, että naisia kiinnostaa vaan miehen auto?

Mistä miehen kanssa oikeasti uskaltaa puhua???

168

366

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Saa ja voi kaikista mainitsemistasi.

    • Anonyymi

      Naisten ensimmäisiä kysymyksiä mieheltä on miehen työ, pitää kato tietää onko massia tai statusta, että kannattaako uhrata "kallista" aikaa.

      • Anonyymi

        Eikö tuo kysymys ole yksi ensimmäisiä kysymyksiä kenen tahansa kanssa Suomessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö tuo kysymys ole yksi ensimmäisiä kysymyksiä kenen tahansa kanssa Suomessa?

        On. Mua v.tutti sillon ku ei ollu duunia, ku jokanen uus ihminen aina kysyy työstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö tuo kysymys ole yksi ensimmäisiä kysymyksiä kenen tahansa kanssa Suomessa?

        Ei miesten, itse en varmaankaan ikinä ole kysynyt toisen työtä. jollei ole muuten tullut puheeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei miesten, itse en varmaankaan ikinä ole kysynyt toisen työtä. jollei ole muuten tullut puheeksi.

        Oot sitte tosi harvinainen suomalainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei miesten, itse en varmaankaan ikinä ole kysynyt toisen työtä. jollei ole muuten tullut puheeksi.

        En oo koskaan vielä ollu tilanteessa, jossa tuntemattomat suomalaiset tapaa toisiaan ja jossa ei kyseltäis mitään kenenkään duunista. Vaikka paikalla olis ihan pelkkiä miehiä, niin varmasti sitä kysytään moneen kertaan. Poislukien sellaset tapahtumat, joissa on joku ennalta määritelty aihe tai osallistujilla on syytä olettaa tietävänsä toistensa duuni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei miesten, itse en varmaankaan ikinä ole kysynyt toisen työtä. jollei ole muuten tullut puheeksi.

        Hmm ... olisko sitten niin, että tota kysytään aina joteki vastakkaiselta sukupuolelta? Jos siis miehet ei kysy sitä toisiltaan. Onko se jotenki turvalliseksi koettu aihe vastakkaisen sukupuolen kanssa? Multa (naiselta) on kyllä ihan jokanen isosetäkin kysyny mun työtä ja ammattia lähes ensimmäisenä. Se oli vielä joitaki vuosia sitte aihe, josta vihasin puhua, että en tosiaan olis koskaan alottanu keskustelua siitä aiheesta ite.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmm ... olisko sitten niin, että tota kysytään aina joteki vastakkaiselta sukupuolelta? Jos siis miehet ei kysy sitä toisiltaan. Onko se jotenki turvalliseksi koettu aihe vastakkaisen sukupuolen kanssa? Multa (naiselta) on kyllä ihan jokanen isosetäkin kysyny mun työtä ja ammattia lähes ensimmäisenä. Se oli vielä joitaki vuosia sitte aihe, josta vihasin puhua, että en tosiaan olis koskaan alottanu keskustelua siitä aiheesta ite.

        Kyllä miehet kyselee toisiltaan, että mites on työpäivä mennyt ja onko ollut töitä, mutta ei mies utele, että paljonko sä tienaat töilläs, se on aika henkilökohtainen asia tuo palkka.
        Mitäs nainen sanoo, jos mies sanoo tekevänsä töitä, muttei palkkatöitä vaan vaikka jotain vapaaehtois työtä tai kerää luonnosta roskia pois.
        Onko sellainen työ naisesta arvokasta ja hyvää, vaikkei siitä saa palkkaa, mutta eikö tällainen luonne osoita, että auttaa maapalloa ja jos kaikki tekisivät samoin, että vähintään laittavat roskat roskiin, eiväthä heitä luontoon, niin sellainen on hyödyksi maapallolle.
        Tällaiset arvot omaava mies ei ajattele, että minä teen työtä vain, jos saan siitä rahaa, en tee mitään, jollen saa siitä korvausta.

        t. Ätmi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä miehet kyselee toisiltaan, että mites on työpäivä mennyt ja onko ollut töitä, mutta ei mies utele, että paljonko sä tienaat töilläs, se on aika henkilökohtainen asia tuo palkka.
        Mitäs nainen sanoo, jos mies sanoo tekevänsä töitä, muttei palkkatöitä vaan vaikka jotain vapaaehtois työtä tai kerää luonnosta roskia pois.
        Onko sellainen työ naisesta arvokasta ja hyvää, vaikkei siitä saa palkkaa, mutta eikö tällainen luonne osoita, että auttaa maapalloa ja jos kaikki tekisivät samoin, että vähintään laittavat roskat roskiin, eiväthä heitä luontoon, niin sellainen on hyödyksi maapallolle.
        Tällaiset arvot omaava mies ei ajattele, että minä teen työtä vain, jos saan siitä rahaa, en tee mitään, jollen saa siitä korvausta.

        t. Ätmi

        Harvempi nainenkaan palkkaa kyselee. Tosin mitä pahaa on jos joku kyselisikin? Itseltäni (naiselta) ainakin saa kysyä ja on kysyttykin. useamman kerran. On sen verran harvinaisempi ammatti, että jostain syystä varsinkin miehiä kiinnostaa mitä mä tienaan. Miksi palkka olisi tabu? Jos vaikka sanoisit olevasi tasoitemies ja sanotaan, että vaikka mun exäni olisi ollut tasoitemies ja asuttais vaikka nyt molemmat pääkaupunkiseudulla ja mä olisi asunu aiemmin jossain muualla ja mua sattuis vaikka kiinnostamaan, että mitähän se tasotemies pääkaupunkiseudulla mahtaa tienata. Mikä siinä on loukkaavaa? Eikö se osota pikemmin kiinnostusta sua ja sun ammattias kohtaan ja sitä, että olen "samassa maailmassa" sun kanssa? Miksi jokasella asialla pitää olettaa olevan joku syvempin taka-ajatus? Kauheen ahdistavaa keskustelua, jos ei voi vaan puhua ja kysyä kun tulee mieleen. Pitää käydä jotain ihme kaaviota päässään läpi, että jos mä sanon näin, niin toi aattelee noin ja sit mun pitää varoa sanomasta tota, ettei se vaan aattele näin.

        Vapaaehtoistyö on hyvä juttu. Musta on hienoa, jos ihmisellä on aikaa ja tahtoa antaa omaa aikaansa ja työpanostaan ilmaseksi. Tosin tässä maassa ihan liian moni tärkeä asia kaatuu vapaaehtosten niskaan. Moniin niihinkin hommiin vois ihan rahalla palkata ihmisiä, jotka sitten tulis sillä palkallaan toimeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oot sitte tosi harvinainen suomalainen.

        Voi olla, ei tässä ole mikään kullanonkija, niin ei toisen työllä ole merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oo koskaan vielä ollu tilanteessa, jossa tuntemattomat suomalaiset tapaa toisiaan ja jossa ei kyseltäis mitään kenenkään duunista. Vaikka paikalla olis ihan pelkkiä miehiä, niin varmasti sitä kysytään moneen kertaan. Poislukien sellaset tapahtumat, joissa on joku ennalta määritelty aihe tai osallistujilla on syytä olettaa tietävänsä toistensa duuni.

        Älä puhu paskaa, ei todellakaan ole normaalia kysellä ihmisiltä että mitä työtä tekevät. Jos vaikka istuu jossain kuppilassa niin ei tuollaisia kysellä tuntemattomilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä puhu paskaa, ei todellakaan ole normaalia kysellä ihmisiltä että mitä työtä tekevät. Jos vaikka istuu jossain kuppilassa niin ei tuollaisia kysellä tuntemattomilta.

        No ei ne kaljakuppilan kanta-asiakkaat missään töissä käykään. Turha olemattomista on kysellä.


    • Anonyymi

      Miksi ylipäätään pitäisi joltain kysellä omaisuudesta, rahasta tai työstä, jollei sitten yritä löytää jotain jolta sitä rahaa voi yrittää vedättää?

      Aivan sama asia jos mies alkaa heti keskustelemaan seksistä, kyselemään että onkos poslari, mistä tykkää yms..

      • Anonyymi

        Kysymys kuuluikin, että mistä saa puhua.


      • Anonyymi

        Olisko se seksi, eri asennot ja karvojen ajelu sellasia, joista vois alkaa heti kysellä mieheltä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko se seksi, eri asennot ja karvojen ajelu sellasia, joista vois alkaa heti kysellä mieheltä?

        Nuo ovat yksityisasioita, aivan kuin raha-asiatkin, se on tuossa pointti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo ovat yksityisasioita, aivan kuin raha-asiatkin, se on tuossa pointti.

        Eli uudestaan ... mistä saa puhua? Mikä ei oo henkilökohtasta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli uudestaan ... mistä saa puhua? Mikä ei oo henkilökohtasta?

        siis liian henkilökohtasta ^^


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko se seksi, eri asennot ja karvojen ajelu sellasia, joista vois alkaa heti kysellä mieheltä?

        Normaali utustelu ja small talkilla alkuun, juttua syntyy itsestään heti lyhyenkin rupattelun jälkeen. Sään tilasta, koronasta, muusta ajankohtaisesta kaikkien tiedossa olevassa asiasta, rupattelua ilman liian intiimiä utelua.

        Oletko ollut treffeillä koskaan, tai ylipäätään miesten kanssa tekemisissä koskaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaali utustelu ja small talkilla alkuun, juttua syntyy itsestään heti lyhyenkin rupattelun jälkeen. Sään tilasta, koronasta, muusta ajankohtaisesta kaikkien tiedossa olevassa asiasta, rupattelua ilman liian intiimiä utelua.

        Oletko ollut treffeillä koskaan, tai ylipäätään miesten kanssa tekemisissä koskaan?

        *utustelu=jutustelu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaali utustelu ja small talkilla alkuun, juttua syntyy itsestään heti lyhyenkin rupattelun jälkeen. Sään tilasta, koronasta, muusta ajankohtaisesta kaikkien tiedossa olevassa asiasta, rupattelua ilman liian intiimiä utelua.

        Oletko ollut treffeillä koskaan, tai ylipäätään miesten kanssa tekemisissä koskaan?

        Kyllä, parissa parisuhteessa mm.

        Mä juttelen miesten kanssa tuntitolkulla ihan joka päivä ja siksi nää jutut onki musta niin kummallisia. Mun kuplastani ei vaan tunnu löytyvän näin rajottuneita miehiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaali utustelu ja small talkilla alkuun, juttua syntyy itsestään heti lyhyenkin rupattelun jälkeen. Sään tilasta, koronasta, muusta ajankohtaisesta kaikkien tiedossa olevassa asiasta, rupattelua ilman liian intiimiä utelua.

        Oletko ollut treffeillä koskaan, tai ylipäätään miesten kanssa tekemisissä koskaan?

        Eipä ole koskaan tullut toisia treffejä, jos ekoilla on juteltu vaan säästä ja päivän otsikoista. Sen sijaan niille treffeille missä on heti tuntenut saavansa vähän kiinni toisen elämästä on tullut jatkoa. Jos toista ei kiinnosta minun tekemiset, haaveet, unelmat, harrastukset, työt jne, ei minuakaan kiinnosta häneltä mitään kysellä. Siinä voi sitten hörppiä sumpit loppuun syyssään harmautta harmitellen ja siirtyä mielessään jo seuraavaan treffiseuralaiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä ole koskaan tullut toisia treffejä, jos ekoilla on juteltu vaan säästä ja päivän otsikoista. Sen sijaan niille treffeille missä on heti tuntenut saavansa vähän kiinni toisen elämästä on tullut jatkoa. Jos toista ei kiinnosta minun tekemiset, haaveet, unelmat, harrastukset, työt jne, ei minuakaan kiinnosta häneltä mitään kysellä. Siinä voi sitten hörppiä sumpit loppuun syyssään harmautta harmitellen ja siirtyä mielessään jo seuraavaan treffiseuralaiseen.

        Olen samaa mieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Normaali utustelu ja small talkilla alkuun, juttua syntyy itsestään heti lyhyenkin rupattelun jälkeen. Sään tilasta, koronasta, muusta ajankohtaisesta kaikkien tiedossa olevassa asiasta, rupattelua ilman liian intiimiä utelua.

        Oletko ollut treffeillä koskaan, tai ylipäätään miesten kanssa tekemisissä koskaan?

        Siis treffeillä jutustellaan säästä, koronasta ja muista yleisistä asioista, mutta kaikin tavoin vältetään treffikumppaniin liittyviä aiheita.

        Minulla on ollut sellainen luulo, että treffeillä on tarkoitus tutustua siihen treffikumppaniin, mutta sinun mallisi mukaan sitä tutustumista pitää mahdollisimman paljon pyrkiä välttämään.

        Itseäni ei ainakaan kiinnostaisi tavata uudelleen, jos treffikumppanin keskustelu pysyisi ”on ilmoja pidellyt” linjalla, enkä minä näyttäisi häntä sen enempää kiinnostavan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä ole koskaan tullut toisia treffejä, jos ekoilla on juteltu vaan säästä ja päivän otsikoista. Sen sijaan niille treffeille missä on heti tuntenut saavansa vähän kiinni toisen elämästä on tullut jatkoa. Jos toista ei kiinnosta minun tekemiset, haaveet, unelmat, harrastukset, työt jne, ei minuakaan kiinnosta häneltä mitään kysellä. Siinä voi sitten hörppiä sumpit loppuun syyssään harmautta harmitellen ja siirtyä mielessään jo seuraavaan treffiseuralaiseen.

        No entäs jos toista sattuu kiinnostamaan vaikka ne päivän otsikot enemmän kuin jotkut zumbatunnit tai miten salessa on hyllyjä täytetty? Olettaisin että tuollaisia on suurin osa ihmisistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No entäs jos toista sattuu kiinnostamaan vaikka ne päivän otsikot enemmän kuin jotkut zumbatunnit tai miten salessa on hyllyjä täytetty? Olettaisin että tuollaisia on suurin osa ihmisistä.

        Aika harvoin tulee törmättyä ihmisiin, joita kiinnostaa päivän uutisotsikot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis treffeillä jutustellaan säästä, koronasta ja muista yleisistä asioista, mutta kaikin tavoin vältetään treffikumppaniin liittyviä aiheita.

        Minulla on ollut sellainen luulo, että treffeillä on tarkoitus tutustua siihen treffikumppaniin, mutta sinun mallisi mukaan sitä tutustumista pitää mahdollisimman paljon pyrkiä välttämään.

        Itseäni ei ainakaan kiinnostaisi tavata uudelleen, jos treffikumppanin keskustelu pysyisi ”on ilmoja pidellyt” linjalla, enkä minä näyttäisi häntä sen enempää kiinnostavan.

        Ymmärrätkö mitä on small talk, ja ymmärrätkö annoin vain yleisiä triviaaleja esimerkkejä aiheista. Kovasti vaikuttaa ettei monellakaan ole teistä kommentoijista kokemusta ihmisten parissa toimimisesta, diplomatiasta ja yleisestä joviaalisuudesta.

        Intiimien asioiden tekeminen ei ole normaalia kanssakäymistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika harvoin tulee törmättyä ihmisiin, joita kiinnostaa päivän uutisotsikot.

        Sivistystasot ja silleen..


      • Anonyymi

        Tuskin kukaan omaisuudesta ja rahoista kyselee, mutta mitä salattavaa siinä ammatissa on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivistystasot ja silleen..

        Tai sitten noi nyt ei vaan ole asioita, joita puhutaan treffeillä. Kaverin kanssa kahvikupin ääressä, tai työpaikan kahvihuoneessa joo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No entäs jos toista sattuu kiinnostamaan vaikka ne päivän otsikot enemmän kuin jotkut zumbatunnit tai miten salessa on hyllyjä täytetty? Olettaisin että tuollaisia on suurin osa ihmisistä.

        No jos ne päivän otsikot kiinnostavat enemmän, kuin treffikumppani, niin tuskin tulee toisia treffejä.

        Sivusta kommentoin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrätkö mitä on small talk, ja ymmärrätkö annoin vain yleisiä triviaaleja esimerkkejä aiheista. Kovasti vaikuttaa ettei monellakaan ole teistä kommentoijista kokemusta ihmisten parissa toimimisesta, diplomatiasta ja yleisestä joviaalisuudesta.

        Intiimien asioiden tekeminen ei ole normaalia kanssakäymistä.

        Ketä kiinnostaa treffikumppani, joka harrastaa small talkia? Treffeille mennään tutustumaan ihmiseen, ei tappamaan aikaa tylsässä seurassa. Small talk on kaikkia niitä kissanristiäisiä varten, joissa on pakko vaan esittää viihtyvänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No entäs jos toista sattuu kiinnostamaan vaikka ne päivän otsikot enemmän kuin jotkut zumbatunnit tai miten salessa on hyllyjä täytetty? Olettaisin että tuollaisia on suurin osa ihmisistä.

        Niin, ne joita on treffeillä kanssani kiinnostanut päivän sään enemmän kuin minuun tutustuminen eivät ole luonnollisestikaan olleet sopivaa treffiseuraa minulle, enkä minä heille.
        Minua treffeillä kiinnostaa toisen elämä - työt, harrastukset, perhe, toiveet... En minä politiikasta tai julkkisjuoruista pölisten saa selville sitä onko treffikumppani minulle sopivaa kumppanimateriaalia. Eikä hänkään säätä päivitellessämme saisi tietää minusta mitään. Minusta sellaiset small-talk-jutut eivät ole treffikeskustelua, mutta meitä on selvästi moneen eri junaan. Toiset haluavat tutustua treffikumppaniinsa ja toiset ilmeisesti eivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ketä kiinnostaa treffikumppani, joka harrastaa small talkia? Treffeille mennään tutustumaan ihmiseen, ei tappamaan aikaa tylsässä seurassa. Small talk on kaikkia niitä kissanristiäisiä varten, joissa on pakko vaan esittää viihtyvänsä.

        Small talk on se millä käynnistää jutteleminen kun aloittaja ei tiedä miten pitäisi keskustella!

        Sen sata vastausta ja sinä taulapää muiden vastavien kanssa et ymmärrä varmaan vieläkään mistä on kyse. Käytös- keskustelu- ja tapakoulutukseen joutaa moni kirjottaja tästä aiheesta.

        T. mies joka osaan olla naisten kanssa kuin kala vedessä, sama pätee ylipäätään sosisliseeramiseen ihan vaikka kokkareilla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Small talk on se millä käynnistää jutteleminen kun aloittaja ei tiedä miten pitäisi keskustella!

        Sen sata vastausta ja sinä taulapää muiden vastavien kanssa et ymmärrä varmaan vieläkään mistä on kyse. Käytös- keskustelu- ja tapakoulutukseen joutaa moni kirjottaja tästä aiheesta.

        T. mies joka osaan olla naisten kanssa kuin kala vedessä, sama pätee ylipäätään sosisliseeramiseen ihan vaikka kokkareilla

        Miten se small talk auttaa tutustumaan toiseen treffeillä? Ei se sään päivittely, päivän otsikoiden ruotiminen tai koronasta hölinä kerro toisesta yhtään mitään. Sitten ei treffien päätteeksi ole oppinut toisesta laisinkaan, ja tuskin kiinnostaa toiste nähdä ihmistä joka ei kerro itsestään mitään eikä kysy toisestakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Small talk on se millä käynnistää jutteleminen kun aloittaja ei tiedä miten pitäisi keskustella!

        Sen sata vastausta ja sinä taulapää muiden vastavien kanssa et ymmärrä varmaan vieläkään mistä on kyse. Käytös- keskustelu- ja tapakoulutukseen joutaa moni kirjottaja tästä aiheesta.

        T. mies joka osaan olla naisten kanssa kuin kala vedessä, sama pätee ylipäätään sosisliseeramiseen ihan vaikka kokkareilla

        Et kyllä vaikuta yhtään tietävän mitä small talk on. Small talk sopii nimen omaan niille kokkareille ja siihen sosialiseeraamiseen, ei treffeille. Small talk on sitä mitä harrastetaan tylsässä seurassa, kun yritetään pitää keskustelua (vähän väkisin) yllä. Ei ihme, että suomalaisten sanotaan olevan huonoja small talkissa, kun joku kuvittelee sen olevan treffeillekin sopivaa.

        T. nainen, joka harrastaa small talkia harva se päivä, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja on siinä ympäristössä kuin kala vedessä, oli porukka sitten miehiä tai naisia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Small talk on se millä käynnistää jutteleminen kun aloittaja ei tiedä miten pitäisi keskustella!

        Sen sata vastausta ja sinä taulapää muiden vastavien kanssa et ymmärrä varmaan vieläkään mistä on kyse. Käytös- keskustelu- ja tapakoulutukseen joutaa moni kirjottaja tästä aiheesta.

        T. mies joka osaan olla naisten kanssa kuin kala vedessä, sama pätee ylipäätään sosisliseeramiseen ihan vaikka kokkareilla

        Small talkhan on sellasta keskustelua, jonka tarkotus on olla mahollisimman neutraalia. Siinä on tarkotus kertoa mahollisimman vähän mielipiteistä ja persoonasta. Pitäytyä sellasissa aiheissa, jotka sopii ihan kaikille, eikä kerro mistään oikeasti mitään. Huonointa mahollista kamaa treffeille. Hajutonta ja mautonta, poliittisesti korrektia puhetta ei yhtään mistään. Omaa persoonaa ja omia mielipiteitä ei saa tuoda esille, eli toisesta ei opi yhtään mitään. Mitä järkeä tossa on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Small talkhan on sellasta keskustelua, jonka tarkotus on olla mahollisimman neutraalia. Siinä on tarkotus kertoa mahollisimman vähän mielipiteistä ja persoonasta. Pitäytyä sellasissa aiheissa, jotka sopii ihan kaikille, eikä kerro mistään oikeasti mitään. Huonointa mahollista kamaa treffeille. Hajutonta ja mautonta, poliittisesti korrektia puhetta ei yhtään mistään. Omaa persoonaa ja omia mielipiteitä ei saa tuoda esille, eli toisesta ei opi yhtään mitään. Mitä järkeä tossa on?

        Aloitus, startti, käynnistäminen, sitä aloittaja kysyy! Small talkilla alkuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitus, startti, käynnistäminen, sitä aloittaja kysyy! Small talkilla alkuun.

        Eli tutustuakseen mieheen ensitreffeillä aloittajan tulisi höpistä kahvien verran pelkkää small talkkia, koska mikään muu aihe ei ole "turvallinen"?
        Mistä se aloittaja sitten tietää kiinnostaako nähdä sitä miestä uudestaan, kun ei ole ekoilla treffeillä muka "sopivaa" kysyä mitään miehen elämästä, taustoista, toiveista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitus, startti, käynnistäminen, sitä aloittaja kysyy! Small talkilla alkuun.

        Jos puhut ihan pelkästään keskustelun aloittamisesta, että treffien alkuun siinä pari minuuttia small talkia, niin ok. En tosin ymmärrä lainkaan miten se liittyy tähän avaukseen. Eihän ap kysynyt miten voisi avata keskustelun treffeillä, vai ymmärsinkö mä nyt tän jotenki väärin? En mä ainakaan tulkinnu lukemaani niin, että hän olis aatellu noilla alottavansa. Mä tulkitsin, että voiko tollasia asioita mainita ollenkaan koko treffien aikana. Mun mielestä ehdottomasti pitää voida puhua kaikenlaisesta. En tiiä onko se sitte suoraan kysyen, mutta ei tarvii kierrellä jotain aiheita.

        Jos sä taas tarkotat tolla "small talkilla alkuun", että kun ekat treffit niin pelkkää small talkia koko ajan, niin et kai oo tosissas? Eihän siinä oo mitään järkee. Ei sillä tavalla tuu toisia tai kolmansia treffejä. Täytyyhän siitä toisesta ihmisestä saada käsitys. Ei muuten voi tietää haluaako sinne toisille treffeille. Jos ei tule yhtään tunne, että toinen haluaa tutustua, niin miksi tuhlata aikaa uusiin treffeihin? Vai ollaanko siellä ekoilla treffeillä sit vaan se pari minuuttia juttelemassa säästä, uutisotsikoista ja katsastamassa miltä se toinen näyttää?


    • Horoskooppimerkistä kysyminen kertoo aivan liikaa kysyjästä.

      Minulta huuhailija kuulee vastauksena vain etääntyvien tennareiden lätinän...

      • Anonyymi

        Mitä se siitä ihmisestä sitte kertoo?


      • Anonyymi

        No senhän voi kysyä syntymäajan kautta... et koskaan saa tietää että kumppaniehdokas on hurahtanut horoskooppeihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No senhän voi kysyä syntymäajan kautta... et koskaan saa tietää että kumppaniehdokas on hurahtanut horoskooppeihin.

        Paitsi ettei kaikki muista horoskooppimerkkien ajankohtia. Eikö asian voi ajatella myös niin päin, että ihmisestä kertoo jotakin se tietääkö hän horoskooppinsa vai ei? Tai no onko sellasia ihmisiä, jotka ei tiedä?


      • Anonyymi

        Tosikko. Olen kysynyt horoskooppimerkkiä, vaikken niihin uskokaan. Se on vain aasinsilta siihen minkälainen luonne on.


      • Anonyymi

        Näin on. Vaikka itsekin seuraan tarkasti (no en tarkasti) horoskooppeja, en kyllä heti ensimmäiseksi sitä mieheltä kysyisi. Kysymyksen kyllä voi asettaa fiksumminkin - eli "milloin olet syntynyt?" muotoon.

        Naisena sanon myös, etten kysyisi mieheltä mitään mitä en haluaisi miehen kysyvän minulta. Taloudellinen tilanne ja horoskooppi ovat näitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on. Vaikka itsekin seuraan tarkasti (no en tarkasti) horoskooppeja, en kyllä heti ensimmäiseksi sitä mieheltä kysyisi. Kysymyksen kyllä voi asettaa fiksumminkin - eli "milloin olet syntynyt?" muotoon.

        Naisena sanon myös, etten kysyisi mieheltä mitään mitä en haluaisi miehen kysyvän minulta. Taloudellinen tilanne ja horoskooppi ovat näitä.

        Mä ehdottomasti kysyisin luultavasti juurikin horoskooppia. Koska se sopii mun huumorintajuuni. Kyselisin tod.näk. kaikenlaista muutakin pöljää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosikko. Olen kysynyt horoskooppimerkkiä, vaikken niihin uskokaan. Se on vain aasinsilta siihen minkälainen luonne on.

        Näin, jutustelua. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näin, jutustelua. :)

        Minähän voisin jutustelevaan sävyyn kysäistä onks noi aidot vai silarit. ; )

        Osoittaisin älyllisen kypsyyteni ja sivistystasoni sillai heti kättelyssä, ettei jätetä mitään arvailujen varaan.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Minähän voisin jutustelevaan sävyyn kysäistä onks noi aidot vai silarit. ; )

        Osoittaisin älyllisen kypsyyteni ja sivistystasoni sillai heti kättelyssä, ettei jätetä mitään arvailujen varaan.

        Voi kuule, arvaa vaan monestikko on kysytty. Keksi jotain vähän omaperäsempää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi kuule, arvaa vaan monestikko on kysytty. Keksi jotain vähän omaperäsempää.

        Jatkoitko treffejä kysyjän kanssa?

        Itse suhtaudun myös taikauskoisuuteen vakavasti, koska se kertoo syvemmistä ongelmista ja pinnallisesta sivistyksestä aivan kuten tissijuntilla. Kyllähän naisetkin mokailevat kysymällä esimerkiksi horoskooppimerkkejä. En pidä pienempänä mokana.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Jatkoitko treffejä kysyjän kanssa?

        Itse suhtaudun myös taikauskoisuuteen vakavasti, koska se kertoo syvemmistä ongelmista ja pinnallisesta sivistyksestä aivan kuten tissijuntilla. Kyllähän naisetkin mokailevat kysymällä esimerkiksi horoskooppimerkkejä. En pidä pienempänä mokana.

        Tissien aitoudesta utelu vertautuisi osuvammin vaikkapa hiustensiirrosta kyselyyn.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tissien aitoudesta utelu vertautuisi osuvammin vaikkapa hiustensiirrosta kyselyyn.

        ... mutta tärkeintä, että tuollaiset tulisivat ilmi heti ensimmäisellä kerralla, että tietäisi, ettei tähän tapaukseen kannata tuhlata aikaansa.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Jatkoitko treffejä kysyjän kanssa?

        Itse suhtaudun myös taikauskoisuuteen vakavasti, koska se kertoo syvemmistä ongelmista ja pinnallisesta sivistyksestä aivan kuten tissijuntilla. Kyllähän naisetkin mokailevat kysymällä esimerkiksi horoskooppimerkkejä. En pidä pienempänä mokana.

        Muutaman typerän vitsin voi pistää vaikka jännityksen piikkiin. Kyllä mä jokusen tunnin typeriäkin juttuja jaksan, vaikka ihan kohteliaisuudesta. Siihen yhteen kertaan kyllä sitten jää.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        ... mutta tärkeintä, että tuollaiset tulisivat ilmi heti ensimmäisellä kerralla, että tietäisi, ettei tähän tapaukseen kannata tuhlata aikaansa.

        Jaa en minä ehkä ihan ensimmäisellä tapaamisella lähtisi kertomaan rintasyövästäni ja sen vuoksi silikoniin vaihdetusta rinnastani, mutta kukin tyylillään.

        Miehen hiussiirto ei itseä hetkauttaisi, mitä ihmeellistä moisessa? Jos tulisi joskus myöhemmin ilmi niin mitä sitten, luonteeseen minä ihastun enkä ulkonäköön - alkuperäiseen saati paranneltuun.


    • Anonyymi

      Jos mies on kovin herkkä ton taloudellisen- ja sosioekonomisen asemansa kanssa, niin voiko oikeestaan puhua mistään? Eikö ihan jokanen aihe ja vastaus kerro jotain? Jos vaikka lempimusiikkia on heavy ja sen jälkeen kertoo käyneensä jossain keikoill tai festareilla, niin voi tosta jotain päätellä. Tai jos lemppari onkin klassinen musikki ja käy konserteissa. Tai jos syö tietynlaista ruokaa, tai juo tietynlaisia juomia. Mitäs teit syyslomalla? Vastaus kertoo jotain, eikö?

      • Anonyymi

        Täh? Tottakai vastaus kertoo jotain, ja siitä voi päätellä kukin mitä päättelee. Mutta miten talous liittyy musiikkimakuun esimerkiksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täh? Tottakai vastaus kertoo jotain, ja siitä voi päätellä kukin mitä päättelee. Mutta miten talous liittyy musiikkimakuun esimerkiksi?

        Ei musiikkimaku itessään, mutta monet muut asiat sen ympärillä. Jos käy konserteissa ja vastaavissa, niin ei sillon ainakaan ihan jokasta penniä tarvii laskea. Mitä kalliimmissa jutuissa käy jne. niin oletettavasti sitä parempi se taloudellinen tilanne on. Mitä enemmän itestään kertoo, niin sitä enemmän erilaisia asioita niistä voi päätellä ja asioita yhdistelemällä päättelykykynen ihminen pääsee hyvin lähelle totuutta. Näin ollen miksi jonkun tietyn asian pitää olla jotenki salasta, mutta toisen, josta sen edellisen voi hyvinki kyetä päättelemään, on taas vapaasti kerrottavissa.


      • Anonyymi

        Eli selvittelet asemaa luokkayhteiskunnassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei musiikkimaku itessään, mutta monet muut asiat sen ympärillä. Jos käy konserteissa ja vastaavissa, niin ei sillon ainakaan ihan jokasta penniä tarvii laskea. Mitä kalliimmissa jutuissa käy jne. niin oletettavasti sitä parempi se taloudellinen tilanne on. Mitä enemmän itestään kertoo, niin sitä enemmän erilaisia asioita niistä voi päätellä ja asioita yhdistelemällä päättelykykynen ihminen pääsee hyvin lähelle totuutta. Näin ollen miksi jonkun tietyn asian pitää olla jotenki salasta, mutta toisen, josta sen edellisen voi hyvinki kyetä päättelemään, on taas vapaasti kerrottavissa.

        Nyt teet ihan liian nopeita johtopäätelmiä. Ihan jokaista penniä ei tarvitse venyttää, jos hanskaa talousasiat. Oli sitten suuret tai pienemmät tulot. Jotkut leveilee rahoillaan ja autoillaan... jotka on lainattu pankista tai maksettu pikavipeillä. Mistä päättelet, että auto tai omistusasunto on maksettu?

        Jos joku mies kysyisi minulta esim. omistanko osakkeita, niin en kertoisi. Eikä hän voisi sitä mistään päätellä omistanko vai en. Siitä mitä ihminen kysyy toiselta voi päätellä kysyjästä kaikkein eniten. Kysymykset ja niiden asettelu kertoo todella paljon kysyjästä itsestään ja hänen elämästään, persoonastaan, arvoistaan, keskustelu- ja tunnetaidoista ja ties mistä.

        Salaista ei pidä olla, mutta kysymyksillään voi antaa itsestään todella typerän kuvan. Tietty toimii myös muussakin keskustelussa ja puhekumppanin huomioimisessa.


      • Anonyymi

        Näinhän se tietenkin on.
        Nämä valittajat kaiketi toivovat naisen vain istuvan tuppisuuna ja hymyilevän nätisti, eikä muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt teet ihan liian nopeita johtopäätelmiä. Ihan jokaista penniä ei tarvitse venyttää, jos hanskaa talousasiat. Oli sitten suuret tai pienemmät tulot. Jotkut leveilee rahoillaan ja autoillaan... jotka on lainattu pankista tai maksettu pikavipeillä. Mistä päättelet, että auto tai omistusasunto on maksettu?

        Jos joku mies kysyisi minulta esim. omistanko osakkeita, niin en kertoisi. Eikä hän voisi sitä mistään päätellä omistanko vai en. Siitä mitä ihminen kysyy toiselta voi päätellä kysyjästä kaikkein eniten. Kysymykset ja niiden asettelu kertoo todella paljon kysyjästä itsestään ja hänen elämästään, persoonastaan, arvoistaan, keskustelu- ja tunnetaidoista ja ties mistä.

        Salaista ei pidä olla, mutta kysymyksillään voi antaa itsestään todella typerän kuvan. Tietty toimii myös muussakin keskustelussa ja puhekumppanin huomioimisessa.

        En tainnut sanoa yhtään mitään oletettua syytä siihen, ettei penniä tarvitse venyttää. Vai sanoinko? Se kertoo sen, että jokaista penniä ei tarvitse laskea ja piste. Tämä taas kertoo se, että talous on kondiksessa ja piste. Onko sillä jotain merkitystä miksi talous on kondiksessa? Jos noita samantyyppisiä asioita kertyy paljon samalle ihmiselle, niin on selvää että rahaakin on jostakin. Se onko kyse tuloista tai velasta, käy taas selville muista asioista. Monesti ihminen ei tajuakaan kuinka paljon asioita saa napattua pienistä keskusteluista. Hyvällä päättelykyvyllä varustettu ihminen huomaa ne nopeasti.

        Eli jos sinä alat kertoilla ummet ja lammet pörssikursseista ja toinen erehtyy kysymään, että sijoitatko niihin, niin sinä loukkaannut. Erittäin loogista käytöstä. Oletan kuitenkin, että et toimisi noin. Et vain ymmärtänyt mitä sanoin tuolla ylemmässä kirjoituksessani. Se todellakin kertoo paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tainnut sanoa yhtään mitään oletettua syytä siihen, ettei penniä tarvitse venyttää. Vai sanoinko? Se kertoo sen, että jokaista penniä ei tarvitse laskea ja piste. Tämä taas kertoo se, että talous on kondiksessa ja piste. Onko sillä jotain merkitystä miksi talous on kondiksessa? Jos noita samantyyppisiä asioita kertyy paljon samalle ihmiselle, niin on selvää että rahaakin on jostakin. Se onko kyse tuloista tai velasta, käy taas selville muista asioista. Monesti ihminen ei tajuakaan kuinka paljon asioita saa napattua pienistä keskusteluista. Hyvällä päättelykyvyllä varustettu ihminen huomaa ne nopeasti.

        Eli jos sinä alat kertoilla ummet ja lammet pörssikursseista ja toinen erehtyy kysymään, että sijoitatko niihin, niin sinä loukkaannut. Erittäin loogista käytöstä. Oletan kuitenkin, että et toimisi noin. Et vain ymmärtänyt mitä sanoin tuolla ylemmässä kirjoituksessani. Se todellakin kertoo paljon.

        Talous voi olla monella tapaa kondiksessa tai suossa. Joillekin aviopuolisoille tulee yllätyksenä miehen pelivelat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Talous voi olla monella tapaa kondiksessa tai suossa. Joillekin aviopuolisoille tulee yllätyksenä miehen pelivelat.

        Niinhän se voi. Se voi olla suossa vaikka tulot olisivat millaiset. Siksi kannattaakin olla tarkkaavainen sen suhteen mitä sanotaan ja miten se sanotaan.


    • Anonyymi

      Viinamies juttelee naisten kanssa aina vanhoista kännisekoiluista ja entisistä yökerhoista. Naisten kanssa on mukava muistella kaupungin vanhoja yökerhoja joissa on tullut nuorena käytyä. Yhteiset kokemukset yhdistävät ihmisiä.

      Raittiilla miehellä ei mitään yhteistä naisten kanssa ole ja keskustelut kuivuvatkin nopeasti kasaan.

      t. viinamies

      • Anonyymi

        Jos joku alkais vielä liki viiskymppisenä juttelemaan PELKÄSTÄÄN jostain vanhoista kännisekoiluista niin se olis moro!


      • Anonyymi

        Ja kun satutte oleen viettäneet nuoruutenne eri kaupungeissa, niin siihen loppu jutun aiheet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kun satutte oleen viettäneet nuoruutenne eri kaupungeissa, niin siihen loppu jutun aiheet

        Mulle miehelle ei kelpaa junantuoma.
        -sivusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos joku alkais vielä liki viiskymppisenä juttelemaan PELKÄSTÄÄN jostain vanhoista kännisekoiluista niin se olis moro!

        No aivan varmasti olisi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kun satutte oleen viettäneet nuoruutenne eri kaupungeissa, niin siihen loppu jutun aiheet

        Jos viinamies ja -nainen ovat asuneet eri kaupungeissa, voidaan yhdessä muistella oman kaupungin yökerhoja ja vertailla niissä vietettyä aikaa. Usein sitä yhteistä löytyy näinkin.

        t. viinamies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos viinamies ja -nainen ovat asuneet eri kaupungeissa, voidaan yhdessä muistella oman kaupungin yökerhoja ja vertailla niissä vietettyä aikaa. Usein sitä yhteistä löytyy näinkin.

        t. viinamies

        *Haukotus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulle miehelle ei kelpaa junantuoma.
        -sivusta

        Pyydätkö syntymätodistuksen nähdäkses, vai varmistatko ihan vaan tietovisalla? Saako olla välillä käynyt muualla asumassa, vai pitääkö olla aina ollut paikkauskollinen?


    • No itse en kyllä välitä mitä kysytään. Hyvä vaan jos ihminen on treffeillä kiinnostunut minusta, eikä vaan paasaa itsestään, tai vielä pahempi... ole tuppisuuna.

      En mä mieti, että mitä hän tiedoillaan loppujen lopuksi tekee, mutta ihan sama käydä läpi talousasiatkin ja verotus. 😜

      Jotkut taas ovat jumalattoman tarkkoja omista asioistaan. Saavat slaagin, jos joku tietää paljonko tienaa tai paljonko on velkaa. 😂 Mikskä se mitään muuttaa? Sama tyyppi sitä on jokatapauksessa ihmisenä.

      • Anonyymi

        Olen ihan samaa mieltä. Pitkälti ihan sama mitä kysyy, kunhan osottaa mielenkiintoa.

        Mäkään en ymmärrä miksi pitää pohtia toisen motiiveja. Kyllähän ne selviää. Itelle olennaisempaa on se juttelun luontevuus, kuin sen aiheet. Enkä tosiaan oleta toisen kokoajan pohtivan kyssymyksiään jonku agandan kanssa. Mä lähden siitä oletuksesta, että hän haluaa tutustua minuun. Jos verotus kiinnostaa, niin mikä siinä. En tosin osaa neuvoa siinä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen ihan samaa mieltä. Pitkälti ihan sama mitä kysyy, kunhan osottaa mielenkiintoa.

        Mäkään en ymmärrä miksi pitää pohtia toisen motiiveja. Kyllähän ne selviää. Itelle olennaisempaa on se juttelun luontevuus, kuin sen aiheet. Enkä tosiaan oleta toisen kokoajan pohtivan kyssymyksiään jonku agandan kanssa. Mä lähden siitä oletuksesta, että hän haluaa tutustua minuun. Jos verotus kiinnostaa, niin mikä siinä. En tosin osaa neuvoa siinä.

        No minustakin on kumma juttu, jos jonnekin treffeille mennään sillä mielellä, että puhutaan vaan ihan muusta kuin toisistaan... 🤔
        Ne treffit on minusta juurikin tarkoitettu niitä kahta ihmistä varten... siis tutustumista varten, ei vallitsevien sääolojen tulkintaan. 😀


    • Anonyymi

      Herää kysymys miksi naisen pitää kysyä... eikö mies kerro itsestään mitään oma-aloitteisesti?

      No mutta. Koska kuitenkin olemme Suomessa, emmekä esim. Amerikan maassa, niin sanonpa, että talousasioiden (onko osakkeita, onko omistusasunto, millainen auto...) kysyminen vaikkapa ekoilla treiffeillä (ja ehdottomasti ennen niitä) on ehdottomasti kamalan noloa! Siitä tulee väkisinkin mieleen, että tyyppi jahtaa rahaa, ei hae miestä. Eli hattarapää on, jos omaisuudesta kysyy muutaman ekan kuukauden aikana.

      "Mistä miehen kanssa oikeasti uskaltaa puhua???"

      Kaikessa keskustelussa pitäisi pyrkiä vastavuoroiseen dialogiin > tasapainoon. Tunnustella mistä mies haluaa puhua. Sitten voi myös sanoa miehelle, että vaikka tässä nyt kyselen niitä näitä, kaikenlaista (muttei niitä talousjuttuja), niin jos kysymys tuntuu tunkeilevalta niin ei siihen tarvitse vastata, voi vaan ohittaa.

      • Anonyymi

        Koska joskus tulee kysyttyä asioita. Yleensä mieskin tulee kai jotain kysyneeksi. Musta asioiden kysyminen osottaa kiinnostusta. Harvemmin kai kukaan haluaa kuunnella toisen pitävän vain monologia itsestään. Tai ehkä joku haluaa, en tiiä.

        Musta taas asumismuoto on ihan normaali keskustelun aihe alussakin. Jos multa kysytään, että missä asun niin vastaan luultavimmin, että mulla on paritalon puolikas täällä korvessa missä asustelen. Omassa tuttavapiirissä se oma vai vuokra tulee kyllä siinä ihan samassa lauseessa. Ei se ole mitenkään suuri ja salainen juttu. Ja juu todellakin saatan kysyä toiselta paljon se maksaa vaikka vuokraa, tai jopa että paljonko sen kämppä makso. Jos se siinä keskustelussa luontevasti tulee ja jos aihe jostain syistä kiinnostaa. Syitähän tähän voi olla monia. Jos mä vaikka olen entinen kiinteistönvälittäjä ja sattuu kiinnostamaan hintakehitys.

        Tai vaikka auto ... jos autoista jotain puhutaan, vaikka joku kiva ajaa ohi, niin miksei vois jutella myös omista autoista? Tai siitä, että autoa ei oo, eikä tuu. Tai ihan miten vaan. Tai tosiaan jos mies vaikka niistä osakekursseista puhuu, niin olis outoa jos ei sais kysyä, että no sijotatko osakkeisiin vai miksi kiinnostaa.

        Ehkä mulla on sitten jotenki amerikkalaisempi suhtautuminen näihin raha-asioihin. En todellakaan ymmärrä mikä niissä olis salaista tai varsinkaan noloa. Ei niitä udella tarvii, mutta ettei mitään sais kysyä on todella outoa. Sellasta rentoa keskustelua on kyllä turha hakea, jos kokoajan joutuu väistelemään miinoja. Koko ajan täytyy miettiä, että jos kysyn tätä, niin vihjaanko tahtomattani olevani snobi. Jos kysyn tuota, niin kysynkö epäsuorasti, että onko hänellä varaa siihen. Mitäs teit kesällä ... remontoin yhden järvenrantamökin ja nyin sen sekä metsää ... ops en kai nyt vihjannut olevani varakas, ehkä se loukkaakin häntä. Eihän tossa ole mitään järkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska joskus tulee kysyttyä asioita. Yleensä mieskin tulee kai jotain kysyneeksi. Musta asioiden kysyminen osottaa kiinnostusta. Harvemmin kai kukaan haluaa kuunnella toisen pitävän vain monologia itsestään. Tai ehkä joku haluaa, en tiiä.

        Musta taas asumismuoto on ihan normaali keskustelun aihe alussakin. Jos multa kysytään, että missä asun niin vastaan luultavimmin, että mulla on paritalon puolikas täällä korvessa missä asustelen. Omassa tuttavapiirissä se oma vai vuokra tulee kyllä siinä ihan samassa lauseessa. Ei se ole mitenkään suuri ja salainen juttu. Ja juu todellakin saatan kysyä toiselta paljon se maksaa vaikka vuokraa, tai jopa että paljonko sen kämppä makso. Jos se siinä keskustelussa luontevasti tulee ja jos aihe jostain syistä kiinnostaa. Syitähän tähän voi olla monia. Jos mä vaikka olen entinen kiinteistönvälittäjä ja sattuu kiinnostamaan hintakehitys.

        Tai vaikka auto ... jos autoista jotain puhutaan, vaikka joku kiva ajaa ohi, niin miksei vois jutella myös omista autoista? Tai siitä, että autoa ei oo, eikä tuu. Tai ihan miten vaan. Tai tosiaan jos mies vaikka niistä osakekursseista puhuu, niin olis outoa jos ei sais kysyä, että no sijotatko osakkeisiin vai miksi kiinnostaa.

        Ehkä mulla on sitten jotenki amerikkalaisempi suhtautuminen näihin raha-asioihin. En todellakaan ymmärrä mikä niissä olis salaista tai varsinkaan noloa. Ei niitä udella tarvii, mutta ettei mitään sais kysyä on todella outoa. Sellasta rentoa keskustelua on kyllä turha hakea, jos kokoajan joutuu väistelemään miinoja. Koko ajan täytyy miettiä, että jos kysyn tätä, niin vihjaanko tahtomattani olevani snobi. Jos kysyn tuota, niin kysynkö epäsuorasti, että onko hänellä varaa siihen. Mitäs teit kesällä ... remontoin yhden järvenrantamökin ja nyin sen sekä metsää ... ops en kai nyt vihjannut olevani varakas, ehkä se loukkaakin häntä. Eihän tossa ole mitään järkeä.

        " Jos multa kysytään, että missä asun niin vastaan luultavimmin, että mulla on paritalon puolikas täällä korvessa missä asustelen."

        Teillä on siellä korvessa ihan eri maailma kuin täällä. Perhe, vakiintuneet ystävät, muutama työkaveri tietävät missä asun. Kun tulevat käymään 1. kertaa, saavat osoitteen (joka on salainen). Kukaan ei ole ikinä kysynyt asumismuodosta (sen kyllä voi päätellä, jos tietää osoitteen). Kerran tuli kyllä puhetta yhden kaverin kanssa, että täällä kaksio maksaa saman kuin 120 neliön uusi omakotitalo Järvenpäässä.

        Asuntojen/talojen/huviloiden/huvijahtien/moottoripyörien hinnoista ei haluta/jakseta puhua mitä enemmän ja mitä hintavampia ne on. Kaikkein vähiten jollekin täysin ulkopuoliselle tai hyvän päivän tutulle. Näin ainakin minun ystäväpiirissä/sukulaisten kohdalla. Toisaalta sillä ei myöskään ole mitään merkitystä. On mitä on. Jossain, en tiedä missä summassa, menee myös raja milloin ei ihan turvallisuussyistä kannata kertoa mitä mikäkin maksaa. On myös totta, että monet parisuhdemarkkinoilla (naiset kuin miehetkin) metsästävät vain itselleen rahaa. Parisuhde nähdään pelkkänä "sijoituskohteena".

        Autoista kyllä voi puhua, oli menopeli tai ei, jos se istuu muuhun keskusteluun. Yleensäkin kaikesta voi puhua harkintansa mukaan tuolla samalla perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Jos multa kysytään, että missä asun niin vastaan luultavimmin, että mulla on paritalon puolikas täällä korvessa missä asustelen."

        Teillä on siellä korvessa ihan eri maailma kuin täällä. Perhe, vakiintuneet ystävät, muutama työkaveri tietävät missä asun. Kun tulevat käymään 1. kertaa, saavat osoitteen (joka on salainen). Kukaan ei ole ikinä kysynyt asumismuodosta (sen kyllä voi päätellä, jos tietää osoitteen). Kerran tuli kyllä puhetta yhden kaverin kanssa, että täällä kaksio maksaa saman kuin 120 neliön uusi omakotitalo Järvenpäässä.

        Asuntojen/talojen/huviloiden/huvijahtien/moottoripyörien hinnoista ei haluta/jakseta puhua mitä enemmän ja mitä hintavampia ne on. Kaikkein vähiten jollekin täysin ulkopuoliselle tai hyvän päivän tutulle. Näin ainakin minun ystäväpiirissä/sukulaisten kohdalla. Toisaalta sillä ei myöskään ole mitään merkitystä. On mitä on. Jossain, en tiedä missä summassa, menee myös raja milloin ei ihan turvallisuussyistä kannata kertoa mitä mikäkin maksaa. On myös totta, että monet parisuhdemarkkinoilla (naiset kuin miehetkin) metsästävät vain itselleen rahaa. Parisuhde nähdään pelkkänä "sijoituskohteena".

        Autoista kyllä voi puhua, oli menopeli tai ei, jos se istuu muuhun keskusteluun. Yleensäkin kaikesta voi puhua harkintansa mukaan tuolla samalla perusteella.

        Tää "korpi" on kyllä ihan pääkaupungissa, mutta sen enempää en valota.


    • Keskustelkaa seksihistoriastasi.

      • Anonyymi

        Jos hän haluaa siitä tietää, niin hän sitten varmaankin kysyy. Itseäni se asia ei kiinnosta, joten en keksi syytä miksi kysyisin. Parisuhdehistoriasta voisin hyvin kysyäkin.


      • Anonyymi

        Minulta on tästä aiheesta mies kysynytkin. Pikkasen eri sanoilla tosin.


      • Anonyymi

        Miksi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulta on tästä aiheesta mies kysynytkin. Pikkasen eri sanoilla tosin.

        Oikeasti O_O. Aika pälli tapaus.


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Oikeasti O_O. Aika pälli tapaus.

        No siihen oli syynsä. Joskus jotkut keskustelut nyt vaan lähtevät ihan kummalliseen suuntaan. Tyyppi itse oli ihan kokematon. Täytyy sanoa, että en ole koskaan keskustellut kenenkään kanssa yhtä paljon naisten tisseistä. Ei siitä voinut edes loukkaantua, mutta tullut toista tapaamista. Jostain syystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos hän haluaa siitä tietää, niin hän sitten varmaankin kysyy. Itseäni se asia ei kiinnosta, joten en keksi syytä miksi kysyisin. Parisuhdehistoriasta voisin hyvin kysyäkin.

        Menee kyllä kaikki rispekti, jos mies kysyy seksihistoriasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Menee kyllä kaikki rispekti, jos mies kysyy seksihistoriasta.

        Miksi? Mies on vain kiinnostunut siitä kuinka monen käyttämä olet. Pitäähän se tietää onko tautista luvassa.


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Miksi? Mies on vain kiinnostunut siitä kuinka monen käyttämä olet. Pitäähän se tietää onko tautista luvassa.

        Ei kyllä liittynyt mitenkään tauteihin.


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Miksi? Mies on vain kiinnostunut siitä kuinka monen käyttämä olet. Pitäähän se tietää onko tautista luvassa.

        Jos mies suhtautuu minuun käyttöesineenä, se on osoitus halveksunnasta ja minun kunnioitukseni häntä kohtaan romahtaa välittömästi samalle tasolle.

        Sivusta kommentoin


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos mies suhtautuu minuun käyttöesineenä, se on osoitus halveksunnasta ja minun kunnioitukseni häntä kohtaan romahtaa välittömästi samalle tasolle.

        Sivusta kommentoin

        Pitäähän se tautiluokitus olla tiedossa.


      • Anonyymi

        Mikä idea on kysyä seksihistoriasta kun siitä voidaan valehdella?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä idea on kysyä seksihistoriasta kun siitä voidaan valehdella?

        Naiset ovatkin katalia petkuttajia. Ne pitäisi sitoa valheenpaljastuskoneeseen.


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Pitäähän se tautiluokitus olla tiedossa.

        No joo, eipä todellakaan ihmetytä, että olet sinkku.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No joo, eipä todellakaan ihmetytä, että olet sinkku.

        Entäs ite.


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Pitäähän se tautiluokitus olla tiedossa.

        Eihän seksihistoria kerro mitään taudeista. Moni on saanut taudin pitkäaikaiselta kumppaniltaan. Siinä ei ole tarvinnut itse missään nuohota. Kondomitkin on keksitty, joten vaikka olisi miten aktiivinen, ei ole pakko itselleen pöpöjä hankkia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän seksihistoria kerro mitään taudeista. Moni on saanut taudin pitkäaikaiselta kumppaniltaan. Siinä ei ole tarvinnut itse missään nuohota. Kondomitkin on keksitty, joten vaikka olisi miten aktiivinen, ei ole pakko itselleen pöpöjä hankkia.

        Näinpä. Mulla on varsin värikäs seksihistoria, mutta täysin puhdas tautihistoria. Voit ihan hyvin sanoo suoraan, että se seksihistoria on se ongelma. Ei siihen tarvita mitään tekosyytä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Mulla on varsin värikäs seksihistoria, mutta täysin puhdas tautihistoria. Voit ihan hyvin sanoo suoraan, että se seksihistoria on se ongelma. Ei siihen tarvita mitään tekosyytä.

        Tällä palstalla elää huvittava käsitys siitä että seksuaalisesti aktiiviset ihmiset olisivat tautipesäkkäitä. Vaikka todellisuudessa useimmat jotka harrastavat kukasta kukkaan hyppimistä ovat varsin tarkkoja suojauksesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Mulla on varsin värikäs seksihistoria, mutta täysin puhdas tautihistoria. Voit ihan hyvin sanoo suoraan, että se seksihistoria on se ongelma. Ei siihen tarvita mitään tekosyytä.

        Ei seksihistoria itsessään minua haittaa, vaan bakteeriflooran moninaisuus, joka altistaa mm. syöville.


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Ei seksihistoria itsessään minua haittaa, vaan bakteeriflooran moninaisuus, joka altistaa mm. syöville.

        Viruksilta ja bakteereilta sillä suojautumisella just suojaudutaan. Mitä sä oikeen luulet sillä torjuttavan? Ei se kondoomi esim. mieti, että tuo on patogeeninen bakteeri ja tuo on kehon normaalia bakteeriflooraa. Päästänpä toisen läpi ja toista en. Mulla ei ole ikinä ollu edes hiivatulehdusta, että suht hyvin on toiminu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Viruksilta ja bakteereilta sillä suojautumisella just suojaudutaan. Mitä sä oikeen luulet sillä torjuttavan? Ei se kondoomi esim. mieti, että tuo on patogeeninen bakteeri ja tuo on kehon normaalia bakteeriflooraa. Päästänpä toisen läpi ja toista en. Mulla ei ole ikinä ollu edes hiivatulehdusta, että suht hyvin on toiminu.

        Olethan muistanut suojan myös suuseksissä? Entäs suudeltaessa?


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Olethan muistanut suojan myös suuseksissä? Entäs suudeltaessa?

        En ikinä harrastaisi suuseksiä tuntemattoman kanssa. Niin uskomattomalta kuin se susta ehkä kuullostaakin. Suutelunkin kanssa on vähän niin ja näin. Sen voi mun puolesta jättää väliin. Yhtään tautia en ole sitäkään kautta saanut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ikinä harrastaisi suuseksiä tuntemattoman kanssa. Niin uskomattomalta kuin se susta ehkä kuullostaakin. Suutelunkin kanssa on vähän niin ja näin. Sen voi mun puolesta jättää väliin. Yhtään tautia en ole sitäkään kautta saanut.

        Sitten olet harvinaisen fiksu nainen, ja ansaitset kunnioitukseni (vaikka et sitä vaille olekaan).


      • Anonyymi
        Partakaweri kirjoitti:

        Sitten olet harvinaisen fiksu nainen, ja ansaitset kunnioitukseni (vaikka et sitä vaille olekaan).

        Enpä tiedä fiksuudesta. En vaan ymmärrä miksi niin monet pitää suuseksiä jotenki vähemmän intiiminä. Musta se on enemmän. Tosin en tykkää siitä ylipäänsä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Enpä tiedä fiksuudesta. En vaan ymmärrä miksi niin monet pitää suuseksiä jotenki vähemmän intiiminä. Musta se on enemmän. Tosin en tykkää siitä ylipäänsä.

        Samaa mieltä. Tosin pidän suuseksistä.


    • Anonyymi

      No saisiko sinulta udella nuo kaikki heti ensimmäisillä treffeillä tai edes viikoissa?

      • Anonyymi

        Tottakai. Ei tuossa ollut mitään sellaista, mitä en voisi kertoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai. Ei tuossa ollut mitään sellaista, mitä en voisi kertoa.

        Ne tiedot, joita mä suojelen on ihan toisenlaisia. Kuten mun henkilötiedot, osotetiedot, puhelinnumero, jne. Ne taas moni muu on valmis jakamaan tosta vaan ja musta se on vähintään kummallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne tiedot, joita mä suojelen on ihan toisenlaisia. Kuten mun henkilötiedot, osotetiedot, puhelinnumero, jne. Ne taas moni muu on valmis jakamaan tosta vaan ja musta se on vähintään kummallista.

        Juuri noitakin itsekin suojelen. Samoin kaikkia taloustietoja. Ensimmäisissä tapaamisessa jutellaan niitä näitä. Jos miehessä on tuntuu olevan vakavasti otettavaa ainesta, hän saa puhelinnumeroni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri noitakin itsekin suojelen. Samoin kaikkia taloustietoja. Ensimmäisissä tapaamisessa jutellaan niitä näitä. Jos miehessä on tuntuu olevan vakavasti otettavaa ainesta, hän saa puhelinnumeroni.

        Miksi niitä taloustietoja pitää suojella? Mikä niissä on salaista? En kertakaikkiaan ymmärrä miksi vaikka joku palkka on tabu aihe. Miten palkasta kysyminen kertoo onnenonkijuudesta? Enkä nyt tarkota, että sitä pitäisi jotenkin jokaiselta kysyä, mutta mikä siinä on niin paha? Itse saatan ainakin olla ihan vilpittömästi kiinnostunut, jos joku sanoo olevansa vaikka dataanalyytikko ... että mitä sä niinku oikeesti teet ja mitä siitä maksetaan. Sensijaan en kysyisi missä yrityksessä olet töissä. Se on musta sellanen tieto, joka toisen pitää ite ottaa esiin jos haluaa. Se on liian yksilöivää tietoa. Mä en anna edes sukunimeäni, ennen kun oon tutustunu paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi niitä taloustietoja pitää suojella? Mikä niissä on salaista? En kertakaikkiaan ymmärrä miksi vaikka joku palkka on tabu aihe. Miten palkasta kysyminen kertoo onnenonkijuudesta? Enkä nyt tarkota, että sitä pitäisi jotenkin jokaiselta kysyä, mutta mikä siinä on niin paha? Itse saatan ainakin olla ihan vilpittömästi kiinnostunut, jos joku sanoo olevansa vaikka dataanalyytikko ... että mitä sä niinku oikeesti teet ja mitä siitä maksetaan. Sensijaan en kysyisi missä yrityksessä olet töissä. Se on musta sellanen tieto, joka toisen pitää ite ottaa esiin jos haluaa. Se on liian yksilöivää tietoa. Mä en anna edes sukunimeäni, ennen kun oon tutustunu paremmin.

        Ihmiset kysyvät asioita mitkä kiinnostavat, jos kyselee rahasta niin se tarkoittaa että on kiinnostunut siitä. Kyllä ihmisen tilinauha on yksi suurimpia yksityisyyteen liittyviä asioita, aivan turha väittää muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset kysyvät asioita mitkä kiinnostavat, jos kyselee rahasta niin se tarkoittaa että on kiinnostunut siitä. Kyllä ihmisen tilinauha on yksi suurimpia yksityisyyteen liittyviä asioita, aivan turha väittää muuta.

        Toisen työ kiinnostaa, koska usein työ kertoo jotain tekijästään. Ei toki aina, mutta usein kyllä. Minusta on todella hämäräperäistä, jos ei edes ammattiaan voi kertoa. Jos taas ammatin voi kertoa, niin turha sitä palkkaakaan on piilotella. Eivät minimit ja mediaanit valtiosalaisuuksia ole. Palkkaus voi kiinnostaa ihan uteliaisuudesta tuntematonta ammattia kohtaan ja keksin monta muutakin syytä, jotka eivät liity onnenonkijuuteen. Olettaisin, että ihminen, joka olisi onneaan onkimassa, varmasti tekisi sen salakähmäisemmin. Kyselisi vaikka nimen saatuaan verotietoja verottajalta.


    • Anonyymi

      Eiköhän useimmat nuo sinun kysymykset pitäisi tulla esille tapailu vaiheessa kuten sellaiset asiat mitä mies tekee työkseen, miten asuu, Omitaako asuntonsa ja onk autoa, mitä harrastaa. Jos niistä ei saa vastausta suoraan niin heivaa mies mäkeen.
      Syntymä ajan saa kysyä ja horoskoopin mutta välttelisin ex suhteista kyselemisen koska se ei niin tärkeää vaan mitä haluaa tulevaisuudelta.
      Minä kysyin paljon ja mies vastasi ihan reippaasti ja sain vastauksia. Mies kertoi elämästään että oli nuorena asunut lastenkodissa 10 vuotta ja kaikkea sellaista niin ihastuin koska oli rehellinen ja suorapuheinen. Arvostan jos puhuu suoraan ja Mieheltäni saa suoria vastauksia vaikka siihen aikooko juoda kaljaa perjantaina, haluaako tehdä jotain kanssani ja usein haluaa.

      • Anonyymi

        Nimenomaan itekin haluaisin miehen, jolta saa ihan suoria vastauksia ja jonka kanssa ei tarvii koko ajan varoa sanojaan. Enkä haluu sellasta kumppania, joka pelailee jotain pelejä, testaa motiiveja ja epäilee mun sanojani. Mun mielestä ihan kaikesta pitää voida puhua. Jos toinen salailee asioitaan, niin ei munkaan tee mieli avata omiani.

        Sitä vaan mietin, että miksei ensistä parisuhteista voi kysyä? Kyllä mä haluaisin tietää, jos toinen on esim. suht vasta eronnut ja haluaisin tietää sen mielummin aikasemmin kun myöhemmin. Vaikka sen ei tarvii mitenkään mahdolliseen omaan parisuhteeseen vaikuttaakaan, niin kyllä mä sen silti haluaisin tietää.


      • Anonyymi

        "Mieheltäni saa suoria vastauksia vaikka siihen aikooko juoda kaljaa perjantaina, haluaako tehdä jotain kanssani ja usein haluaa."

        Kummaa touhua.


      • Anonyymi

        Joo tietysti naisen kannattaa myöskin kysellä että paljonko on tilillä, onko säästöjä tai vaikka osakkeita, sukulaisia joilta voisi pian periä jotain yms. yms.. Kyllä sen pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys että naiset ovat kiiltävän perään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo tietysti naisen kannattaa myöskin kysellä että paljonko on tilillä, onko säästöjä tai vaikka osakkeita, sukulaisia joilta voisi pian periä jotain yms. yms.. Kyllä sen pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys että naiset ovat kiiltävän perään.

        Noin typeriä ei kenenkään tule mieleenkään kysellä, mutta kun palstamiehiltä ei saa kysyä edes heidän ammattiaan. Omituista salailua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo tietysti naisen kannattaa myöskin kysellä että paljonko on tilillä, onko säästöjä tai vaikka osakkeita, sukulaisia joilta voisi pian periä jotain yms. yms.. Kyllä sen pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys että naiset ovat kiiltävän perään.

        Eli oletus sulla on, että jos erehtyy taloudesta sanomaan mitään, niin on rahan perässä. Raha ja talous itessään on niin äärimmäisen outoja puheenaiheita, että eihän niistä muuten vaan voi jutella. ihan kummallinen asenne. Suomalaisten pitäis oikeesti oppia puhumaan enemmän rahasta ja taloudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin typeriä ei kenenkään tule mieleenkään kysellä, mutta kun palstamiehiltä ei saa kysyä edes heidän ammattiaan. Omituista salailua.

        Itseäkin ahdisti jos joku kysyi työstä, sillon kun sitä ei ollut. Tästä lienee kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli oletus sulla on, että jos erehtyy taloudesta sanomaan mitään, niin on rahan perässä. Raha ja talous itessään on niin äärimmäisen outoja puheenaiheita, että eihän niistä muuten vaan voi jutella. ihan kummallinen asenne. Suomalaisten pitäis oikeesti oppia puhumaan enemmän rahasta ja taloudesta.

        Ei kuule muuallakaan ihmiset kysele toisen tuloja tosta vaan, ei se ole normaalia missään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kuule muuallakaan ihmiset kysele toisen tuloja tosta vaan, ei se ole normaalia missään.

        Kyllä kyselee. Suomi on aika poikkeava maa tässä palkkasalaisuudessa. Omalla alalla on paljon tekijöitä ulkomailta ja palkka-asiat on paljon keskimäärästä julkisempaa tietoa. Niistä todellakin voi puhua ihan avoimesti. Voi kysyä minkä pistit palkkapyynnöksi työhakemukseen ja paljonko se sun saama palkka on. Kun joku vaihtaa työpaikkaa, niin todellakin voi kysyä mikä sun palkka nyt sitten on ja mikä se oli aiemmin. Tai että montako vuotta oot ollu ko. paikassa töissä ja mikä sun palkka on. Ynmärrän kyllä, että kuulostaa tosi oudolta suomalaiseen palkkasalailuun tottuneelle. Ihan samalla tavalla mulle kuulostaa oudolta olla niin hys hys asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kuule muuallakaan ihmiset kysele toisen tuloja tosta vaan, ei se ole normaalia missään.

        Kyllä se kuule ihan on normaalia. Suomi on aika poikkeava tämän palkkasalaisuutensa kanssa. Monin paikoin tällä pallolla on täysin normaalia puhua palkastaan. Voi kysyä minkä palkkapyynnön esitit, kun joku hakee töitä. Voi kysyä, että paljonko sillä pyynnillä sait. Voi kysyä että paljonko palkka muuttu, kun joku vaihtaa työpaikkaa. Rahasta, palkasta, omasta taloudestaan voi ihan puhua ja paikoin sitä jopa odotetaan. Ymmärrän, että se on outoa Suomen palkkasalaisuuteen tottuneelle. Ihan samalla tavalla mulle on tosi outoa, kun kaikki on niin hys hys.


    • Anonyymi

      Mitä palstanainen ajattelisi siitä kun mies kysyisi ensimmäiseksi mitä teet työksesi onko hyvä palkka?

      • Anonyymi

        Tälle palstanaiselle olis ihan ok. Oman kokemukseni mukaan suomalaiset lähes poikkeuksetta kysyvätkin ammattia. Omalla kohdallani se palkkakysymys myöskin sieltä lähes aina tulee. Jos ei suoraan, niin ainakin epäsuorasti: "sulla onkin sitten miljoonatulot", "taidatkin olla miljonääri". No en ole.


      • Anonyymi

        Usein tuo työ tuleekin varsin aikaisessa vaiheessa puheeksi. Koskaan en ole kokenut ongelmaksi kertoa mitä teen työkseni, toistaiseksi ei ole kukaan jatkokysymyksenä kysellyt tuloja mutta ehkäpä alani matala palkkaus on melko hyvin ihmisillä tiedossa. Kun työstä kysellään niin pidän sitä luonnollisena, eipä ole koskaan tullut mieleen suutahtaa siitä että joku osoittaa kiinnostusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tälle palstanaiselle olis ihan ok. Oman kokemukseni mukaan suomalaiset lähes poikkeuksetta kysyvätkin ammattia. Omalla kohdallani se palkkakysymys myöskin sieltä lähes aina tulee. Jos ei suoraan, niin ainakin epäsuorasti: "sulla onkin sitten miljoonatulot", "taidatkin olla miljonääri". No en ole.

        Miksi pitää yrittää väittää jotain mikä ei todellakaan pidä paikaansa? Suomalaiset eivät todelakaan kysele tuntemattomilta heidän työtään, saati sitten raha-asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää yrittää väittää jotain mikä ei todellakaan pidä paikaansa? Suomalaiset eivät todelakaan kysele tuntemattomilta heidän työtään, saati sitten raha-asioita.

        Ei tietenkään raha-asioista kysellä, mitta kyllä minun ammattiani ainakin on kysytty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää yrittää väittää jotain mikä ei todellakaan pidä paikaansa? Suomalaiset eivät todelakaan kysele tuntemattomilta heidän työtään, saati sitten raha-asioita.

        Koska en ole ikinä ollut tilanteessa, jossa suomalaiset eivät ns. small talkina kyselisi ammatista ja työstä. Se on ihan jokaisten kokkareiden ja vieraiden ihmisten häidenkin vakiokysymys. Suomalainen määrittää itsensä ja toiset työn kautta ja mitä vanhempi ihminen, niin sitä varmemmin se tuon kysymyksen kysyy. Sanoisin pikemmin valheeksi väittää, että näin ei olisi.

        Tuloista kysyminen ei ole ihan tavallista, mutta omalla kohdallani ihan ymmärrän miksi niin käy. Verokalenterit ovat Suomessa perinne ja minkäs teet kun saman alan ihmiset siellä kalenterien kärjessä keikkuvat. Omat tulot eivät ole lähimaillakaan noita, mutta todellakin ihan täysin ymmärrän sen reaktion joka todella usein vitsillä heitetään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska en ole ikinä ollut tilanteessa, jossa suomalaiset eivät ns. small talkina kyselisi ammatista ja työstä. Se on ihan jokaisten kokkareiden ja vieraiden ihmisten häidenkin vakiokysymys. Suomalainen määrittää itsensä ja toiset työn kautta ja mitä vanhempi ihminen, niin sitä varmemmin se tuon kysymyksen kysyy. Sanoisin pikemmin valheeksi väittää, että näin ei olisi.

        Tuloista kysyminen ei ole ihan tavallista, mutta omalla kohdallani ihan ymmärrän miksi niin käy. Verokalenterit ovat Suomessa perinne ja minkäs teet kun saman alan ihmiset siellä kalenterien kärjessä keikkuvat. Omat tulot eivät ole lähimaillakaan noita, mutta todellakin ihan täysin ymmärrän sen reaktion joka todella usein vitsillä heitetään.

        Höpöhöpö. Jos joku tietää etukäteen jonkun tekevän jotain mielenkiintoista duunia niin siitä voi joku kysyä, joskus, mutta eipä muuten ihmeset liiemmin kysele. Etenkään tuntemattomilta. Eikä ketään muutenkaan kiinnosta jos joku istuu jossain salen kassalla tms..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää yrittää väittää jotain mikä ei todellakaan pidä paikaansa? Suomalaiset eivät todelakaan kysele tuntemattomilta heidän työtään, saati sitten raha-asioita.

        Sitten olemme tavanneet hyvin erilaisia suomalaisia, sinä ja minä.

        Itselle se on ollut ensimmäisiä kysymyksiä mitä on kysytty deittipalveluissa, juhlissa, harrastuksissa, kaikkialla... Pidän sitä aivan tavallisena kysymyksenä enkä käsitä lainkaan miksi se noin sinua hiertää. Useimmiten "mitä teet työksesi" seuraa kysymystä "mikä nimesi on", niin luonnollisena sitä pidän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö. Jos joku tietää etukäteen jonkun tekevän jotain mielenkiintoista duunia niin siitä voi joku kysyä, joskus, mutta eipä muuten ihmeset liiemmin kysele. Etenkään tuntemattomilta. Eikä ketään muutenkaan kiinnosta jos joku istuu jossain salen kassalla tms..

        Nimenomaan tuntemattomilta sitä ammattia kysellään. Alkaa tuntua, että et taida olla suomalainen kun yrität tällaisesta vängätä. Suomalaiset ovat työorientoituneita ja määrittävät itseään ja toisiaan työ kautta. Niin se vaan menee. Kysäise vaikka niiltä suomalaisilta, jotka tunne. Kaikki ulkomaiset, Suomessa asuvat, ystäväni ovat jossain vaiheessa ihmetelleet miksi suomalaiset puhuvat aina työstä. Jokaisen suomalaisen ammatin tietää taatusti, mutta harvoin on mitää tietoa siitä onko sillä tyypillä vaikka perhe ja minkälainen perhe.

        Kuka muka on niin pöljä, että kyseli ammattia tutulta ihmiseltä? Tuttujen ihmisten ammatit tietää jo jokainen. Käytännön hommasta voi toki kysyä, jos on vähän epäselvää mitä ko. ammatissa tehdään. Se on ihan normaalia. Kyse ei useinkaan ole aidosta kiinnostuksesta. Se on suomalaista small talkia. Työ on turvallinen aihe, josta voi puhua ihan kenelle vaan loukkaamatta tätä ja ainakin aiempina aikoina kaikilla myös oli se joku työ, eli oli yhteinen aihe kaikille.


    • Anonyymi

      Olen monesti miettinyt tällaista kysymysten asetelmaa treffeillä,joka kuullostaa kuin joku hakisi itselleen työntekijää tms. Kuulostaa erikoiselta... oma kokemus treffeiltä on se että jos menee tekniseksi kysymysten tuuttaamiseksi, niin ei siinä ole kyllä aineksia suhteeksi... olen sen kannalla että kun juttu luistaa luontevasti ilman kysymys asettelua, niin sitten on asiat hyvin. Ja ei tulis mieleenkään alkaa kyselemään toisen työstä tms...

    • Anonyymi

      Turvaisinta olla ihan sinkku vaan, niin ei tule epämukava olo.

    • Anonyymi

      Reippaasti ettei meillä abortoitavaa ole.

    • Uuuh, ei se ole vaikeaa, se on vain keskustelua.

      Kysyt mitä haluat, jos haluat, mielellään haluat ja mies vastaa, mitä haluaa, jos vastata haluaa, mielellään haluaa, vaikkei täyttä totuutta vastaisikaan.

      Se on keskustelu, ei vihkikaava. Keskustelu on vastavuoroinen, avoin ja rönsyilevä, se kantaa itseään, jos kiinnostavia keskustelunaiheita on. Ja keskustelussa on mahdollista, ettei kuule totuutta, koko totuutta tai kuulee vain valkopestyn totuuden, sen objektiivisen totuuden sijaan. Ihminen on sellainen, sitä enemmän, mitä enemmän kokee olevan "pelissä".

      Jos toinen ei kestä niitä kysymyksiä, ei halua vasta joihinkin, valehtelee selvästi joihinkin, väistelee joitain, tuomistee jotkin, turhautuu tai suuttu joistain, niin... On varmaan ihan hyvä, jos toisia treffejä ei tulekaan?

      En sano, että ekoilla treffeillä olisi suotavaa kysyä auki koko toisen elämä, vastareaktio on taattu, mutta ellei kykene käsittelemään tilanteeseen nähden kohtuuttomia kysymyksiä rakentavasti, niin sekös se vasta kysymyksiä herättääkin.

      Ja jos jo arkisten asioiden kysymykset herättävät toisessa vastarintaa, niin mietipä millä asialla toinen on liikkeellä ellei edes vastakysymyksiä omien vastausten väistämiseksi tule?

      Sinä olet sinä, kysy mitä haluat ja unohda mitä toinen niistä ajattelee. Se joka vastailee väistelemättä ja kyselee takaisin, on luultavasti se, johon todella kannattaa tutustua. Kunhan muistat, ettet kysy asioita, joihin et itse uskaltaisi kysyttäessä vastata :)

      "Mistä miehen kanssa oikeasti uskaltaa puhua???"
      Mistä tahansa, mistä uskallat itse puhua, keskustelu kun on vastavuoroista.

    • Anonyymi

      "Mistä miehen kanssa oikeasti uskaltaa puhua???"

      Sensijaan että alkaa kuulustelemaan ja utelemaan nainen voi avata kertomalla rehellisesti monenko miehen käyttämä on, ei sitten mene aikaa turhaan jaaritteluun kun mies joka ei historiaa hyväksy voi poistua ja taas jos hyväksyy sitten saavat jaaritella ihan rauhassa mistä huvittaa.

      -harmiseikirj-

      • Anonyymi

        Sensijaan että alkaa kuulustelemaan ja utelemaan mies voi avata kertomalla rehellisesti monessako parisuhteessa on ollut, ei sitten mene aikaa turhaan jaaritteluun kun nainen joka ei kokematonta miestä hyväksy voi poistua ja taas jos hyväksyy sitten saavat jaaritella ihan rauhassa mistä huvittaa.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sensijaan että alkaa kuulustelemaan ja utelemaan mies voi avata kertomalla rehellisesti monessako parisuhteessa on ollut, ei sitten mene aikaa turhaan jaaritteluun kun nainen joka ei kokematonta miestä hyväksy voi poistua ja taas jos hyväksyy sitten saavat jaaritella ihan rauhassa mistä huvittaa.

        -harmiseikirj-

        Eikö ton nyt voi kysyä, jo ennen tapaamista? Eikö se oo (molemmin puolin) aikamoinen riski ajan hukkaamiseen, jos jättää noin tärkeen kysymyksen treffeille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sensijaan että alkaa kuulustelemaan ja utelemaan mies voi avata kertomalla rehellisesti monessako parisuhteessa on ollut, ei sitten mene aikaa turhaan jaaritteluun kun nainen joka ei kokematonta miestä hyväksy voi poistua ja taas jos hyväksyy sitten saavat jaaritella ihan rauhassa mistä huvittaa.

        -harmiseikirj-

        Eikö noi kannattais kysyä jo ennen tapaamista? Siinä tuhlataan mahollisesti molempien aikaa, noin yksinkertasten asioiden takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ton nyt voi kysyä, jo ennen tapaamista? Eikö se oo (molemmin puolin) aikamoinen riski ajan hukkaamiseen, jos jättää noin tärkeen kysymyksen treffeille?

        Tottakai voi kysyä mitä vaan ja millon vaan.

        Itse vaan en lähtis treffeille asti jos joku alkaisi tenttaamaan parisuhde-/ seksihistoriasta heti kärkeen. Joku muu saattaisi moisesta ilahtua ja lähteä innoissaan treffeille. Meitä kun on moneen junaan.

        Kysyä saa aina. Vastata ei ole mikään pakko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai voi kysyä mitä vaan ja millon vaan.

        Itse vaan en lähtis treffeille asti jos joku alkaisi tenttaamaan parisuhde-/ seksihistoriasta heti kärkeen. Joku muu saattaisi moisesta ilahtua ja lähteä innoissaan treffeille. Meitä kun on moneen junaan.

        Kysyä saa aina. Vastata ei ole mikään pakko.

        No mutta siinähän se just onki. Toi kysymys kannattas esittää ennen sitä tapaamista. Ei tuhlais aikaa ihmiseen, jolle tollanen aihe on turhan tärkee. Tuleehan se hänen ongelmansa kai ennemmin tai myöhemmin kuitenki eteen. Musta parempi ennemmin ku myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mutta siinähän se just onki. Toi kysymys kannattas esittää ennen sitä tapaamista. Ei tuhlais aikaa ihmiseen, jolle tollanen aihe on turhan tärkee. Tuleehan se hänen ongelmansa kai ennemmin tai myöhemmin kuitenki eteen. Musta parempi ennemmin ku myöhemmin.

        Ei tuommoisia yleensä viitsitä kysyä mutta jos kerran nainen on kovin utelias ja tahtoo pitää kuulustelun mukavan juttelun sijaan, niin se voi aloittaa sitten itsestään kertomalla käyttöasteestaan.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai voi kysyä mitä vaan ja millon vaan.

        Itse vaan en lähtis treffeille asti jos joku alkaisi tenttaamaan parisuhde-/ seksihistoriasta heti kärkeen. Joku muu saattaisi moisesta ilahtua ja lähteä innoissaan treffeille. Meitä kun on moneen junaan.

        Kysyä saa aina. Vastata ei ole mikään pakko.

        "Itse vaan en lähtis treffeille asti jos joku alkaisi tenttaamaan parisuhde-/ seksihistoriasta heti kärkeen. "

        Alat hiffata, samanlaista se on naisen kuulusteluinnon kanssa, ei huvita yhtään.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Itse vaan en lähtis treffeille asti jos joku alkaisi tenttaamaan parisuhde-/ seksihistoriasta heti kärkeen. "

        Alat hiffata, samanlaista se on naisen kuulusteluinnon kanssa, ei huvita yhtään.

        -harmiseikirj-

        Olen mies, eikä mua haittaa pätkääkään naisen "kuulusteluinto". Se vaan kertoo että naisnen on kiinnostunut tutustumaan muhun. Mua ei huvita yhtään naiset jotka vaan tulee paikalle ja olettaa että mä pelkästään kyselen ja kannan keskustelua.


    • Ehkä aiheita tärkeämpi on näkökulma ja se miten kysyy. Kyllähän ammatista voi karkeasti päätellä onko pieni-, keski- vai suurituloinen. Jos naiselle sitten on kynnyskysymys se tienaako 3te vai 3200e niin ainakin minulle sitten on väärä henkilö. Itse toivoisin että keskusteltaisiin miten kokee työyteisön, tekeekö vuorotöitä , onko unelmien työpaikassa tai ammatissa vai onko vaan töissä rahan takia jolla kustannetaan tärkeät asiat. Nämä ainakin itselle kertoo ihmisestä paljon.

      Samoin harrastus, mistä sai siihen innostuksen, onko kauan harrastanut, onko tavoitteita tai suunnitelmia sen kanssa. Sama matkustus, miten valitsee kohteet jne.
      Jos on erilaisia harrastuksia tai työt on kovasti poikkeavia niin niissä nyt ei kannata syvällisyyksiin mennä. Jos toinen harrastaa vaikka ratsastusta niin aika turhaa on kertoa eri askelkuvioita tai varusteiden merkityksistä jos minä olen sillä tasolla että erotan lämminverisen ja Suomenhevosen. Jos taas löytyy yhteisiä harrastuksia tai matkakohteita niin perehdytään niihin.

      Henkilökohtaisimmista asioista minusta on ihan hyvä jos kysellee pari-, perhe ja sukulaissuhteista. Joillekin esim lapset ovat tärkeä asia.

      Ehkä kuitenkin se toivotuin ja harvoin esiintyvä kysymys olisi "nähdäänkö uudelleen?"

      • Anonyymi

        Kyllä .. itse voisin kysellä työn suhteen juuri tuollaisia, että onko se sellainen työ josta tykkää, oliko vaikka, toiveammatti jo lapsena, millanen se oma työpaikka on ja mitä siellä käytännössä tekee, onko työyhteisö kiva, viihtyykö siellä, jne. Ei se Salen kassakaan kuitenkaan vain siinä kassalla istu ja varmaan on mielenkiintosia asiakaskohtaamisia jne. Kyllä mua saattais silti hyvinki kiinnostaa kokeeko vaikka tulevansa toimeen sillä palkalla tai tuntuuko, että haluis enemmän tunteja tai jotain. Se on musta kuitenki ihan sellasta yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Ite ajattelen, että työstä saadulla palkalla pitäis tulla toimeen ja se mielipide kertoo jotakin musta. Sen toisen osapuolen mielipide taas kertoo jotain hänestä. Mun omasta työstä esim. moni on siitä, että se on tyhjänpäivästä haihattelua, josta ei oo kellekään mitään hyötyä. Heillä on oikeus olla sitä mieltä. Miksi ei vois puhua siitä, mikä ikinä nyt siinä keskustelussa tuntuis luontevalta. Eihän tollasta keskustelua kuitenkaan voi käydä kenenkään kans, jos ammatti on joku ihme tabu aihe.

        Voisin kuvitella, että kovasti taloustietojaan varjelevalle ihmiselle harrastukset ja matkustelut ja muut on myös hankala aihe. Jos ei harrasta mitään ihmeempiä, niin sittenhän se ei ole oongelna, koska se ei kerro mistään. Jos taas harrastaa lajeja, joista jokainen tajuaa, ettei se ihan ilmasta ole ... niin eihän sellasta nyt herran jestas voi kertoa. Tai entä jos se oma kallis harrastus jotenki ahdistaa sitä toista osapuolta. Kauheen vaikeeta. Sama matkustamisen kanssa. Yks usein täälläkin lukeva lausahdus on, että sinkkunaiset tykkää vaan matkustella ja se on jotenki kamala asia. Eihän sitä uskalla kertoa koskaan matkustaneensa mihinkään. Ravintolassa syöminen sama juttu. Sitä täällä kauheesti halveksitaan ja dissataan.

        Ite muuten muutin just hetki sitten ja se muutto ja kaikki siihen liittyvä on täyttäny mun elämän tässä melkeen kuukauden ajan. Jos asunnot ja kaikki niihin liittyvä on myös kielletty puheenaihe, niin aika vähissä on jutut viimeaikojen osalta. Kesän vietin Lapissa (matkustin) remontoimassa mökkiä (tähän liittyy taas raha monella tasolla) ja sitten se mökki tuli myös myytyä (ai ...vetti, taas liittyy raha). Poimin myös marjoja, joista ison osa myin (onko tällanen raha puhe sallittua). Matkoihin käytin omaa autoa (mutta autoistahan ei saanu puhua). Eli tossa meni kesäkin niin, että siitä ei voi puhua.

        Ehkä toi ylempänä kirjotellu on oikeessa ja vain sää ja uutisotsikot on aiheuta, joista voi puhua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä .. itse voisin kysellä työn suhteen juuri tuollaisia, että onko se sellainen työ josta tykkää, oliko vaikka, toiveammatti jo lapsena, millanen se oma työpaikka on ja mitä siellä käytännössä tekee, onko työyhteisö kiva, viihtyykö siellä, jne. Ei se Salen kassakaan kuitenkaan vain siinä kassalla istu ja varmaan on mielenkiintosia asiakaskohtaamisia jne. Kyllä mua saattais silti hyvinki kiinnostaa kokeeko vaikka tulevansa toimeen sillä palkalla tai tuntuuko, että haluis enemmän tunteja tai jotain. Se on musta kuitenki ihan sellasta yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Ite ajattelen, että työstä saadulla palkalla pitäis tulla toimeen ja se mielipide kertoo jotakin musta. Sen toisen osapuolen mielipide taas kertoo jotain hänestä. Mun omasta työstä esim. moni on siitä, että se on tyhjänpäivästä haihattelua, josta ei oo kellekään mitään hyötyä. Heillä on oikeus olla sitä mieltä. Miksi ei vois puhua siitä, mikä ikinä nyt siinä keskustelussa tuntuis luontevalta. Eihän tollasta keskustelua kuitenkaan voi käydä kenenkään kans, jos ammatti on joku ihme tabu aihe.

        Voisin kuvitella, että kovasti taloustietojaan varjelevalle ihmiselle harrastukset ja matkustelut ja muut on myös hankala aihe. Jos ei harrasta mitään ihmeempiä, niin sittenhän se ei ole oongelna, koska se ei kerro mistään. Jos taas harrastaa lajeja, joista jokainen tajuaa, ettei se ihan ilmasta ole ... niin eihän sellasta nyt herran jestas voi kertoa. Tai entä jos se oma kallis harrastus jotenki ahdistaa sitä toista osapuolta. Kauheen vaikeeta. Sama matkustamisen kanssa. Yks usein täälläkin lukeva lausahdus on, että sinkkunaiset tykkää vaan matkustella ja se on jotenki kamala asia. Eihän sitä uskalla kertoa koskaan matkustaneensa mihinkään. Ravintolassa syöminen sama juttu. Sitä täällä kauheesti halveksitaan ja dissataan.

        Ite muuten muutin just hetki sitten ja se muutto ja kaikki siihen liittyvä on täyttäny mun elämän tässä melkeen kuukauden ajan. Jos asunnot ja kaikki niihin liittyvä on myös kielletty puheenaihe, niin aika vähissä on jutut viimeaikojen osalta. Kesän vietin Lapissa (matkustin) remontoimassa mökkiä (tähän liittyy taas raha monella tasolla) ja sitten se mökki tuli myös myytyä (ai ...vetti, taas liittyy raha). Poimin myös marjoja, joista ison osa myin (onko tällanen raha puhe sallittua). Matkoihin käytin omaa autoa (mutta autoistahan ei saanu puhua). Eli tossa meni kesäkin niin, että siitä ei voi puhua.

        Ehkä toi ylempänä kirjotellu on oikeessa ja vain sää ja uutisotsikot on aiheuta, joista voi puhua.

        Ihan tottahan se on, että raha liittyy epäsuorasti melkein kaikkeen länsimaisen ihmisen elämässä. Aika harvassa ovat puheenaiheet jos rahaa, taloutta ja työtä pitää täysin vältellä. Harrastuksista ja vaikka lomasta kertoessaan tulee samalla kerrotuksi asioita taustastaan, taloudestaan, omistuksistaan, rahatilanteestaan (todellisesta tai kuvitellusta) ja rahankäyttötavoistaan. Osa noista jutuista on toki vain mielikuvia, mutta halusi tai ei niin mielikuvia luodaan aina. Kumppania etsittäessä tämä on kai kuitenkin ihan hyvä juttu. Suurin osa parisuhteiden riitatilanteista kun liittyy tavalla tai toisella rahaan. Raadollista mutta totta.


    • Anonyymi

      Älä kysele mitään! Kokeile joskus kertoa itsestäsi, nainen. Se olisi innostavaa.

      • Anonyymi

        Jos toinen vaan pälpättäisi itsestään kyselemättä toiselta mitään, tulisi vahvasti kuva että ei ole kiinnostunut tutustumaan.


      • Anonyymi

        Tosi outoa, että mies käskee puhumaan itestäni. Luulin, että yleensä miehiä rassaa juuri se, että nainen puhuu vain itestään.

        Jos menen treffeille, niin oletan olevani menossa tutustumaan toiseen ihmiseen. Mua kiinnostaa oppia tuntemaan se toinen ihminen ja kuulla asioita hänestä. Tietysti mä oletan, että se toinen haluaa myös tutustua minuun. Oletan, että hän kysyy sellaisia asioita, jotka häntä kiinnostavat ja mitä tulee mieleen. Tuntuu oudolta, että menisin sinne pitään jotain monologia itestäni. Pitäisköhän mennä paikalle oikein "powerpoint" esityksen kera?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosi outoa, että mies käskee puhumaan itestäni. Luulin, että yleensä miehiä rassaa juuri se, että nainen puhuu vain itestään.

        Jos menen treffeille, niin oletan olevani menossa tutustumaan toiseen ihmiseen. Mua kiinnostaa oppia tuntemaan se toinen ihminen ja kuulla asioita hänestä. Tietysti mä oletan, että se toinen haluaa myös tutustua minuun. Oletan, että hän kysyy sellaisia asioita, jotka häntä kiinnostavat ja mitä tulee mieleen. Tuntuu oudolta, että menisin sinne pitään jotain monologia itestäni. Pitäisköhän mennä paikalle oikein "powerpoint" esityksen kera?

        Ja varata luentosali treffipaikaksi. Turhan noloa alkaa pitää esitystä koko kahvilalle. Voisko siihen samaan iltaan buukata sitte useamman, jolle esitelmöidä? Maksimi impakti, minivaivalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja varata luentosali treffipaikaksi. Turhan noloa alkaa pitää esitystä koko kahvilalle. Voisko siihen samaan iltaan buukata sitte useamman, jolle esitelmöidä? Maksimi impakti, minivaivalla.

        Mitähän pomo tykkäis, jos varaisin työpaikan kokoustilan treffipaikaksi 😂


    • Anonyymi

      Eiköhän ne puheet ole pidetty.

    • Anonyymi

      Suomessa etsitään ensin status. Kun tapasin rakkaani, hän halusi tietää arvoistani ja taidoistani. Miten suhtaudun erilaisiin ihmisiin? Miksi osaan hänen äidinkieltään?
      Kuitenkin huumori ja kevyt flirtti, jääneet eniten ensikeskusteluista mieleen.
      Ammattia saattoi kysyä, kun olin aina töissä. Rahasta puhuimme varmaan joskus 1kk ensikosketuksesta.

      Niistä asioista puhutaan, jotka ovat ajankohtaisia. Jos rahapussi on ensimmäinen ja ajankohtaisin asia, se kertoo luonteesta paljon.

      Varmaan seksikin kuuluu samaan katekoriaan.

      Rakkaallani on hyväntahtoinen huumorintaju ja vilkas mielikuvitus. Meillä riittää puheenaiheita rajattomasti. Myös vaikeista asioista, on helppo keskustella, koska tiedän ettei minkäänlaista dissaamista tule. Etenkin toisen ihmisen asemaan asettautumisen taito, tukee keskustelutaitoa.
      Mut mieku, lienee suominaisen lempi aloituksia. Eli sanoilla yritetään paikata mitä teot ei tue.
      Rakkaani teot puhuvat puolestaan. En muista koskaan hänen kehuneen itseään. Hänen ei tarvitse. Hänet kyllä huomataan. Omasta mielestään liikaakin.

      Mieleen painuvin keskustelumme alkumetreillä oli, kun kysyin: Miksi hän käyttää niin paljon vapaa-aikaansa toisten ihmisten auttamiseen? Auttamisen piiriin kuuluu tutut ja tuntemattomat. Etenkin lapset, vanhuksia unohtamatta.
      Hän vastasi: Tiedän eläväni etuoikeutettua elämää. Olen saanut opiskella, niin paljon kuin haluan. Se kaikki ei ole pelkästään omaa ansiotani. Minun täytyy kantaa vastuuni, myös muista ihmisistä.

      • Anonyymi

        Hyvät on haaveet puoli 6 aamulla.


    • Kysy hevoselta..

      • Anonyymi

        Tiedätkö sopivan?


    • Anonyymi

      Mä vaan tuijotan miestä.

    • Anonyymi

      Tiettyyn rajaan asti ihan normaalia, saada jotakin hahmoa keskustelukaverin elämään, esimerkiksi ala jolla työskentelee.
      Ei se palkan määrä ratkaise, vaan tuleeko sillä toimeen. Riittävästi vippejä ja elämäntyyli varakkaampi, kuin lompakko, niin homma pissii jaloille ennen pitkää.
      Köyhän oloisella ihmisellä voi olla hyvätkin säästöt, osakkeita, rahastosijoituksia, jne.
      Tämmöiset henkilöt pitävät matalaa profiilia, koska heille raha ei ole pröystäilyn väline, vaan työväline, mikä tuottaa pitkässä juoksussa.
      Ja millainen taas on köyhä, joka äkkiä saa hiukan rahaa, normaalisti? Rientää ostamaan kodinkoneita, sisustusta, vaatteita, lomamatkoja. Muuhunpa ne rahat ei sitten riitäkään, äkkiä pilkottaa kirstun pohja.
      Eihän sillä ole merkitystä, onko ihminen varoissaan vai ei. Sillä on, millainen ihminen on elämän aaltojen välillä kohoillessa. Jos nyt taas ajatellaan pitkää parisuhdetta.
      Kellä tämän ketjun keskustelijoilla on jo hyvin aikuisia lapsia? Mahdatteko olla kanssani eri mieltä?

      • Anonyymi

        Näin se kuule menee. Huomasin jo lapsena tuon, että toisilla on rahaa enemmän kuin toisilla (pikavippejä ei oltu keksitty).

        Elämänrikkaus on kuitenkin se, että tuntee kaiken sorttisia ihmisiä ja heidän perheitään. Raha ei ole sopiva keskustelunaihe, koska se on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Eikä siitä ole edes mitään puhuttavaa. Mielestäni osoittaa röyhkeyttä kysellä kenenkään sijoituksista tai pankkitilin nettosaldosta.


    • Anonyymi

      Kertoo aika paljon ihmisestä jos kiinnostaa puhua toisen työstä ja rahoista, mutta ajankohtaisista asioista puhuminen on turn off. Tulee auttamatta mieleen joku kullanonkija, "emmätiiä eikä kiinnosta" pissis

      • Anonyymi

        Kertoo aika paljon ihmisestä jos treffeillä kiinnostaa puhua julkkisjuoruista ja tv-ohjelmista, mutta omasta ja toisen elämästä puhuminen on turn off. Tulee auttamatta mieleen joku ajantuhlaaja, "emmätiiä eikä kiinnosta" pissis


    • KÄYTTÄJÄTUNNU5

      Hahahhahhaa. Joo toki golfpalloja on sekä hevoisisiakin on nähty. Täytynee liene lolla rehellinen? Noh se olkoon. En välitä mammonasta, se ei merkitse minulle mitään.


      Minä etsin ainoastaan kehittyvää ihmispoloa, esim. arkkitehtiä.

    • Anonyymi

      Vtun vanhanaikaista joku instagram twitter ja facebook, eläkää jo todellisuudessa heheheh :D

    • Anonyymi

      Ihmiset ovat erilaisia, niin miehet kuin naiset. Tarkkoja päteviä ohjeita ei ole mitä kannattaa kysellä keneltäkin. Se menee aina keskustelukumppanin olemuksen ja omien käytöstapojen mukaan.

      • Anonyymi

        niinpä ei voi tietää onko joku ätmi onnistunut esittämään riittävän normaalia päästäkseen treffeille. sitten kun esittää luonnollisen kysymyksen että mitä teet työksesi niin ätmi raivostuu ja alkaa heittelemään kahvikuppeja ja kiljumaan että monenko miehen käyttämä itse olet. itseasiassa sehän nimenomaan kannattaa kysyä työkuvioita niin saa äkkiä eroteltua jyvät akanoista tai siis normaalit ätmeistä. normaalit ihmiset kun eivät koe työstä puhumista loukkaukseksi vaan kiinnostuksen osoitukseksi.


    • Anonyymi

      Kaikista noista voi jutella. Täällä vaan urpot urputtaa heikkoa itsetuntoaan.

    • Anonyymi

      Jos minä lähden treffeille entuudestaan tuntemattoman miehen kanssa, niin seuraavien asioiden on tultava treffien aikana selville, tai jatkoa ei missään nimessä tule:
      - oikea ikä
      - onko töissä vai ei
      - onko lapsia vai ei
      - jos on lapsia, niin montako, minkäikäisiä ja monenko naisen kanssa
      - kauanko on aikaa erosta
      - miten puhuu existään

      Jos nämä ovat miehelle kiellettyjä puheenaiheita, niin homma tyssää siihen. Inhoan myös sitä takakireää ja nipottavaa ihmistyyppiä, joiden ympärillä pitää kävellä kuin munankuorilla, joten oman elämänsä pikkunatsit eivät saa jatkoa. Tämä piirre näkyy oikein hyvin juuri siinä, että pystyykö mies olemaan avoin vai ei.

      - Expihtarikurppa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      68
      1763
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      163
      1441
    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      88
      1242
    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      120
      1214
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      48
      1126
    6. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      70
      889
    7. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      225
      852
    8. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      104
      845
    9. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      99
      785
    10. Mitä vastaat jos

      Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍
      Ikävä
      36
      674
    Aihe