Miksi joku ostaisi suuren Rassyn eikä tuota?
Kaipaan järkiperäistä keskustelua, siis ihan oikeasti.
https://www.devalk.nl/en/yachtbrokerage/251606/BESTEVAER-50S.html
Kaipaan järkiperäistä keskustelua, siis ihan oikeasti.
https://www.devalk.nl/en/yachtbrokerage/251606/BESTEVAER-50S.html
Vastaukset 23
Vanhimmat
Alumiini ei kestä kivilleajoa sitäkään vertaa mitä lasikuitu.
Rassylla on nimi ja maine. Siitä pääsee eroon halutessaan.
Puoli miljoonaa tuntemattomasta veneestä. Ei kiitos.
Eikä tuo ole mitenkään silmiä hivelevä kapine muutenkaan. Sisältä hieno, ulkoinen habitus ei miellytä (minua).
Jos Bestevaer on sinulle tuntematon, se ei tarkoita, että se olisi sitä muille. Varsin tunnettu ja erityisesti arvostettu valmistaja, puoli miljoonaa kuulostaa todella edulliselta.
Joo suomi poika luulee tuntemattomaksi, hauskaa.
Toiseksi kiville ei ole tarkoituskaan ajaa ja sopivilla varusteilla voit nähdä mitä tuleman pitää.
Kolmaneksi kestävyys riippuu suunnittelusta, eli kaari jako ja materiaalipaksuus, kyseisen veneen osalta en osaa sanoa, mutta on mahdollista rakentaa alumiinista jopa, niin vahvaa, että törmäyksessa alu aluksen keula lävisti teräs aluksen seinämän ja alu alus ei kärsinyt tästä rakenteellisesti ainoastaan hieman kosmetiikka.
Itselleni kelpaisi, hieno vene ja Suomen saaristossa alumiini on kestävin materiaali. Esim. Buster on juuri siksi suosittu, että se kestä kolinaa kiville paremmin kuin lasikuitu. Ihmiset ovat todella konservatiivisia. Useimpien on vaikea irrottautua siitä muotista, että Bavaria on paras vene ja on outo, jos haluaa veneen, joka ei näytä Bavarialta, Jeanneaulta tai vastaavalta.
Viimeksi venettä vaihtaessa oli alumiini vene 1 vaihtoehto, mutta sitä venettä tutkiessa meni pupu pöksyihin.
Sähkökemikaalinen korroosio säikäytti minut ja ylimääräiset kustannukset anodien kanssa ns. Pilkit.
Tuossa veneessä oli aika ikävät syöpymät potkurin ja peräsimen tienoilla ja alumiinissa ongelmalisempaa tuo levykenttien vaihto vs teräs saati lasikuitu.
Päädyin lasikuituun, ainakin tällä kertaa.
Kyllä ne sähköhommat osataan tehdä kunnollakin. Nuo Bestevaerit tehdään telakalla, joka tekee todella kalliita ja hienoja alumiiniveneitä, joilla käydään arktiksella ja antarktiksellakin. Noilla seuduin vaihtoehto alumiiniĺle on teräs, ei lasikuitu.
Juu, en kyseenalaistanutkaan telakan asennuksia. Tarkoitin, että alu alus voi alkaa toimimaan anodina, jos vueressä on terästä vedessä.
Siksi alumiini aluksissa, käytetään vajerilla maadoitettuja anodeja, jotka molskautetaan veteen ehkäisemään syöpymistä.
Järkiperäisessä keskustelussa ensiksi kyseenalaistetaan miksi joku ylipäätänsä ostaisi 50-jalkaisen veneen, varsinkin tuollaisen tolkuttoman kalliin ja ilmeisesti pienelle miehistölle tehdyn (kaksi hyttiä, 5 makuupaikkaa). Ostohinnan lisäksi ylläpito maksaa tolkuttomasti.
Jos 50-jalkainen pitää saada, saman ikäluokan Bavaria 50:iä saa 100-150 000 €:llä.
Kyseenalaistaisin alumiiniveneen, myös Busterin, paremman kestävyyden. Buster kestää kyllä rantaan vetämistä ja muuta pikkukolhua, mutta tuskin on tosipaikan tullen sen turvallisempi. Itse olen nähnyt, kun 6 m alumiininen työvene melkein uppoaa karilleajon jälkeen. Pääsi niukasti 500 m päähän rantaan. Se merivartioston alumiinivene ei juhannuksena päässyt.
50-jalan kokoluokassa runko on kuitenkin paperia veneen massaan nähden. Repeämä tulee helposti kiviin osuttaessa. Tuossa vielä nostoköli.
Miksiköhän sitten kaikki viranomaisveneet tehdään nykyään alumiinista? Miksei niitä tehdä lasikuidusta, mikä olisi halvempi ratkaisu?
Esim. armeijan uudet maihinnousuveneet, joilla siis ajetaan kerta kerran jälkeen kovaa vauhtia rantakivikkoon tehdään alumiinista. Mikään materiaali ei ole hajoamaton. Tulihan Amorellaankin isot reiät, vaikka se on paksua laivaterästä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jehu-luokan_maihinnousuvene
Isommissa veneissä alumiiniseos on selvästi edullisempi runkomateriaali kuin lujitemuovi.
Pienemmissä työn osuus on paljon suurempi kuin materiaalin, jolloin hintasuhde on toisinpäin.
Viranomaiset käyttävät siis alumiiniseoksia edullisemman hankintahinnan takia, koska viranomaisveneet ovat usein niin suuria että niissä alumiiniseos tulee halvemmaksi kuin lujitemuovi.
Pelkkää alumiinia ei tietysti veneissä käytetä lainkaan, ainakaan runkomateriaalina, koska se on aivan liian pehmeää. Sähköjohtimena puhdas alumiini kyllä toimii, painoonsa nähden vieläpä kuparia paremmin.
Veneissä käytetään magnesiumseosteista alumiinia, myös merialumiiniksi kutsuttua.
Meinaat siis, että armeija tekisi mieluummin maihinnousualukset lasikuidusta kuin metallista. Kaikkea sitä kuulee.
Kysymys ei ole rungon hinta, vaan alun keveys nopeisiin viranomais aluksiin, jolloin voidaan hankkia edullisemmat koneet, siinä mielessä hinta.
Lujitemuovista saa kevyemmän rungon kuin alumiiniseoksesta aluksen koosta riippumatta.
Jos koneen hinta olisi kaikkein tärkeintä, niin rungon lujitemuovissa käytettäisiin aina hiilikuitua lujitteena, koska sillä saavutettaisiin kaikkein kevein runko, ja siten edullisin pienempitehoinen kone riittäisi.
En meinaa. Kyllä mainitsemasi on ihan oma väitteesi, eikä liity lainaamaasi tekstiin yhtään mitenkään.
Ps, armeija ei tee maihinnousualuksia.
Työ, viranomais veneitä on rakennettu aikanaan kuiduista hartseista, mutta todettu alumiinin sopivan paremmin näihin tarkituksiin.
Alus on aina kopromissi paitsi kilpaveneet, näissä viranomais ja työjuhdissa kokonaisuus määräytyy myös elinkaari odotteella ja siksi konekkaan ei voi olla halvin (lue, korkea viritteinen, pieni tilavuus) vaan kokonaisuus ratkaisee.
Hitaammat virainomas alukset ja työ sellaiset rakennetaan teräksestä ja usein jää vahvistuksin, nissä koneet heavy duty käyttöön elinkaaren mukaisesti
Hiilikuiturakenteet on ehkä kevyimmät, mutta ne ovat mielettömän kalliita ja niissä on aika pienet toleranssit, kun tehdään oikeasti kevyttä. Swanilla kuulemma meni ClubSwan 125:n hiilikuiturunko pilalle joidenkin virheiden takia. Sen piti olla valmis jo viime kesänä. Ne ovat joutuneet hankkimaan lisäosaamista, että se saadaan joskus valmiiksi. Normaalisti alumiini tulee kevyemmäksi jostain pituudesta lähtien kuin lasikuitu. Teräskin tulee kevyemmäksi kuin lasikuitu, kun menneen tarpeeksi isoihin aluksiin. Isot lentokoneet tehdään alumiinista juuri keveyden takia.
Osassa viranomaisveneitä (RIBit) käytetään perämoottoreita, eikä niistä ole erikseen edes saatavana matalaviritteisiä versioita. Niinpä koneet ovat niissä täsmälleen samoja kuin samantehoisissa siviiliveneissäkin on käytössä.
Alumiiniseoksia käytetään viranomais- ja työpaateissa siksi että:
1) tarpeeksi suuri koko mahdollistaa metallirungon edullisemmin kuin lujitemuovisen
2) metallisen parempi kulumiskestävyys on merlkittävässä roolissa
3) niiden sertifiointi tulee lujitemuovisia edullisemmaksi, ts metalliveneen runkomateriaalin ominaislujuusarvot ovat tiedossa tietylle valmistusprosessille jo etukäteen, lujitemuovisilla ne pitää testata erikseen valmistuksen yhteydessä ja vieläpä moneen kertaan. Ja tämä jokaiselle veneyksilölle erikseen vaikka samaa sarjaa tehtäisiin 100 kappaletta.
Alumiiniseoksen lujuus/painosuhde ei riipu koosta, kuten ei lujitemuovinkaan.
Siksi aina sama runkomateriaali on johonkin toiseen verrattuna kevyempi, eikä se riipu mitenkään koosta.
Mutta hinta kyllä riippuu, eikä skaalaudu koon mukana samoin eri materiaaleille. Työn osuus rungon valmistuskuluista riippuu oleelisesti koosta, eikä todellakaan samoin kuin materiaalikulujen osuus.
Teräs ei ole koskaan lujitemuovia kevyempää veneen runkomateriaalina, vaikka lujitteena käytettäisiin lasikuitua. Teräs vaan sattuu olemaan raaka-aineena merkittävästi edullisempaa!
Isot lentokoneet tehdää aina vain suuremmalta osalta komposiiteista, alumiiniseokset ovat niissä jäämässä vähitellen historiaan. syy on tietenkin saatava painonsäästö.
Puolisen miljoonaa veneeseen laittava osaa varmaan perustella itselleen valintansa, osuipa se sitten alumiini- tai muoviveneeseen.
Mielukuvitusvaroilla pelaavat mielikuvitusostajat ja mielikuvitusveneensuunnittelijat voivat sitten rajentavasti keskustella täällä.
Jos olisi se puoli milliä pistää veneeseen, teettäisin puisen.
Jos olet kiinnostunut, mene ja osta pois. Siis ihan oikeasti.
Suurin puute on hitaus (6,5 / 7 max... ja 80 heppanen kone sekä 50 ' -runko) ja kaiteettomuus sisätiloissa.
Joo, toi ei näytä valmiilta ns. ocean going veneeltä. Oleellista puutuu varustelusta.
Tämä Myrskylintu on parhaimmillaan Tall ship race kisakatsomona jollei laiteta paikkoja kuntoon. Normaalisti näillä mennään vaikeisiin olosuhteisiin, mutta tässä yksilössä on keskitytty pursiseuran tukikohdan isännöintiin.