Miksi se on sinun toimintatapasi? En ole koskaan selvinnyt yhdestäkään hylkäämisestä, minkä olet minulle tehnyt. Ymmärrätkö yhtään? Haluatko ymmärtää? Minä tiedän, miksi en kestä hylätyksi tulemista, mutta tiedätkö miksi se sama asia on sinun toimintastrategiasi?
En kestä hylkäämistä
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
En ole hylännyt.
Kyllä hän on lähtenyt elämästäni monta kertaa. Mutta uskon että hänellä on siihen syy. Se on jokin kestämätön tilanne hänellä, mikä saa hänet toimimaan niin. Ja mulla se on mun pahin pelko, niin tuntuu siltä aina, että kuolen, vaikka hän tulisikin takaisin joskus. Minut se saa toimimaan niin, että välttelen häntä, vaikka kaipaankin.
Tai siis tarkoitin selviytymisstrategiasi.
Jos olis mulle niin
tiedän ja tiedän.
En ole hylännyt. Omit vääriä.
Olen pahoillani ja olen selvittänyt miksi toimin niin. Vieläkö voidaan yrittää?
Jos olisit hän, niin en näe elämääni ketään toista. Vähän säälittävää, mutta totta :)
Tuollaisesta ihmisestä täytyy pysyä kaukana, joka tuollaista tekee. Tietoista satuttamista toisen taholta.
Etenemättömyys; kun tilanne pysyy aina vaan samana, niin jossain kohtaa tuskastuu ja yrittää lievittää ahdistusta välttelemällä. Noh, sitten taas ikävä ottaa niskalenkin ja haluaa olla näköpiirissä. Loputon noidankehä, voi kun lobotomia olis vielä mahdollista nykypäivänä.
Ei voisi paremmin sanoin kuvata. Ap
Kukaan ei kestä hylkäämistä. Se tuntuu aina pahalta.
Oletko ajatellut, että joskus sanallisen hylkäämisen takana on sanaton hylkääminen? Toinen voi pitää sisällään monia asioita ja kun sisällä on monta patoumaa, ne tulevat ikäänkuin kerralla esille toimintana.
Joskus ihminen on kokenut jääneensä ensin pidemmäksi ajaksi ihmissuhteessa vaille toisen tervettä (tai omasta mielestään) huomiointia? Joskus pelkkä kommunikoinnin puuttuminen voi johtaa siihen, että toinen osapuoli pakenee, ja toinen tulee silloin hylätyksi. Lopulta molemmat ovat yksinäisiä ja surullisia vaikka tilanne olisi voitu ehkäistä kommunikoinnilla.
Tämä ei ole aina ainoa tausta hylkäämiselle. Usein siihen ajaa ihmisen sisin, joka on ristiriidassa. Emme halua tulla loukatuksi.
Joskus taas koemme toisen käytöksen hylkäämisenä, vaikka se todellisuudessa onkin tervettä rajaamista.
Mikä onkaan sinun tilanteesi, sitä en tiedä, mutta toivottavasti uskallat ottaa asian puheeksi toisen osapuolen kanssa, varoen toki että keskustelet asiasta itseäsi ja häntä loukkaamatta. Rakentava keskustelu voi auttaa sinua itseäsi.
Joskus voi helpottaa, kun puhuu asiasta ensin ulkopuoliselle, joka auttaa sinua pysymään neutraalina. Silloin pääset paremmin yli omasta surustasikin. Voimia!
En ole hylännyt sinua. Tiedät mistä minut löydät, joten ota yhteyttä IRL. n>m.
Toisen annettava rauhassa käsitellä omia tunteitaan, ihmisellä voi olla taustallaan vältteleviä ja turvattomia kiintymyssuhteita. Kokee läheisyyden, sitoutumisen ahdistavana. Annettava vetovastuu hylkääjälle, hänen vuoronsa toimia, jos haluaa jatkaa suhdetta.
Annan hänen olla rauhassa. Olisi kyllä hyvä, jos tietäisin oikeasti missä mennään. Ymmärtäisin varmasti, oli se syy mikä tahansa. Epätietoisuus ja oma kaipaus turhauttaa vaan. Haluaisin hänestä kuulla jotain, jotta saisin mielenrauhan. Itsekästä?
Minulla on myös asioita, joita joudun käsittelemään. Mutta en ole lakannut välittämästä hänestä missään kohtaa. Ehkäpä vielä haluaisin tietää, pitääkö haudata toiveet jostain yhteisestä. Jaksan kyllä odottaa häntä, jollei ole mistään vuosista kysymys, mutta saisipa jonkinlaisen selvyyden edes.
Kauan tää tilanne on kestäny..?
toisen luona hän.
Hyvin paljon mahdollista.
En mieti noin. Palstan huonovointiset tietysti toivoisivat että kaikki voisivat oikein huonosti.
No eihän ole.
Ei tietenkään ole ❤️
Suhde on kahden ihmisen vapaaehtoinen sitoumus, ei se voi kestää sen kauempaa kuin kummallakin on halu pitää siitä kiinni. Ihmisen seistävä tässä maailmassa kuitenkin omilla jaloillaan. Ripustautuminen on ahdistavaa, ja tukahduttava, erillisyys sitouttavaa ja vapauttavaa. Suhde hyvä niin kauan kuin kumpikin tietää toisen olevan juuri se, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä, ei sen kauempaa.