Eivät. Mikään ei säily ikuisesti. Ilman ylläpitoa käytössä olevan kiintolevyn tiedostot vioittuvat bittivirheiden myötä 10-50 vuodessa, riippuen kiintolevyn tyypistä ja laadusta. Tietokoneesta irrotetulla kiintolevyllä tiedostot säilyvät pidempään, mutta tuskin silti kovin montaa sataa vuotta pysyvät lukukelpoisina. Hyvin ylläpidettynä tiedostot kyllä säilyvät, mutta ei ylläpito loputtomiin jatku.
Kaikki kuolee joskus. Tähdetkin sammuvat.
0Äänestä
Anonyymi
Ei. Jossain vaiheessa koneesi hajoaa ja joudut hankkimaan uuden. Jos kuitenkin kovalevy säilyy ehjänä voi tiedot siirtää muualle. Mutta jos kovalevy hajoaa niin sitten ei voi mitään. Ainut asia, mikä auttaa on pari irtokovalevyä ja kopiot kumpaankin ennen tapaturmaa. Mainosten mukaan vielä varmempi on M-disk DVD. Sen väitetään säilyvän 1000 vuotta.
0Äänestä
Anonyymi
Ikuisuus on liian abstrakti käsite antaa lupauksia pysyvyydestä tai säilyvyydestä, koska näiden määrittely tapahtuu käsitteiden varassa.
0Äänestä
Anonyymi
Ennen kun kuvattiin filmille niin negatiivit ja diat säilyivät käyttökelpoisena tähän päivään asti (paitsi selluloidi).
Digiaika toi uuden ongelman. Vaikka itse tallennusväline säilyttäisi tiedot kuinka pitkään tahansa, tulee ongelmaksi se ettei kymmenien vuosin päästä löydy laitetta, joka pystyisi ne tiedot lukemaan.
Yksi vaihtoehto on kopioida kuvat uudelle laitteelle aina kun tekniikka alkaa vanheta. Toinen on tehdä paperikuvia. Kuvakirja on hieman työläämpi tehdä mutta tulevaisuudessa kaikkein paras. Kenkälaatikkokokoelmat eivät tahdo pysyä järjestyksessä tai tallessa.
Jokaiseen kuvaan tulisi aina merkitä koska, missä ja miksi kuva on otettu. Samoin kuvassa olevat henkilöt. Muuten kuva muuttuu vanhetessaan arvottomaksi.
0Äänestä
Anonyymi
Eikö muka negatiivit ja diat yhtään haalenneet?
35mm muoviset fix-focus "kansankamerat" 1960-80 l. edustavat valokuvan syvintä rappiota, aivan sama vaikka niillä otetut kuvat tuhoutuisivat.
0Äänestä
Anonyymi
Jep. Esimerkiksi juuri siksi DVD,blu-ray levyille ei enää kannata tallentaa tietoja pidempiaikaiseen säilytykseen koska ne ovat katoavaa kansanperinnettä. Pitää osata miettiä mikä media säilyisi pitkälle tulevaisuuteen lukukelpoisena eli niin että tiedot pääsee medialta lukemaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö muka negatiivit ja diat yhtään haalenneet?
35mm muoviset fix-focus "kansankamerat" 1960-80 l. edustavat valokuvan syvintä rappiota, aivan sama vaikka niillä otetut kuvat tuhoutuisivat.
Ei haalistu kunhan vain säilytetään pimeässä ja kuivassa paikassa. Paitsi ne selluloidinegatiivit, jotka tuntuvat tuhoutuvan itsekseen. Paperiset värikuvat myös tuhoutuivat nopeasti. Vasta 80-luvulla alkoi tulla kestävämpiä värikuvia.
Nuoruudessa kuvailtiin ryyppyreissuja kinokoon halpishalpiskameralla ja ne olivat parempia kuin sitten Agfan 110 kasettia käyttävällä hinnakkaalla kameralla. Ilmeisesti filmikoko alkoi olla liian pieni.
Kuvan laadun kannalta pohjat taisi löytyä kertakäyttökameroista. Kesällä autotallia siivotessa löytyi avaamattomassa pussissa oleva. En malttanut avat ja kokeilla. Löytyisikö vielä kuvanvalmistajaa, joka saisi kuvat paperille?,
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eivät. Mikään ei säily ikuisesti. Ilman ylläpitoa käytössä olevan kiintolevyn tiedostot vioittuvat bittivirheiden myötä 10-50 vuodessa, riippuen kiintolevyn tyypistä ja laadusta. Tietokoneesta irrotetulla kiintolevyllä tiedostot säilyvät pidempään, mutta tuskin silti kovin montaa sataa vuotta pysyvät lukukelpoisina.
Hyvin ylläpidettynä tiedostot kyllä säilyvät, mutta ei ylläpito loputtomiin jatku.
Kaikki kuolee joskus. Tähdetkin sammuvat.
Ei.
Jossain vaiheessa koneesi hajoaa ja joudut hankkimaan uuden. Jos kuitenkin kovalevy säilyy ehjänä voi tiedot siirtää muualle. Mutta jos kovalevy hajoaa niin sitten ei voi mitään.
Ainut asia, mikä auttaa on pari irtokovalevyä ja kopiot kumpaankin ennen tapaturmaa.
Mainosten mukaan vielä varmempi on M-disk DVD. Sen väitetään säilyvän 1000 vuotta.
Ikuisuus on liian abstrakti käsite antaa lupauksia pysyvyydestä tai säilyvyydestä, koska näiden määrittely tapahtuu käsitteiden varassa.
Ennen kun kuvattiin filmille niin negatiivit ja diat säilyivät käyttökelpoisena tähän päivään asti (paitsi selluloidi).
Digiaika toi uuden ongelman. Vaikka itse tallennusväline säilyttäisi tiedot kuinka pitkään tahansa, tulee ongelmaksi se ettei kymmenien vuosin päästä löydy laitetta, joka pystyisi ne tiedot lukemaan.
Yksi vaihtoehto on kopioida kuvat uudelle laitteelle aina kun tekniikka alkaa vanheta. Toinen on tehdä paperikuvia. Kuvakirja on hieman työläämpi tehdä mutta tulevaisuudessa kaikkein paras. Kenkälaatikkokokoelmat eivät tahdo pysyä järjestyksessä tai tallessa.
Jokaiseen kuvaan tulisi aina merkitä koska, missä ja miksi kuva on otettu. Samoin kuvassa olevat henkilöt. Muuten kuva muuttuu vanhetessaan arvottomaksi.
Eikö muka negatiivit ja diat yhtään haalenneet?
35mm muoviset fix-focus "kansankamerat" 1960-80 l. edustavat valokuvan syvintä rappiota, aivan sama vaikka niillä otetut kuvat tuhoutuisivat.
Jep. Esimerkiksi juuri siksi DVD,blu-ray levyille ei enää kannata tallentaa tietoja pidempiaikaiseen säilytykseen koska ne ovat katoavaa kansanperinnettä. Pitää osata miettiä mikä media säilyisi pitkälle tulevaisuuteen lukukelpoisena eli niin että tiedot pääsee medialta lukemaan.
Ei haalistu kunhan vain säilytetään pimeässä ja kuivassa paikassa. Paitsi ne selluloidinegatiivit, jotka tuntuvat tuhoutuvan itsekseen. Paperiset värikuvat myös tuhoutuivat nopeasti. Vasta 80-luvulla alkoi tulla kestävämpiä värikuvia.
Nuoruudessa kuvailtiin ryyppyreissuja kinokoon halpishalpiskameralla ja ne olivat parempia kuin sitten Agfan 110 kasettia käyttävällä hinnakkaalla kameralla. Ilmeisesti filmikoko alkoi olla liian pieni.
Kuvan laadun kannalta pohjat taisi löytyä kertakäyttökameroista. Kesällä autotallia siivotessa löytyi avaamattomassa pussissa oleva. En malttanut avat ja kokeilla. Löytyisikö vielä kuvanvalmistajaa, joka saisi kuvat paperille?,