KILOMETRIVERO KESKUSTAN PIIKKIIN !

Keskusta näkee paikannusjärjestelmän vaihtoehdoksi polttoaineverojen korottamiselle. Keskustan mukaan autoilu kallistuisi kaupunkien keskustoissa ja halpenisi maaseudun sorateillä, tuntuu järkevältä !

Anonyymi kirjoitti:

Keskusta näkee paikannusjärjestelmän vaihtoehdoksi polttoaineverojen korottamiselle. Keskustan mukaan autoilu kallistuisi kaupunkien keskustoissa ja halpenisi maaseudun sorateillä, tuntuu järkevältä !

Vielä järkevämpää olisi jättää ennalleen, ja lisätä maaseudun osuus suoraan maataloustukeen, win-win!

Anonyymi kirjoitti:

Keskusta näkee paikannusjärjestelmän vaihtoehdoksi polttoaineverojen korottamiselle. Keskustan mukaan autoilu kallistuisi kaupunkien keskustoissa ja halpenisi maaseudun sorateillä, tuntuu järkevältä !

Ei tunnu järkevältä eikä ole järkevää.

Jos tavoitteena on vähentää autoilun päästöjä, silloin pitää suosia sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä. Autoilu on jon nyt kapungeissa paljon kalliimpaa per kilometri kuin maaseudulla. Se johtuu siitä, että kapungeissa ajo on polttoainetta paljon kuluttavaa nykivää lyhytajoa. On 30-60 km nopeusrajoituksia, liikennevaloja, ruuhkaa ja silloin menovettä kuluu. Kaupungeissa pitää suosia joukkoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua. Se on päästötöntä tai vähäpäästöistä.

Ei myöskään ole järkeä suosia ajamista sorateillä ja johdattaa liikennevirtoja niiille. Myös niillä polttoainetta kuluu ja luonnonrauha häiriintyy. Maaseudun puolustajathan ovat monasti ja aivan aiheesta korostaneet luonnonrauhan tärkeyttä. Edullisinta ajaminen on hyvin hoidetuilla moottori- ja pääteillä. Niillä voi ajaa sellaista 80-100 km tunnissa nopeutta ja ruuhkatomina aikoina se kuluttaa kaikkein vähiten polttoainetta. Jos autolla ajaminen on tarpeen, liikennevirrat pitäisi pyrkiä ohjaamaan näille teille eikä millekään sorateille. Kepu tuntuu edelleen elävän sorateiden ja kärrypolkujen aikaa.

Liikenteellisesti järkevä keino olisi suosia riittävän tiheää asumista. Jos joku haluaa erakoitua kilometrien päähän lähimmästä naapurista, hänen kuuluu kantaa valintansa kustannukset.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei tunnu järkevältä eikä ole järkevää.

Jos tavoitteena on vähentää autoilun päästöjä, silloin pitää suosia sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä. Autoilu on jon nyt kapungeissa paljon kalliimpaa per kilometri kuin maaseudulla. Se johtuu siitä, että kapungeissa ajo on polttoainetta paljon kuluttavaa nykivää lyhytajoa. On 30-60 km nopeusrajoituksia, liikennevaloja, ruuhkaa ja silloin menovettä kuluu. Kaupungeissa pitää suosia joukkoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua. Se on päästötöntä tai vähäpäästöistä.

Ei myöskään ole järkeä suosia ajamista sorateillä ja johdattaa liikennevirtoja niiille. Myös niillä polttoainetta kuluu ja luonnonrauha häiriintyy. Maaseudun puolustajathan ovat monasti ja aivan aiheesta korostaneet luonnonrauhan tärkeyttä. Edullisinta ajaminen on hyvin hoidetuilla moottori- ja pääteillä. Niillä voi ajaa sellaista 80-100 km tunnissa nopeutta ja ruuhkatomina aikoina se kuluttaa kaikkein vähiten polttoainetta. Jos autolla ajaminen on tarpeen, liikennevirrat pitäisi pyrkiä ohjaamaan näille teille eikä millekään sorateille. Kepu tuntuu edelleen elävän sorateiden ja kärrypolkujen aikaa.

Liikenteellisesti järkevä keino olisi suosia riittävän tiheää asumista. Jos joku haluaa erakoitua kilometrien päähän lähimmästä naapurista, hänen kuuluu kantaa valintansa kustannukset.

Olet niin oikeassa kuin olla voi. Olen tähän ketjuun jonkun nakannut, en aloittaja.
Voitaisiin alkaa pohtimaan mitä nopeus ja aika ? Kun autoilessa tiedetään, että mitä suuremppi nopeus se vie menovettä aina enemmän -jopa runsaastikin. 120 km/h on ihan turha, se voisi olla kokomaassa moottoriteillä 100 km/h. Otan pari nopeutta ja niiden eron aikana:
Kun ajetaan 100 km/h silloin menee kilometrillä 36 sekunttia.
Kun nopeus 90 km/h menee kilometrillä 40 sekunttia, ero 4 sekunttia kilometrillä.
Turvallisuus ja polttoaineen ero merkittävästi jo näin pienellä erolla.
Taas aikaan se nyt ei merkkaa paljoakaan, jos siitä esimerkki: vaikka 15 km:n matka, se sillä tekee erotus 1 minuutin. Siitä sitten kerronnaisia päälle, mikä matka onkaan.
Kun esimerkiksi EU teki päätöksden että saa autojen takavalot olla pimeänä päiväsaikaan, tämä nopeuden hallitseminen olisi paljon suurempi polttoaineen säästäjä.
jos vaikka matka 60 km, näillä eroilla se tekee 4 minuuttia kaemman, verraten satasen nopeuteen, jolla nyt ei ole kelleen merkitystä todellisuudessa.

Autot tehdään nyt väärin kun ihannoidaan tehoa ja nopeuksia, ei tarvita 300 kW tehoja, joka hevosvoimina x 1,36. -eli yksi Kw = 1,36 hevosvoimaa. Tässä sitä EU:lla olisi tekemistä, miten liikenneonnettomuudetkin vähenisi radikaalisti. Taas tulee tai jo tullut pääosin meille 80 km/h talvinopeudet, ei siihen tarvita tuollaisia turhia tehoja. Taajamat pääosin 30-40km/h.

Jos vielä vanhasta voimayksiköstä hevosvoimast>, Hevosvoima on nosti 75 kilogramman massan nopeudella yksi metri sekunnissa. Siinä ei hevosella mitään tekemistä, kun hevonen on vääntävä, vaikkei tehoa ole paljoa. Kuten nykyiset autotkin. varsinkin dieselit on alavääntöisiä ilmaa lisäävien turbojen ansiosta palotapahtumaan.
Aikanaan muistan Englannissa kun alan opissa sielläkin, niin näin Suomalaisen korvaan aluksi kun meidän hevosvoimaa määriteltiin, se heillä oli Brittiläistä yksikköjärjestelmää Englannin hevosvoima määriteltiin kun voitiin nostaaBrittiläistä yksikköjärjestelmää käyttävissä maissa hevosvoima (englanninhevosvoima)[3] määriteltiin kuitenkin tehoksi, jolla voitiin nostaa 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa; tämä vastasi noin 76,042 kilogramman massan nostamista yhden metrin korkeuteen sekunnissaminuutissa; tämä vastasi noin75 kilon nostamissa samoin kuin meilläkin sekunnissa metrin korkeuteen, tai heidän naula meni meidän kiloihin hiukan päälle 76 kiloon. Joka muistaa Englannin hevosvoiman, joka poikkesi sen verran meidän kaakeista.

Niin aika mukava oli tuo hepan määritelmä englanninhevosvoima; 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei tunnu järkevältä eikä ole järkevää.

Jos tavoitteena on vähentää autoilun päästöjä, silloin pitää suosia sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä. Autoilu on jon nyt kapungeissa paljon kalliimpaa per kilometri kuin maaseudulla. Se johtuu siitä, että kapungeissa ajo on polttoainetta paljon kuluttavaa nykivää lyhytajoa. On 30-60 km nopeusrajoituksia, liikennevaloja, ruuhkaa ja silloin menovettä kuluu. Kaupungeissa pitää suosia joukkoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua. Se on päästötöntä tai vähäpäästöistä.

Ei myöskään ole järkeä suosia ajamista sorateillä ja johdattaa liikennevirtoja niiille. Myös niillä polttoainetta kuluu ja luonnonrauha häiriintyy. Maaseudun puolustajathan ovat monasti ja aivan aiheesta korostaneet luonnonrauhan tärkeyttä. Edullisinta ajaminen on hyvin hoidetuilla moottori- ja pääteillä. Niillä voi ajaa sellaista 80-100 km tunnissa nopeutta ja ruuhkatomina aikoina se kuluttaa kaikkein vähiten polttoainetta. Jos autolla ajaminen on tarpeen, liikennevirrat pitäisi pyrkiä ohjaamaan näille teille eikä millekään sorateille. Kepu tuntuu edelleen elävän sorateiden ja kärrypolkujen aikaa.

Liikenteellisesti järkevä keino olisi suosia riittävän tiheää asumista. Jos joku haluaa erakoitua kilometrien päähän lähimmästä naapurista, hänen kuuluu kantaa valintansa kustannukset.

Eivät soratiet toki olekaan valtaväyliä, vaan rinnastettavissa kaupunkien sivukatuihin. Molempien varrelta on pakko siirtyä teille, joilla polttoainetta kuluu vähän. Olisi suotavaa, että kaikki suomalaiset asuisivat moottoriteiden ja muiden valtaväylien varrella, mutta tällainen asuminen ei ole mahdollista edes teoriassa Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Nimittäin mitä enemmän pihaliittymiä pääväylälle on, sitä enemmän sen varrella on risteyksiä, joiden seurauksena nopeusrajoitustakin on alennettava ja polttoainekulutusta lisättävä.

Anonyymi kirjoitti:

Olet niin oikeassa kuin olla voi. Olen tähän ketjuun jonkun nakannut, en aloittaja.
Voitaisiin alkaa pohtimaan mitä nopeus ja aika ? Kun autoilessa tiedetään, että mitä suuremppi nopeus se vie menovettä aina enemmän -jopa runsaastikin. 120 km/h on ihan turha, se voisi olla kokomaassa moottoriteillä 100 km/h. Otan pari nopeutta ja niiden eron aikana:
Kun ajetaan 100 km/h silloin menee kilometrillä 36 sekunttia.
Kun nopeus 90 km/h menee kilometrillä 40 sekunttia, ero 4 sekunttia kilometrillä.
Turvallisuus ja polttoaineen ero merkittävästi jo näin pienellä erolla.
Taas aikaan se nyt ei merkkaa paljoakaan, jos siitä esimerkki: vaikka 15 km:n matka, se sillä tekee erotus 1 minuutin. Siitä sitten kerronnaisia päälle, mikä matka onkaan.
Kun esimerkiksi EU teki päätöksden että saa autojen takavalot olla pimeänä päiväsaikaan, tämä nopeuden hallitseminen olisi paljon suurempi polttoaineen säästäjä.
jos vaikka matka 60 km, näillä eroilla se tekee 4 minuuttia kaemman, verraten satasen nopeuteen, jolla nyt ei ole kelleen merkitystä todellisuudessa.

Autot tehdään nyt väärin kun ihannoidaan tehoa ja nopeuksia, ei tarvita 300 kW tehoja, joka hevosvoimina x 1,36. -eli yksi Kw = 1,36 hevosvoimaa. Tässä sitä EU:lla olisi tekemistä, miten liikenneonnettomuudetkin vähenisi radikaalisti. Taas tulee tai jo tullut pääosin meille 80 km/h talvinopeudet, ei siihen tarvita tuollaisia turhia tehoja. Taajamat pääosin 30-40km/h.

Jos vielä vanhasta voimayksiköstä hevosvoimast>, Hevosvoima on nosti 75 kilogramman massan nopeudella yksi metri sekunnissa. Siinä ei hevosella mitään tekemistä, kun hevonen on vääntävä, vaikkei tehoa ole paljoa. Kuten nykyiset autotkin. varsinkin dieselit on alavääntöisiä ilmaa lisäävien turbojen ansiosta palotapahtumaan.
Aikanaan muistan Englannissa kun alan opissa sielläkin, niin näin Suomalaisen korvaan aluksi kun meidän hevosvoimaa määriteltiin, se heillä oli Brittiläistä yksikköjärjestelmää Englannin hevosvoima määriteltiin kun voitiin nostaaBrittiläistä yksikköjärjestelmää käyttävissä maissa hevosvoima (englanninhevosvoima)[3] määriteltiin kuitenkin tehoksi, jolla voitiin nostaa 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa; tämä vastasi noin 76,042 kilogramman massan nostamista yhden metrin korkeuteen sekunnissaminuutissa; tämä vastasi noin75 kilon nostamissa samoin kuin meilläkin sekunnissa metrin korkeuteen, tai heidän naula meni meidän kiloihin hiukan päälle 76 kiloon. Joka muistaa Englannin hevosvoiman, joka poikkesi sen verran meidän kaakeista.

Niin aika mukava oli tuo hepan määritelmä englanninhevosvoima; 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa.

Maaseutujen soratiet tulisi pikaisesti kunnostaa ja päällystää asfaltilla, koska vesisateella soratiet likaavat mersujen kyljet.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei tunnu järkevältä eikä ole järkevää.

Jos tavoitteena on vähentää autoilun päästöjä, silloin pitää suosia sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä. Autoilu on jon nyt kapungeissa paljon kalliimpaa per kilometri kuin maaseudulla. Se johtuu siitä, että kapungeissa ajo on polttoainetta paljon kuluttavaa nykivää lyhytajoa. On 30-60 km nopeusrajoituksia, liikennevaloja, ruuhkaa ja silloin menovettä kuluu. Kaupungeissa pitää suosia joukkoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua. Se on päästötöntä tai vähäpäästöistä.

Ei myöskään ole järkeä suosia ajamista sorateillä ja johdattaa liikennevirtoja niiille. Myös niillä polttoainetta kuluu ja luonnonrauha häiriintyy. Maaseudun puolustajathan ovat monasti ja aivan aiheesta korostaneet luonnonrauhan tärkeyttä. Edullisinta ajaminen on hyvin hoidetuilla moottori- ja pääteillä. Niillä voi ajaa sellaista 80-100 km tunnissa nopeutta ja ruuhkatomina aikoina se kuluttaa kaikkein vähiten polttoainetta. Jos autolla ajaminen on tarpeen, liikennevirrat pitäisi pyrkiä ohjaamaan näille teille eikä millekään sorateille. Kepu tuntuu edelleen elävän sorateiden ja kärrypolkujen aikaa.

Liikenteellisesti järkevä keino olisi suosia riittävän tiheää asumista. Jos joku haluaa erakoitua kilometrien päähän lähimmästä naapurista, hänen kuuluu kantaa valintansa kustannukset.

Oikeassa olet. Tosin nämä kilometriverot ja ruuhkamaksut ovat vihreiden ajamia asioita, joita ikävä kyllä yksi jos toinen puolue kopsaa omikseen, nyt siis Kepu.

Helsingissä ihan tarkoituksellisesti vaikeutetaan autoliikennettä liikennevaloilla, jotta ihmiset välttäisivät autoilua. Tulokset näkyvät jo. Aleksanterinkatu on autio liiketiloista, Stockmann velkasaneerauksessa ja ylipäätään keskikaupunki alkaa olla muutaman kapakan ja muun hilupilttuun varassa. Muut palvelut muuttavat sinne, minne asiakkaat pääsevät helpommin. Autoileva asiakas kun on se maksukykyisin ja -haluisin asiakas. Fillaroiva cityvihreä ei pyörällään paljoa tavaraa kuljeta, eikä lähiön asukas ala metrolla tai bussilla tavaraa kuskaamaan pidempää matkaa. Joukkoliikenne on köyhien tapa liikkua.

Maaseudun teistä sen verran, että valtaosa sorateistä on yksityisteitä, joiden ylläpito hoidetaan ihan käyttäjien omin varoin. Joitain avustuksia jotkut kunnat jakavat tienhoitokunnille, mutta muutoin ne ovat täysin julkisen rahoituksen ulkopuolella. Siinä mielessä on turha mussuttaa, haja-asutusalueella nimenomaan kannetaan sen asumismuodon kustannukset itse.

Anonyymi kirjoitti:

Keskusta näkee paikannusjärjestelmän vaihtoehdoksi polttoaineverojen korottamiselle. Keskustan mukaan autoilu kallistuisi kaupunkien keskustoissa ja halpenisi maaseudun sorateillä, tuntuu järkevältä !

Älä usko kepulais vanhasen höpinöitä! Lupailee, mitä lupailee, en usko sanaakaan. Kyllä nousevat ajan kanssa niin kilometrirahastuksetkin kuin jo tapissaan olevat polttoaineverot.
Italiassahan jäivät nelikymppiset poikamiespapat lepäilemään mamin helmoihin työttöminä jo vuosikymmenet sitten, koska maaseudulla ei ollut töitä, ja " Suurena Älyväläyksenä" aurinkostradan rahastus. Roomassa löytyi työpaikkoja, mutta kenellä oli varaa matkojen takaa maksella kohtuuttomia kilometriveroja?

"Italiat" tehtävä täälläkin. Pikkupalkoista kovat verot menee ihan jonkun muun "rantautuneen" elämisiin ja asumisiin, kilometriverot seurantajärjestelmillä rahastaville, palkaksi ei jää kuin rupia prseeseen!

Kepu pettää aina.

Anonyymi kirjoitti:

Olet niin oikeassa kuin olla voi. Olen tähän ketjuun jonkun nakannut, en aloittaja.
Voitaisiin alkaa pohtimaan mitä nopeus ja aika ? Kun autoilessa tiedetään, että mitä suuremppi nopeus se vie menovettä aina enemmän -jopa runsaastikin. 120 km/h on ihan turha, se voisi olla kokomaassa moottoriteillä 100 km/h. Otan pari nopeutta ja niiden eron aikana:
Kun ajetaan 100 km/h silloin menee kilometrillä 36 sekunttia.
Kun nopeus 90 km/h menee kilometrillä 40 sekunttia, ero 4 sekunttia kilometrillä.
Turvallisuus ja polttoaineen ero merkittävästi jo näin pienellä erolla.
Taas aikaan se nyt ei merkkaa paljoakaan, jos siitä esimerkki: vaikka 15 km:n matka, se sillä tekee erotus 1 minuutin. Siitä sitten kerronnaisia päälle, mikä matka onkaan.
Kun esimerkiksi EU teki päätöksden että saa autojen takavalot olla pimeänä päiväsaikaan, tämä nopeuden hallitseminen olisi paljon suurempi polttoaineen säästäjä.
jos vaikka matka 60 km, näillä eroilla se tekee 4 minuuttia kaemman, verraten satasen nopeuteen, jolla nyt ei ole kelleen merkitystä todellisuudessa.

Autot tehdään nyt väärin kun ihannoidaan tehoa ja nopeuksia, ei tarvita 300 kW tehoja, joka hevosvoimina x 1,36. -eli yksi Kw = 1,36 hevosvoimaa. Tässä sitä EU:lla olisi tekemistä, miten liikenneonnettomuudetkin vähenisi radikaalisti. Taas tulee tai jo tullut pääosin meille 80 km/h talvinopeudet, ei siihen tarvita tuollaisia turhia tehoja. Taajamat pääosin 30-40km/h.

Jos vielä vanhasta voimayksiköstä hevosvoimast>, Hevosvoima on nosti 75 kilogramman massan nopeudella yksi metri sekunnissa. Siinä ei hevosella mitään tekemistä, kun hevonen on vääntävä, vaikkei tehoa ole paljoa. Kuten nykyiset autotkin. varsinkin dieselit on alavääntöisiä ilmaa lisäävien turbojen ansiosta palotapahtumaan.
Aikanaan muistan Englannissa kun alan opissa sielläkin, niin näin Suomalaisen korvaan aluksi kun meidän hevosvoimaa määriteltiin, se heillä oli Brittiläistä yksikköjärjestelmää Englannin hevosvoima määriteltiin kun voitiin nostaaBrittiläistä yksikköjärjestelmää käyttävissä maissa hevosvoima (englanninhevosvoima)[3] määriteltiin kuitenkin tehoksi, jolla voitiin nostaa 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa; tämä vastasi noin 76,042 kilogramman massan nostamista yhden metrin korkeuteen sekunnissaminuutissa; tämä vastasi noin75 kilon nostamissa samoin kuin meilläkin sekunnissa metrin korkeuteen, tai heidän naula meni meidän kiloihin hiukan päälle 76 kiloon. Joka muistaa Englannin hevosvoiman, joka poikkesi sen verran meidän kaakeista.

Niin aika mukava oli tuo hepan määritelmä englanninhevosvoima; 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa.

Wikipediasta kopsattua?

Anonyymi kirjoitti:

Älä usko kepulais vanhasen höpinöitä! Lupailee, mitä lupailee, en usko sanaakaan. Kyllä nousevat ajan kanssa niin kilometrirahastuksetkin kuin jo tapissaan olevat polttoaineverot.
Italiassahan jäivät nelikymppiset poikamiespapat lepäilemään mamin helmoihin työttöminä jo vuosikymmenet sitten, koska maaseudulla ei ollut töitä, ja " Suurena Älyväläyksenä" aurinkostradan rahastus. Roomassa löytyi työpaikkoja, mutta kenellä oli varaa matkojen takaa maksella kohtuuttomia kilometriveroja?

"Italiat" tehtävä täälläkin. Pikkupalkoista kovat verot menee ihan jonkun muun "rantautuneen" elämisiin ja asumisiin, kilometriverot seurantajärjestelmillä rahastaville, palkaksi ei jää kuin rupia prseeseen!

Kepu pettää aina.

Kuka pettää, VALLASSA ON VIHERSOSIALISTIT, pahvi..

Anonyymi kirjoitti:

Kuka pettää, VALLASSA ON VIHERSOSIALISTIT, pahvi..

Siellähän se kepu yhtenä "vihersossuna" sulassa sovussa...eipä näytä paljon "veistä väliin mahtuvan"... HAH-HAH-vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olet niin oikeassa kuin olla voi. Olen tähän ketjuun jonkun nakannut, en aloittaja.
Voitaisiin alkaa pohtimaan mitä nopeus ja aika ? Kun autoilessa tiedetään, että mitä suuremppi nopeus se vie menovettä aina enemmän -jopa runsaastikin. 120 km/h on ihan turha, se voisi olla kokomaassa moottoriteillä 100 km/h. Otan pari nopeutta ja niiden eron aikana:
Kun ajetaan 100 km/h silloin menee kilometrillä 36 sekunttia.
Kun nopeus 90 km/h menee kilometrillä 40 sekunttia, ero 4 sekunttia kilometrillä.
Turvallisuus ja polttoaineen ero merkittävästi jo näin pienellä erolla.
Taas aikaan se nyt ei merkkaa paljoakaan, jos siitä esimerkki: vaikka 15 km:n matka, se sillä tekee erotus 1 minuutin. Siitä sitten kerronnaisia päälle, mikä matka onkaan.
Kun esimerkiksi EU teki päätöksden että saa autojen takavalot olla pimeänä päiväsaikaan, tämä nopeuden hallitseminen olisi paljon suurempi polttoaineen säästäjä.
jos vaikka matka 60 km, näillä eroilla se tekee 4 minuuttia kaemman, verraten satasen nopeuteen, jolla nyt ei ole kelleen merkitystä todellisuudessa.

Autot tehdään nyt väärin kun ihannoidaan tehoa ja nopeuksia, ei tarvita 300 kW tehoja, joka hevosvoimina x 1,36. -eli yksi Kw = 1,36 hevosvoimaa. Tässä sitä EU:lla olisi tekemistä, miten liikenneonnettomuudetkin vähenisi radikaalisti. Taas tulee tai jo tullut pääosin meille 80 km/h talvinopeudet, ei siihen tarvita tuollaisia turhia tehoja. Taajamat pääosin 30-40km/h.

Jos vielä vanhasta voimayksiköstä hevosvoimast>, Hevosvoima on nosti 75 kilogramman massan nopeudella yksi metri sekunnissa. Siinä ei hevosella mitään tekemistä, kun hevonen on vääntävä, vaikkei tehoa ole paljoa. Kuten nykyiset autotkin. varsinkin dieselit on alavääntöisiä ilmaa lisäävien turbojen ansiosta palotapahtumaan.
Aikanaan muistan Englannissa kun alan opissa sielläkin, niin näin Suomalaisen korvaan aluksi kun meidän hevosvoimaa määriteltiin, se heillä oli Brittiläistä yksikköjärjestelmää Englannin hevosvoima määriteltiin kun voitiin nostaaBrittiläistä yksikköjärjestelmää käyttävissä maissa hevosvoima (englanninhevosvoima)[3] määriteltiin kuitenkin tehoksi, jolla voitiin nostaa 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa; tämä vastasi noin 76,042 kilogramman massan nostamista yhden metrin korkeuteen sekunnissaminuutissa; tämä vastasi noin75 kilon nostamissa samoin kuin meilläkin sekunnissa metrin korkeuteen, tai heidän naula meni meidän kiloihin hiukan päälle 76 kiloon. Joka muistaa Englannin hevosvoiman, joka poikkesi sen verran meidän kaakeista.

Niin aika mukava oli tuo hepan määritelmä englanninhevosvoima; 33 000 naulan massa nopeudella yksi jalka minuutissa.

Nuo brittien hevosvoimat oli niitä SAE hevosvoimia, samaten jenkkien. Nehän mitattiin ilman moottorin lisälaitteita. Saksalainen DIN hevosvoima taas mitattiin vauhtipyörästä ja se oli paremmin todellista moottorin tehoa kuvaava. Japanilaisilla oli vielä vähän muista poikkeavat hevosvoimat.

Sähkömoottorit lisää tehoja aika paljon, saa nähdä rupeaako rytisemään kun nuoriso saa alleen käytettyjä sähkö- ja hybridiautoja muutaman vuoden kuluttua, nythän ne on vielä niin kalliita, ettei niihin ole varaa kuin hyvätuloisilla, ja tietysti niillä joilla pappa betalar.

Eiköhän nämä koske pääkaupunkiseutua muutamaa tukkoista aluetta muuallakin -lähinnä tulevat lisäverot tai -maksut. Saaarikko juuri sanoi oikein, ettei tule hyväksymään näitä harvaan asutuille alueille. Ruuhkamaksuja vaikea ymmärtää kuin ruuhkiin vain.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän nämä koske pääkaupunkiseutua muutamaa tukkoista aluetta muuallakin -lähinnä tulevat lisäverot tai -maksut. Saaarikko juuri sanoi oikein, ettei tule hyväksymään näitä harvaan asutuille alueille. Ruuhkamaksuja vaikea ymmärtää kuin ruuhkiin vain.

Ei, kyllä tämä verotusmuoto on suunniteltu korvaamaan valtakunnallisesti yhtenäinen polttoainevero. Yksinkertaisempi vaihtoehto olisi tietenkin porrastaa polttoainevero alueittain, mutta ei se olisi yhtään oikeudenmukaisempi. Lisäksi raja-alueilla asuvat kävisivät tankkaamassa rajan halvemmalla puolella.

volmari kirjoitti:

Ei, kyllä tämä verotusmuoto on suunniteltu korvaamaan valtakunnallisesti yhtenäinen polttoainevero. Yksinkertaisempi vaihtoehto olisi tietenkin porrastaa polttoainevero alueittain, mutta ei se olisi yhtään oikeudenmukaisempi. Lisäksi raja-alueilla asuvat kävisivät tankkaamassa rajan halvemmalla puolella.

Ei ole niin ! Kyllä ne monille tutut maksutullit tulee, joita ulkomaan kävijät autoilla jo maksaneet vuosia.
SIELLÄ MISSÄ RUUHKAT HE MAKSAA, SIITÄ KESKUSTA LÄHTEE, ETTÄ SUOJELLAAN HARVAANASUTTUJA SEUTUJA.

Veromalli. Keskusta painottaisi autoilun verotusta kaupunkialueille, joissa on vaihtoehtona kattava joukkoliikenne. Syrjäisempien seutujen autoilijoita puolue suojelisi kustannusten nousulta. Polttoaineiden jatkuva nostaminen ei käy, siinä mukana mm raskasliikenne.

”Autolla pitää voida ajaa puhtaalla omallatunnolla, joukkoliikenteeseen tulee kannustaa siellä missä se on mahdollista.” Tämä lainaus keskustan tiedotustilaisuuden materiaaleista summaa kenties parhaiten puolueen liikennepoliittisen avauksen, jolla lienee liikennepolitiikkaa suuremmat tavoitteet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole niin ! Kyllä ne monille tutut maksutullit tulee, joita ulkomaan kävijät autoilla jo maksaneet vuosia.
SIELLÄ MISSÄ RUUHKAT HE MAKSAA, SIITÄ KESKUSTA LÄHTEE, ETTÄ SUOJELLAAN HARVAANASUTTUJA SEUTUJA.

Veromalli. Keskusta painottaisi autoilun verotusta kaupunkialueille, joissa on vaihtoehtona kattava joukkoliikenne. Syrjäisempien seutujen autoilijoita puolue suojelisi kustannusten nousulta. Polttoaineiden jatkuva nostaminen ei käy, siinä mukana mm raskasliikenne.

”Autolla pitää voida ajaa puhtaalla omallatunnolla, joukkoliikenteeseen tulee kannustaa siellä missä se on mahdollista.” Tämä lainaus keskustan tiedotustilaisuuden materiaaleista summaa kenties parhaiten puolueen liikennepoliittisen avauksen, jolla lienee liikennepolitiikkaa suuremmat tavoitteet.

Lue tuo Iltasanomien juttu!

volmari kirjoitti:

Lue tuo Iltasanomien juttu!

Enpä tiedä,mutta minä perussuomalaisena olen huolissani syrjäseudun asukkaista,sillä heissä on suomen toivo ja ruoka. PS. on tällä hetkellä se ainoa "talvisodan" toivo, joka on edessämme. Lukekaa hyvät kansalaiset PS :n maaseutupoliittinen ohjelma ja myös maahanmuuton ongelmat. Suurin uhka on maahanmuutto ,sillä ranskan jutut on tätä ja huomispäivää.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiedä,mutta minä perussuomalaisena olen huolissani syrjäseudun asukkaista,sillä heissä on suomen toivo ja ruoka. PS. on tällä hetkellä se ainoa "talvisodan" toivo, joka on edessämme. Lukekaa hyvät kansalaiset PS :n maaseutupoliittinen ohjelma ja myös maahanmuuton ongelmat. Suurin uhka on maahanmuutto ,sillä ranskan jutut on tätä ja huomispäivää.

Muodostaako maahanmuutto maaseudulle muka ongelman? Kerro toki lisää asiasta.

volmari kirjoitti:

Lue tuo Iltasanomien juttu!

Älä usko juttuja, jotka usein väritettyjä. Kuin tuossa persu kehuu omaansa. Saahan he sanoa mitä vain, mutta teot ne on jotka ratkaisee. Soini teki hallituksessa kumppaneineen hyvää työtä, jonka nämä persut tuomitsee -kun teki..Persut melkein kuin takavuosien kommunistit yhtä uskottavia. Hokevat vain sitä samaa, eivätkä tohdi hallitukseen, joka olisi kannatuksensa menoa.

Anonyymi kirjoitti:

Älä usko juttuja, jotka usein väritettyjä. Kuin tuossa persu kehuu omaansa. Saahan he sanoa mitä vain, mutta teot ne on jotka ratkaisee. Soini teki hallituksessa kumppaneineen hyvää työtä, jonka nämä persut tuomitsee -kun teki..Persut melkein kuin takavuosien kommunistit yhtä uskottavia. Hokevat vain sitä samaa, eivätkä tohdi hallitukseen, joka olisi kannatuksensa menoa.

En pidä Iltasanomien toimittajia persuina, enkä kommunisteina. Todistaahan tuo juttukin, ettei ole heikäläisten näppäimistöltä kirjoitettu. Sen verran myönteisessä hengessä toimittaja on keskustalaista haastatellut.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiedä,mutta minä perussuomalaisena olen huolissani syrjäseudun asukkaista,sillä heissä on suomen toivo ja ruoka. PS. on tällä hetkellä se ainoa "talvisodan" toivo, joka on edessämme. Lukekaa hyvät kansalaiset PS :n maaseutupoliittinen ohjelma ja myös maahanmuuton ongelmat. Suurin uhka on maahanmuutto ,sillä ranskan jutut on tätä ja huomispäivää.

Syrjäseutujen asukkaissa ei ole mitään Suomen toivoa, ellemme sitten tietoisesti halua pyrkia Valko-Venäjän tapaiseen taantuvaan yhteiskunta- ja talousmalliin.

Esim. Ruotsissa maatalous on jokseenkin totaalisesti keskittynyt Tukholman eteläpuoliseen osaan maata eikä siellä tueta arktista viljelyä. Sellainen maatalous on maalle huomattavasti halvempaa ja tuottoisempaa. Ruotsissa ei tarvitakaan likimainkaan sellaisia maataloustukia kuin Suomessa. Suomen haja-asutushömppä on täysin idioottimaista ja ennen kaikkea hintavaa. Se näivettää kaikkea muutakin. Kannattaisi ottaa vähän läntisestä naapurista tässä suhteessa mallia.

Maaseutuelinkeinot tarvitsevat maahanmuuttoa. Närpiön tomaatiti jäävät tiloille, marjat metsiin ja mansikat pelloille ilman maahantulijoita. Maajussit ovat itse kertoneet, että esim. ukrainalaisen kausityöntekijän ammattitaito on aivan toista luokkaa kuin pystymetsästä haetun ja sadetta pelkäävän kantasuomalaisen.

Suomi ei taida ikärakenteen kehityksen vuoksi menestyä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Työt jäävät tekemättä ja elintaso laskee. Siihen persut ilmeisesti pyrkivätkin. Suomi takaisin eli siis vuoden 1950 elintaso kirkkaasti ihanteena.

mielipidepankki kirjoitti:

Syrjäseutujen asukkaissa ei ole mitään Suomen toivoa, ellemme sitten tietoisesti halua pyrkia Valko-Venäjän tapaiseen taantuvaan yhteiskunta- ja talousmalliin.

Esim. Ruotsissa maatalous on jokseenkin totaalisesti keskittynyt Tukholman eteläpuoliseen osaan maata eikä siellä tueta arktista viljelyä. Sellainen maatalous on maalle huomattavasti halvempaa ja tuottoisempaa. Ruotsissa ei tarvitakaan likimainkaan sellaisia maataloustukia kuin Suomessa. Suomen haja-asutushömppä on täysin idioottimaista ja ennen kaikkea hintavaa. Se näivettää kaikkea muutakin. Kannattaisi ottaa vähän läntisestä naapurista tässä suhteessa mallia.

Maaseutuelinkeinot tarvitsevat maahanmuuttoa. Närpiön tomaatiti jäävät tiloille, marjat metsiin ja mansikat pelloille ilman maahantulijoita. Maajussit ovat itse kertoneet, että esim. ukrainalaisen kausityöntekijän ammattitaito on aivan toista luokkaa kuin pystymetsästä haetun ja sadetta pelkäävän kantasuomalaisen.

Suomi ei taida ikärakenteen kehityksen vuoksi menestyä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Työt jäävät tekemättä ja elintaso laskee. Siihen persut ilmeisesti pyrkivätkin. Suomi takaisin eli siis vuoden 1950 elintaso kirkkaasti ihanteena.

Juu kyllä pysyviä maahanmuuttajia tarvitaan, että me eläkeläisetkin saisimme eläkkeemme.

Eivät kunnat juurikaan sorateitä omista, eivätkä niin ollen saa sorateihin valtionosuuksiakaan.

volmari kirjoitti:

Eivät kunnat juurikaan sorateitä omista, eivätkä niin ollen saa sorateihin valtionosuuksiakaan.

Nythän Keskustassa voitaisiin esittää kaikkien maalaisteiden, metsäautoteiden, pihateiden ja traktoripolkujenkin päällystämistä vetoamalla kulutussäästöihin sekä päästövähennyksiin, kun vierintäkitka pienenisi. Lainaraha kun on nyt halpaa, niin sijoitetaan bitumiin.

:DD

Anonyymi kirjoitti:

Nythän Keskustassa voitaisiin esittää kaikkien maalaisteiden, metsäautoteiden, pihateiden ja traktoripolkujenkin päällystämistä vetoamalla kulutussäästöihin sekä päästövähennyksiin, kun vierintäkitka pienenisi. Lainaraha kun on nyt halpaa, niin sijoitetaan bitumiin.

:DD

Kyse ei ole sorateista, vaan kilometrivero on alueellinen, esim kaupunkien keskustat..

volmari kirjoitti:

Eivät kunnat juurikaan sorateitä omista, eivätkä niin ollen saa sorateihin valtionosuuksiakaan.

Sorateistä+suurin+osa+on+yksityisteitä,+jotka+jakautuvat+niin,+että+asutuksen+käytössä+noin+komasosa,+samoin+metsäautoteinä+(+joiden+varrella+ei+ole+asutusta)+noin+kolmannes+ja+viimeinen+kolmannes+mökkiteitä+tai+muita+vähäpätöisiä+teitä.Valtion+ylläpitämiä+sorateitä+on+vain+27+000+km,+kun+kaikkiaan+sorateitä+on+370+000+km.++Kunnilla+saattaa+taajamissa+olla+pieniä+soratien+pätkiä+asuinalueiden+viimeisinä+yhteyksinä.Yksityistielle,+silloin+kun+tienhoitokunta+on+olemassa,+ja+tie+yleisesti+käytettävissä+(siis+asutuksen+käytössä),+voi+saada+avustuksia,+käytönnössä+noin+25%+kustannuksista,+tämä+on+kuntakohtaista+ja+vaihtelee+siksi+paljonkin.++Avustusta+saanutta+tietä+ei+saa+sulkea+yleiseltä+liikenteeltä.+Metsäautoteiden+rakentamista+on+tuettu+metsänhoitoon+budjetoiduista+varoista,+nykyisin+niitä+ei+juurikaan+enää+jaeta,+joka+korpeen+menee+jo+tie.+Ylläpitoa+ei+tueta,+sen+maksaa+maan+omistajat.+Mökkiteille+avustusta+ei+heru,+ellei+siellä+sitten+ole+vakituista+asutusta+tien+varrella.++Nämä+tiet+voi+sulkea+puomilla+jos+tien+omistaja+haluaa.+Ylläpidon+maksaa+käyttäjät+sopimallaan+tavalla.+Soratien+vuotuinen+ylläpitokustannus+on+5-10%+valtatien+ja+alle+5%+moottoritien+kustannuksesta.+Lisäksi+isommilla+teillä+tulee+valaistuksen+kustannus,+jota+ei+kustannuslaskennassa+lueta+ylläpitoon.+Mielipidepankin+väite+haja-asutusteiden+kalleudesta+on+siis+mielipuolen+ajattelua,+ja+sellainaan+täysn+ymmärrettävää.+Vaikka+suhteutettaisiin+liikennemääriin.

volmari kirjoitti:

Eivät kunnat juurikaan sorateitä omista, eivätkä niin ollen saa sorateihin valtionosuuksiakaan.

Olet pystyyn kuollut, eihän tuolla ole merkitystä, ne valtionosuudet tulevat kyllä niille samoille ihmisille jotka niillä sorateillä ajavat.

Anonyymi kirjoitti:

Olet pystyyn kuollut, eihän tuolla ole merkitystä, ne valtionosuudet tulevat kyllä niille samoille ihmisille jotka niillä sorateillä ajavat.

Eli ihminen, joka ei aja soratiellä, ei saa valtionosuuksiakaan?

Anonyymi kirjoitti:

Olet pystyyn kuollut, eihän tuolla ole merkitystä, ne valtionosuudet tulevat kyllä niille samoille ihmisille jotka niillä sorateillä ajavat.

Mitkä ihmeen valtionosuudet, onko minulta mennyt jotain ohi !

volmari kirjoitti:

Eli ihminen, joka ei aja soratiellä, ei saa valtionosuuksiakaan?

Joo,+olet+nero,+ei+saa,+et+sinä+ainakaan+mitenkään+millään+muotoa+mistään.+Mutta+hyvä+kun+omillasi+toimeen+tulet.+Asunet+Espoossa,+tai+Kauniaisissa,+Espookin+saa+vähän+(hyvin+vähän)+valtionosuuksia,+Kauniainen+ei+lainkaan,+vaikka+siellä+jokin+soratien+pätkä+saattaa+löytyäkin.++Koetas+nyt+pässi+tajuta+ettei+niitä+autoilijoilta+kerättyjä+miljardeja+käytetä+kuin+about+7-8+%+teitten++hoitoon,+vaan+kaikkiin+muihin+valtion+menoihin,+myös+niihin+kuntien+valtionosuuksiin,+joten+mitkään+alue-+tai+tiekohtaiset+veromuutokset+eivät+ole+perusteltuja.

Anonyymi kirjoitti:

Mitkä ihmeen valtionosuudet, onko minulta mennyt jotain ohi !

Lue alta

Anonyymi kirjoitti:

Joo,+olet+nero,+ei+saa,+et+sinä+ainakaan+mitenkään+millään+muotoa+mistään.+Mutta+hyvä+kun+omillasi+toimeen+tulet.+Asunet+Espoossa,+tai+Kauniaisissa,+Espookin+saa+vähän+(hyvin+vähän)+valtionosuuksia,+Kauniainen+ei+lainkaan,+vaikka+siellä+jokin+soratien+pätkä+saattaa+löytyäkin.++Koetas+nyt+pässi+tajuta+ettei+niitä+autoilijoilta+kerättyjä+miljardeja+käytetä+kuin+about+7-8+%+teitten++hoitoon,+vaan+kaikkiin+muihin+valtion+menoihin,+myös+niihin+kuntien+valtionosuuksiin,+joten+mitkään+alue-+tai+tiekohtaiset+veromuutokset+eivät+ole+perusteltuja.

Väännetään vielä asiaa toisesta suunnasta, autoilijoilta kerätään se 8 miljardia/vuosi. jos siitä palautettaisiinkin autoiluun ja sen kehittämiseen esim 7 miljardia, olisi päästöongelma hetkessä ratkaistu, tuolla summalla valtio ostaisi 100 000sähköautoa/vuosi, tai tukisi 350 000 sähköauton ostoa/vuosi 20 000 eurolla jne. Tai rakentaisi sähkölle ja biopolttoaineelle jakelun jne
Jos valtio palauttaisikin tällä tavoin autoiluun ja sen kehittämiseen keräämänsä varat, olisi ymmärrettävää alueellisen verojärjestelmän olemassaolo niin kauan kuin noitten järjestelmien rakentaminen koko maahan vie aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Väännetään vielä asiaa toisesta suunnasta, autoilijoilta kerätään se 8 miljardia/vuosi. jos siitä palautettaisiinkin autoiluun ja sen kehittämiseen esim 7 miljardia, olisi päästöongelma hetkessä ratkaistu, tuolla summalla valtio ostaisi 100 000sähköautoa/vuosi, tai tukisi 350 000 sähköauton ostoa/vuosi 20 000 eurolla jne. Tai rakentaisi sähkölle ja biopolttoaineelle jakelun jne
Jos valtio palauttaisikin tällä tavoin autoiluun ja sen kehittämiseen keräämänsä varat, olisi ymmärrettävää alueellisen verojärjestelmän olemassaolo niin kauan kuin noitten järjestelmien rakentaminen koko maahan vie aikaa.

Kalliiksi tulee päästöjen vähennys. Valtio velkaantuu huimaa tahtia, joten ei sillä kauheasti ole varaa luopua verotuloista. Jos mennään sähköautoihin sitä tahtia, mitä tänään joku työryhmä ehdotti, menettää valtio ainakin 2,5 miljardia vuodessa verotuloja, siis kymmenessä vuodessa 25 miljardia. Jostakin sekin vaje on revittävä, velkaakaan ei loputtomiin voi ottaa.

Eiköhän nyt kannata vaan ihan rauhassa jatkaa autoilua tilanteeseen parhaiten sopivalla kiesillä, maaseudulla bensa- tai diesel, kaupungeissa voi olla sähköautojakin, tosin mistä sitä joka kadunkulmaan saadaan latauspisteet, autothan parkkeerataan kaupunkien keskustoissa kaduille. Jos on parkkihalli, niin onko sielläkään joka ruudussa latausmahdollisuus, tuskin ihan pian. Pakko sielläkin siis on suurimman osan ajaa perinteisillä moottoreilla. Ne joilla on omakotitalo, mikset rivareissakin, heillä tietysti on mahdollisuus latailla kotona, mutta kaupungeissahan asutaan kennoissa, ei inhimillisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kalliiksi tulee päästöjen vähennys. Valtio velkaantuu huimaa tahtia, joten ei sillä kauheasti ole varaa luopua verotuloista. Jos mennään sähköautoihin sitä tahtia, mitä tänään joku työryhmä ehdotti, menettää valtio ainakin 2,5 miljardia vuodessa verotuloja, siis kymmenessä vuodessa 25 miljardia. Jostakin sekin vaje on revittävä, velkaakaan ei loputtomiin voi ottaa.

Eiköhän nyt kannata vaan ihan rauhassa jatkaa autoilua tilanteeseen parhaiten sopivalla kiesillä, maaseudulla bensa- tai diesel, kaupungeissa voi olla sähköautojakin, tosin mistä sitä joka kadunkulmaan saadaan latauspisteet, autothan parkkeerataan kaupunkien keskustoissa kaduille. Jos on parkkihalli, niin onko sielläkään joka ruudussa latausmahdollisuus, tuskin ihan pian. Pakko sielläkin siis on suurimman osan ajaa perinteisillä moottoreilla. Ne joilla on omakotitalo, mikset rivareissakin, heillä tietysti on mahdollisuus latailla kotona, mutta kaupungeissahan asutaan kennoissa, ei inhimillisesti.

nimenomaan, ei kannata mitään "himmeleitä" tämän asian ympärille alkaa rakentamaan, nykysysteemi siihen riittää mainiosti, autoilijat maksavat jo nyt moninkertaisesti sen mitä päästörajoitusten toteuttaminen maksaa.
Sähköautojen lataus tulee toteutumaan pääsääntöisesti kotona ja osittain työpaikoilla. on selvää ettei kaupungeissa joka parkkiruudussa voi olla latauspistettä, eikä kaikilla sähköautoa.

Anonyymi kirjoitti:

nimenomaan, ei kannata mitään "himmeleitä" tämän asian ympärille alkaa rakentamaan, nykysysteemi siihen riittää mainiosti, autoilijat maksavat jo nyt moninkertaisesti sen mitä päästörajoitusten toteuttaminen maksaa.
Sähköautojen lataus tulee toteutumaan pääsääntöisesti kotona ja osittain työpaikoilla. on selvää ettei kaupungeissa joka parkkiruudussa voi olla latauspistettä, eikä kaikilla sähköautoa.

Jos hallitus tosiaan meinaa 700 000 sähköautoa saada tähän maahan 2030 mennessä, siis noin 10 vuodessa, niin pakko on joku korvaava vero löytää poistuvien auto- ja ajoneuvoverojen sekä polttoaineverojen tilalle. Mistä muualta ne miljardit otetaan.

Vihreät jo vaatii polttoaineverojen nostoa, mutta eihän sekään auta jos siirrytään tosissaan sähköautoihin. Tuo 700 000 kun tarkoittaisi urheilusta tutulla tasaisen vauhdin taulukolla 70 000 autoa per vuosi. Kun meillä on viime vuosina ostettu noin 110 000 uutta autoa, niin vain 40 000 olisi enää perinteisiä, joten verotulot putoaisi parilla kolmella miljardilla vuosittain. Silloin näitä sähköautojakin on verotettava jollain verolla, tai niiden käyttämää sähköä verotettava ja todella raskaasti.

Kilometrivero on ainut jolla valtio edes jotenkuten saa kupattua autoilijoita. Miten se sitten tehdään ja miten sitä valvotaan, siinä sitä onkin justeeraamista poliitikoilla.

Eiköhän olisi parasta vaan antaa porukoiden ajella niillä dieselmersuilla ja bensacorolloilla. Valtio saisi rahansa eikä tarvita hankalia himmeleitä veron keräämiseksi. Ja kaupunkilaiset pakotetaan polkupyöräilemään tai kävelemään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos hallitus tosiaan meinaa 700 000 sähköautoa saada tähän maahan 2030 mennessä, siis noin 10 vuodessa, niin pakko on joku korvaava vero löytää poistuvien auto- ja ajoneuvoverojen sekä polttoaineverojen tilalle. Mistä muualta ne miljardit otetaan.

Vihreät jo vaatii polttoaineverojen nostoa, mutta eihän sekään auta jos siirrytään tosissaan sähköautoihin. Tuo 700 000 kun tarkoittaisi urheilusta tutulla tasaisen vauhdin taulukolla 70 000 autoa per vuosi. Kun meillä on viime vuosina ostettu noin 110 000 uutta autoa, niin vain 40 000 olisi enää perinteisiä, joten verotulot putoaisi parilla kolmella miljardilla vuosittain. Silloin näitä sähköautojakin on verotettava jollain verolla, tai niiden käyttämää sähköä verotettava ja todella raskaasti.

Kilometrivero on ainut jolla valtio edes jotenkuten saa kupattua autoilijoita. Miten se sitten tehdään ja miten sitä valvotaan, siinä sitä onkin justeeraamista poliitikoilla.

Eiköhän olisi parasta vaan antaa porukoiden ajella niillä dieselmersuilla ja bensacorolloilla. Valtio saisi rahansa eikä tarvita hankalia himmeleitä veron keräämiseksi. Ja kaupunkilaiset pakotetaan polkupyöräilemään tai kävelemään.

Siinä se.............
"Silloin näitä sähköautojakin on verotettava jollain verolla, tai niiden käyttämää sähköä verotettava ja todella raskaasti."

Anonyymi kirjoitti:

Jos hallitus tosiaan meinaa 700 000 sähköautoa saada tähän maahan 2030 mennessä, siis noin 10 vuodessa, niin pakko on joku korvaava vero löytää poistuvien auto- ja ajoneuvoverojen sekä polttoaineverojen tilalle. Mistä muualta ne miljardit otetaan.

Vihreät jo vaatii polttoaineverojen nostoa, mutta eihän sekään auta jos siirrytään tosissaan sähköautoihin. Tuo 700 000 kun tarkoittaisi urheilusta tutulla tasaisen vauhdin taulukolla 70 000 autoa per vuosi. Kun meillä on viime vuosina ostettu noin 110 000 uutta autoa, niin vain 40 000 olisi enää perinteisiä, joten verotulot putoaisi parilla kolmella miljardilla vuosittain. Silloin näitä sähköautojakin on verotettava jollain verolla, tai niiden käyttämää sähköä verotettava ja todella raskaasti.

Kilometrivero on ainut jolla valtio edes jotenkuten saa kupattua autoilijoita. Miten se sitten tehdään ja miten sitä valvotaan, siinä sitä onkin justeeraamista poliitikoilla.

Eiköhän olisi parasta vaan antaa porukoiden ajella niillä dieselmersuilla ja bensacorolloilla. Valtio saisi rahansa eikä tarvita hankalia himmeleitä veron keräämiseksi. Ja kaupunkilaiset pakotetaan polkupyöräilemään tai kävelemään.

Miksi pitäisi kupata lisää juuri autoilijoita? Autoilijat ovat kyllä oman osansa maksaneet ja maksavat.
Toki olisi parasta antaa asioitten tapahtua omalla painollaan, autonvalmistajat ovat luopuneet/luopumassa polttomoottoriautoista joka tapauksessa, esim volvolta ei taida enää hihnalta tulla muuta kuin hybridejä ja täyssähköisiä. Kehityksen kulkua ei voi pysäyttää.

Näillä vihreillä on kyllä hauska taipumus laittaa kaikki "ilmastotoimet" jonkun muun kustannettavaksi. Ja rajoittamalla muiden elämää. Metsiä ei saisi hakata, autoilla ei saisi ajaa, omakotitalossa ei saisi asua jne. Omaa elämäntapaa, jossa asutaan kivihiilellä lämmitetyissä kaupunkiasunnoissa, lennellään (paitsi korona-aikana) Milanoon shoppailemaan useamman kerran vuodessa , lipitetään soijalattea kaffilassa, sitä ei koskaan arvostella tai vaadita tuon elämänmuodon päästöjä kuriin.

Anonyymi kirjoitti:

Näillä vihreillä on kyllä hauska taipumus laittaa kaikki "ilmastotoimet" jonkun muun kustannettavaksi. Ja rajoittamalla muiden elämää. Metsiä ei saisi hakata, autoilla ei saisi ajaa, omakotitalossa ei saisi asua jne. Omaa elämäntapaa, jossa asutaan kivihiilellä lämmitetyissä kaupunkiasunnoissa, lennellään (paitsi korona-aikana) Milanoon shoppailemaan useamman kerran vuodessa , lipitetään soijalattea kaffilassa, sitä ei koskaan arvostella tai vaadita tuon elämänmuodon päästöjä kuriin.

Osuva viesti, erityisen iljettävää vihreillä on ottaa joku, yleensä heikompi taloudenala kantapään alle, porot, matkailu, kalanviljely jne. kuvaava oli kun metsiä naturoitiin iman että omistajille kerrottiin mitään, eräskin polttopuita omassa metsässä tekevä sai poliisisaattueen traktorin hakemiseksi metsässtä..

Anonyymi kirjoitti:

Osuva viesti, erityisen iljettävää vihreillä on ottaa joku, yleensä heikompi taloudenala kantapään alle, porot, matkailu, kalanviljely jne. kuvaava oli kun metsiä naturoitiin iman että omistajille kerrottiin mitään, eräskin polttopuita omassa metsässä tekevä sai poliisisaattueen traktorin hakemiseksi metsässtä..

Metsänhoidossa on nyt keksitty vanha Suomen metsät huonoon kuntoon saattanut harsinta uudelleen, nimi on vaan muutettu jatkuvaksi kasvatukseksi. Samalla avohakkuut kliellettäisiin kaikkialla.

Yläharvennus, jatkuva kasvatus, harsinta tai mikä se milloinkin on, toki sopii joillekin turvemaille, mutta muualla se saa aikaan metsän kasvun merkittävän hidastumisen ja puiden tuhojen lisääntymisen. Siis heikentää metsien hiilinielua.

Suomen metsät rauhoitettiin kaskeamiselta ja tervanpoltolta kun puunjalostuksessa siirryttiin sahojen, sellun ja paperin tekemisen aikakauteen 1800 luvun lopulla. Metsiä kun ruvettiin käyttämään sahojen ym. raaka-aineeksi, ainut menetelmä oli juurikin harsinta, kerättiin vain vankimmat puut. Sen ajan käsipeleillä ja hevoskuljetuksin se olikin tehokkain tapa. Siinä kuitenkin metsään jäi pienimmät puut, ne jotka oli jääneet luonnonvalinnassa heikompikasvuisiksi, kitupuiksi. Vuosikymmenten aikana kun aina kerättiin vain vahvimmat yksilöt metsän kasvu heikkeni, jätetyt kitupuut eivät järeytyneet kunnolla, tai sitten vaan kuolivat pois. Metsien puuston määrä väheni. Laatu heikkeni.

Metsien hoitoon alettiin kiinnittää kunnolla huomiota vasta 1950 luvulla, ja silloin vallalle tuli metsän uudistaminen taimittamalla, ensin avohakattu metsä uudistettiin geneettisesti vahvoilla taimilla, taimikkoja hoidettiin vesomalla, ja näin metsät alkoivatkin kasvaa rivakammin. Virheitäkin tehtiin, mäntyä tungettiin joka paikkaan vaikka maaperä ei sitä suosinut, vesakoita hävitettiin myrkyillä jne. Kainuussa ja Koillismaalla on surullisia isoja aukkoja joissa taimettaminen meni totaalisen mönkään väärien valintojen vuoksi. Mutta yleisesti ottaen metsät kasvoivat humisten. Tasaikäisessä oikein hoidetussa ja ajallaan harvennetussa metsässä puu kasvaa hyvin, ja laatukin on hyvä, joskin vanhat ikihongat puusepän töihin puuttuvat. Toki meiltä puuttuvat tätä nykyä myös puusepät.

Nyt ollaan siis palaamassa tuohon metsät pilanneeseen korjuumuotoon. Koneellisessa korjuussa tulee lisäksi juuristoon ja runkoihinkin vaurioita, jotka lisäävät metsien sienitauteja ja muita tuhoja. Ollaan siis pilaamassa koko hyvä kehitys joka myös hiilensidonnan osalta on tehokkain. Vain koska jonkun mielestä avohakkuuaukko näyttää muutaman vuoden ikävältä. Se joka on lähemmin aukkoja katsastanut, tietää minkälainen luonnon monimuotoisuus nuoressa metsässä on.

Anonyymi kirjoitti:

Metsänhoidossa on nyt keksitty vanha Suomen metsät huonoon kuntoon saattanut harsinta uudelleen, nimi on vaan muutettu jatkuvaksi kasvatukseksi. Samalla avohakkuut kliellettäisiin kaikkialla.

Yläharvennus, jatkuva kasvatus, harsinta tai mikä se milloinkin on, toki sopii joillekin turvemaille, mutta muualla se saa aikaan metsän kasvun merkittävän hidastumisen ja puiden tuhojen lisääntymisen. Siis heikentää metsien hiilinielua.

Suomen metsät rauhoitettiin kaskeamiselta ja tervanpoltolta kun puunjalostuksessa siirryttiin sahojen, sellun ja paperin tekemisen aikakauteen 1800 luvun lopulla. Metsiä kun ruvettiin käyttämään sahojen ym. raaka-aineeksi, ainut menetelmä oli juurikin harsinta, kerättiin vain vankimmat puut. Sen ajan käsipeleillä ja hevoskuljetuksin se olikin tehokkain tapa. Siinä kuitenkin metsään jäi pienimmät puut, ne jotka oli jääneet luonnonvalinnassa heikompikasvuisiksi, kitupuiksi. Vuosikymmenten aikana kun aina kerättiin vain vahvimmat yksilöt metsän kasvu heikkeni, jätetyt kitupuut eivät järeytyneet kunnolla, tai sitten vaan kuolivat pois. Metsien puuston määrä väheni. Laatu heikkeni.

Metsien hoitoon alettiin kiinnittää kunnolla huomiota vasta 1950 luvulla, ja silloin vallalle tuli metsän uudistaminen taimittamalla, ensin avohakattu metsä uudistettiin geneettisesti vahvoilla taimilla, taimikkoja hoidettiin vesomalla, ja näin metsät alkoivatkin kasvaa rivakammin. Virheitäkin tehtiin, mäntyä tungettiin joka paikkaan vaikka maaperä ei sitä suosinut, vesakoita hävitettiin myrkyillä jne. Kainuussa ja Koillismaalla on surullisia isoja aukkoja joissa taimettaminen meni totaalisen mönkään väärien valintojen vuoksi. Mutta yleisesti ottaen metsät kasvoivat humisten. Tasaikäisessä oikein hoidetussa ja ajallaan harvennetussa metsässä puu kasvaa hyvin, ja laatukin on hyvä, joskin vanhat ikihongat puusepän töihin puuttuvat. Toki meiltä puuttuvat tätä nykyä myös puusepät.

Nyt ollaan siis palaamassa tuohon metsät pilanneeseen korjuumuotoon. Koneellisessa korjuussa tulee lisäksi juuristoon ja runkoihinkin vaurioita, jotka lisäävät metsien sienitauteja ja muita tuhoja. Ollaan siis pilaamassa koko hyvä kehitys joka myös hiilensidonnan osalta on tehokkain. Vain koska jonkun mielestä avohakkuuaukko näyttää muutaman vuoden ikävältä. Se joka on lähemmin aukkoja katsastanut, tietää minkälainen luonnon monimuotoisuus nuoressa metsässä on.

Avohakkuuta ajetaan ensin valtion metsiin, siitä koko suomeen, pitää muistaa ettei vihreille riitä mikään ja mitkään sopimukset ei pidä..

Mulla on jo tuollainen, tosin dieselillä käyvä. Valmet A95 vuosimallia 2004. Hyvin toimii