Edellisten vaalien alla vasemmisto sai lehdet kiinnittämään huomiota vanhustenhoitoon, mutta ei hoitoon yleensä vaan hoitoon yksityisissä hoivakodeissa. Siihen oli valjastettu AY-liike, joka keräsi materiaalin silläki uhala, että paljastuu heidän omien jäseniensä välinpitämättömyys.
Nyt pari vuotta vanha tietomurto on kaivettu esiin sopivasti vaalien alla. Vaikuttaa vahvasti jälleen sisäpiirin jutulta. Joku aktiivi joko oamsta aloitteestan tai motivoituna on kirjautunut omilla tunnuksillaan ja kopioinut tiedostot odottamaan seuraavia vaaleja.
Ei voi olla sattumaa, että yksityisten yritysten kimppuun käydään juuri silloin, kun vasemmisto tarvitsee ääniä.
Ei ole myöskään sattumaa, että julkisen terveydenhoidon esim. HUSsin tietovuodoista ei mainita sanaakaa kuten ei puhuttu julkisen puolen ongelmista vanhustenhoidosta.
Pisteet vasemmistolle!
Nyt pari vuotta vanha tietomurto on kaivettu esiin sopivasti vaalien alla. Vaikuttaa vahvasti jälleen sisäpiirin jutulta. Joku aktiivi joko oamsta aloitteestan tai motivoituna on kirjautunut omilla tunnuksillaan ja kopioinut tiedostot odottamaan seuraavia vaaleja.
Ei voi olla sattumaa, että yksityisten yritysten kimppuun käydään juuri silloin, kun vasemmisto tarvitsee ääniä.
Ei ole myöskään sattumaa, että julkisen terveydenhoidon esim. HUSsin tietovuodoista ei mainita sanaakaa kuten ei puhuttu julkisen puolen ongelmista vanhustenhoidosta.
Pisteet vasemmistolle!
Vastaukset 9
Vanhimmat
HUS käyttää miljardin maksanutta Amerikkalaista tietojärjestelmää ,Viro 10 kertaa halvempaa.
Kummassa tilanne parempi.
Höpö höpö. Ketjun aloittajalla on puurot ja vellit pahasti sekaisin, kun vasemmistoa parjataan mielikuvitusväittein. Mutu-mielipiteet ovat naurettavia, kun niistä faktat ovat kaukana.
Vasemmisto ei käyttänyt hoitaja pulaa vaalikikkailuun. Hoitajapula selvisi, kun AVI teki tarkastuksia esim. Attendon ja Esperi Caren y. m. yksityisten hoivabisneksissä. Hoitajamitoitus osoittautui puutteelliseksi, omavalvonta ei toiminut, kunnat eivät osanneet kilpailuttaa jne. Hoitajat tekivät kanteluita ja monet hoitajat myös erosivat, koska katsoivat etteivät voineet tehdä hoitotyötä niissä olosuhteissa riittävän hyvin.
Vanhuspalvelulaissa oli SUOSITUS hoitajamitoituksesta, se "desimaali" puuttui laista. Porvarihallitus jopa esitti suosituksen (sehän on vain desimaali) PIENENTÄMISTÄ, jolloin hoitajien palkoista olisi säästetty arviolta 76 miljoonaa julkisella sektorilla.
Vasemmisto vastusti, joten hoitajamitoitusta ei lopulta pienennetty porvarihallituksen aikana. Nyt hoitajamitoitus on laissa, joten sitä on noudatettava.
Suomessa Tietosuojalaki on uudistettu 2019. Tietosuojavaltuutettu ohjeistaa ja valvoo. Valvira valvoo. Julkinen sektori noudattaa tietosuojalakia: kantaverkko on suojattu.
Digiloikkaa on tehty nopeaan tahtiin. Tietosuojalainsäädäntöä nykykyhallitus joutunee päivittämään. Tulevaisuudessa yksityisten yritysten, kuten esim psykoterapiakeskus Vastaamon, potilastietorekisterit tulisi suojata yhtä tarkasti kuin julkisen sektorin.
Kuntataloudessa joudutaan tekemään tiukka A-tietoturva-arviointi, kun sen sijaan B-luokkaan kuuluville yksityisille tietojärjestelmille ei vastaavaa tietoturvamenettelyä tarvitse tehdä.
Valviralla on ollut vain yksi henkilö tarkastamassa noin 300 yksityistä rekisterinpitäjää. Tarkastuksia on tehty vain huomautusten tai kanteluiden perusteella.
Valviran tarkastajan mukaan Vastaamosta on tehty vain yksi poikkeamailmoitus v. 2019 ja se tehtiin huollon aikana tapahtunutta käyttökatkoa.
Suomeen olisi tarvittu jo ennen Vastaamon v. 2018 tapahtunutta potilastietorekisterin hakkerointia päivitetty Tietosuojalaki siten, että myös B-luokan yksityiset yritykset olisivat joutuneet huolehtimaan rekisterien tietoturvasta.
Yksityistämistä vaatinut porvarihallitus ei huolehtinut yksityisten B-yritysten tietoturvan parantamisesta "A-luokkaan".
Nyt odotamme parempaa potilastietojen turvaamista, jotta murtautuminen rekistereihin sekä kaikki tietovuodot saadaan estettyä. Siinä joutuvat pääomasijoittajatkin tinkimään osingoistaan, kun pitää panostaa parempaan tietoturvan suunnitteluun, toteukseen ja ylläpitoon.
Vastaamo on ennakkotapaus, joka tullee aiheuttamaan parannuksia palveluita tarvitsevien tietosuojaan. Onneksi meillä on nykyinen hallitus, johon voimme luottaa.
Niin ellei hallitus sitten ole tilannut näitä vuotoja. Silloin emme voi luottaa hallitukseen.
Viron järjestelmät ovat paremmat kuin HUSsilla. Rha ei ratkaise kaikkea. HUSsin järjestelmissä on ollut vuotoja ja hoitajat katselevat naapurien tietoja. Nyt siitä tosin jää sattumalta kiinni jos naapuri älyää kysyä, harva älyää eikä kukaan tarkasta työn puolesta.
Appottia on käsittääkseni harva käyttäjä kehunut.
Vastaamo ei ole varsinaisesti ennakkotapaus koska tietovuotoja on ollut niin kauan kuin on ollut tietoja. Julkisella puolella Kela on lähetellyt kirjeitä kenelle sattuu ja potilastietoja on löytynyt roskalavoilta ympäri Suomea.
Ne ovat kuitenkin julkishallinnon virheitä, joista ei puhuta koska vasemmisto ei tykkää siitä.
Valvira ei voi vedota siihen, ettei se ole viitsinyt tehdä asialle mitään. Jos yksi henkilö ei riitä, pitää siihen laittaa toinen tai kolmas. Siivousfirma ei voi vedota siihen, ettei ole siivonnut kun ei ole henkilökuntaa ja samalla ottaa siivoamisesta rahaa.
Ei julkishallintokaan voi ottaa verorahoja ja jättää tehtäväänsä hoitamatta. Se on petos.
Tosiaalta julkishallinnossa kukaan ei kanna vastuuta eikä laittomuuksista tule kuin virka puoluetoimistossa.
Julkishallinnossa vastuuta kantaa sekä virkamiehet, joilla on virkavastuu. Julkishallinnossa vaaleillavalitut päättäjät tekevät päätöksiä ja ovat vastuussa äänestäjille. Mehän otamme itse selvää googlettamalla kuntapäättäjien tekemät päätökset pöytäkirjoista. Samoin tsekkaamme kansanedustajien tekemiset ja tekemättä jättämiset eduskunnan pöytäkirjoista. Toki julkisen sektorin päättäjien työtä sotepalveluiden hoidossa, kunnallisverotuksesta, koulujen ja vanhainkotien rakentamisessa jne seurataan paikallislehdistä. Valtakunnan mediasta seurataan eduskunnan kyselytunnit ja ajankohtaiset asiat.
Näin tiedämme, kuka hoitaa asioitamme ja kuka vastaa siitä , että palveluyhteiskunta toimii hyvin ja miten se saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Yksityisen sektorin toimintaan emme voi vaikuttaa. Yksityiset firmat toimivat osakeyhtiölain mukaan ja kasvattavat pääomasijoittajien osinkoja.
Yhteiskunta eli me veronmaksajat tuemme yksityistä sektoria sekä suorien yritystukien että vero tukien avulla. Emme kuitenkaan voi vaikuttaa esim. yritysten yhteiskuntavastuuseen tai yrityspolicyyn. Työntekijät ja tai heidän edustajansa eivät istu yritysten hallitusten kokouksissa kertomassa työntekijöiden näkemyksiä. Sen sijaan
työntekijöiden edustajia toimii useissa julkisen sektorin päättävissä elimissä.
Vastaamo on esimerkki siitä, miten yksityinen yritys on hyötynyt yhteiskunnan TUESTA esim. Kelan palveluseteleiden avulla ja eläkeyhtiöiden sijoitusten avulla.
Valitettavasti valta ja vastuu eivät ole olleet yhdenvertaisia kasvutekijöitä. Niinpä julkisen sektorin on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö on ajan tasalla yksityisellä sektorilla ja lakeja myös noudatetaan vaikka siitä seuraa kuluja.
Sote-uudistuksessa on huomioita potilastietojen salassapito ja kaikkien erilaisten henkilötietorekisterien tehokas valvonta, eli Valviran resursseja on tuntuvasti lisättävä.
Tämähän on mielenkiintoista.
Yritykset pyörivät verorahoilla?
Minä olen luullut, että yritykset maksavat veroja.
Voitko laittaa linkin tietoon, jossa kerrotaan kuinka suuri osuus yrutyksistä saa enemmän veroja kuin maksaa niitä?
Trollaaja, joka kopioi kirjaa, aloitti tämän ketjun jälkeem
Esimerkillisyys ei ole paras tapa vaikuttaa muihin, se on ainoa tapa.
-Albert Schweitzer
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun palomies sytyttää tulipaloja.
Yritykset saavat Suomessa isot yritystuet. Koska yritysten verotuet ovat useita miljardeja, niin yritysverotus on vähäinen. Suomessa yhteisövero (= Yritysvero) ja sitä veroa on alennettu usein. Nykyään yhteisövero on EU-maiden pienempiä ja yritystuet suurimpia. Matalapalkkatuki on pieni, eikä sillä ole suurta merkitystä.
Tässä lisää tietoa yritystuista Wikipedian mukaan:
"Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille.
Yritystuilla voi olla haittoja. Yritystuet voidaan jakaa suoriin rahamääräisiin tukiin ja verotukiin.
Yritystuet 2019 (TEM:n arvio)
Tuen muoto Miljardia euroa
Verotuet 3,345
Suorat tuet 1,364
Alennetut alv-kannat 3,190
Muut veroetuudet 0,880
Yhteensä 8,779
Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset.
Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa kahdeksaan (8) miljardiin euroon. "