Jos erilaiset kotikielet saisivat näkyä vieraiden kielten opiskelun tilastoissa, ymmärrettäisiin

olla moittimatta suomalaiskoululaisten kieltenopiskelua. Koulussa on paljon kieliopintoja, pääkaupunkiseudulla jo 25% pian 30% oppilaista on vieraskielisiä.
35109
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Käsitys suomalaisten kielivarannon kapeutumisesta on harhakuva, joka perustuu vain suurten länsimaisten kielten arvostukseen. Näin tamperelainen väitöskirjatutkija.

Äänestä
  • Väärät tulkinnat ovat kieltenopetuksemme perusta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Väärät tulkinnat ovat kieltenopetuksemme perusta.

    Näin!

    Äänestä

Tämä on tärkeä pointti!

Äänestä
  • Samoin tärkeää on erilaisten monikielisyyksien rekisteröinti vain yhden äidinkielen sijaan

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Samoin tärkeää on erilaisten monikielisyyksien rekisteröinti vain yhden äidinkielen sijaan

    Tätä maahanmuuttajataustaiset ovat toivoneet ja RKP vastustanut.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tätä maahanmuuttajataustaiset ovat toivoneet ja RKP vastustanut.

    Ei siis etene...

    Äänestä

Virallisen kielen aseman saavat vain alkuperäisasukkaat. Maahanmuuttajat eivät koskaan saa omaa kieltään viralliseksi vaikka heitä olisi enemmistö joillakin seuduilla. Suomen itsenäistyttyä Suomessa katsottiin alkuperäiskieliksi suomi ja ruotsi. Baltian maissakin Neuvostoliiton miehityksen aikana maahan tulleet venäläiset katsottiin maahanmuuttajiksi eikä aalkuperäisväestöksi, joten miehityksen loputtua venäjän kieli lakkasi olemasta virallinen vaikka joissakin paikoissa se oli jo enemmistön kieli kuten esim Narvassa.

1Äänestä
  • Virallisuus on pieni juttu pakollisuuden rinnalla.

    Voisimme ottaa saamet ja karjalan virallisiksi eikä niistä tulisi pakkoruotsin kaltaista riesaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Virallisuus on pieni juttu pakollisuuden rinnalla.

    Voisimme ottaa saamet ja karjalan virallisiksi eikä niistä tulisi pakkoruotsin kaltaista riesaa.

    Kyllä!

    Äänestä

  • Pakkoruotsittaja taas vääristelee "Suomen alkuperäiskielistä".
    RKP sai ruotsin kansalliskieleksi vasta neljännessä äänestyksessä vuonna 1919 SDP:n äänillä.
    Sisällissodan jälkeisessä tulehtuneessa ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa entisen läntisen siirtomaaisännän kerrotaan ns. avustaneen äänestuloksessa.
    RKP haki saman tyyppistä tukea Helsingin Tukholman lähetystöstä myös vuoden 1968 hallitusneuvotteluiden häpeällisessä pakkoruotsipäätöksessä RKP SDP:n Koivisto. Kepun Virolainen peesasi.

    1Äänestä

Pakkoruotsitiimi+haukkuu+suomalaislasten+kieltenopiskelua+eikä+ole+muka+ymmärtävinään,+miten+suuri+osa+opinnoista+jo+on+kieliopintoja+-+samalla+kun+muut+vaatimukset+ovat+kasvaneet.Jos+erilaiset+kotikielet+saisivat+näkyä+vieraiden+kielten+opiskelun+tilastoissa,+ymmärrettäisiin+olla+moittimatta+suomalaiskoululaisten+kieltenopiskelua.+Koulussa+on+paljon+kieliopintoja,+pääkaupunkiseudulla+jo+25%+pian+30%+oppilaista+on+vieraskielisiä.

Äänestä
  • Jos kolmanneksella oppilaista on monikielinen tausta, se lisää kieltenopiskelua ja tuen tarvetta kotikielissä ja S2:ssa. Se ei voi lisätä saksan tai ranskanopintoja. Vain valinnainen ruotsi lisäisi muita kieliä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos kolmanneksella oppilaista on monikielinen tausta, se lisää kieltenopiskelua ja tuen tarvetta kotikielissä ja S2:ssa. Se ei voi lisätä saksan tai ranskanopintoja. Vain valinnainen ruotsi lisäisi muita kieliä.

    Realismia

    Äänestä

Ajat muuttuvat. Kaikki kehittyy ajan mukana, miksei myös Suomen kielipolitiikka!

Äänestä
  • Aivan.

    Äänestä

  • Muutos on hyväksyttävä ja korjattava rakenteita.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Muutos on hyväksyttävä ja korjattava rakenteita.

    Puretaan pakko.

    Äänestä

Pakkoruotsia tsaarinvallann asenteilla.

Äänestä
  • RKP pyrkii takaisin 1800-luvulle

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    RKP pyrkii takaisin 1800-luvulle

    Pakkoruotsi on niin 1800-lukua!

    Äänestä

Kaksikielisyyshöpö estää näkemästä suomalaisten aitoa kielitilannetta ja aitoja kielitarpeita.

Äänestä

Jollei kotikieliä nosteta näkymään kieliopintojen tarjottimella, todellisuus ei koskaan näy oikein ja teemme vääriä arvioita.

Äänestä

Meillä luetaan kieliä ja paljon - ja lisäksi pakkoruotsia ja sitä todella paljon, vaikkei tarvetta ole!

Äänestä

Kieltenopiskelun määrä pääkaupunkiseudulla on valta - noin kolmannes oppialaita lukee A-kielen ja pakkoruotsin lisäksi koulukieltä suomea ja kotikieltään tai kotikieliään. Tässäkin kuviossa pakkoruotsi on pelkkä tappio.

Äänestä
  • Valtava on.

    Pakkoruotsin sijaan valinnaiskieli.

    Äänestä

Kieliopintojen määrää ei voi kasvattaa, niitä on voitava karsia. Maahanmuuttajilla tulee olla aivan omanlainnen kielipolkunsa. Muilla pakkoruotsin sijaan valinnaiskieli.

Äänestä

Nyt olisi aika oikaista tilastot

Äänestä

Tilastoilla johdetaan nyt kielipolitiikkaa harhaan.

Äänestä

Kieliopintoja on paljon, aitoa kaksikielisyyttä (suomi kotikieli ja suomi englanti) on jatkossa enemmistöllä.

Äänestä

Luonnollisesti

Äänestä

Suomalaisnuoret näyttävät jakavan kullan Liettuan kanssa Euroopan eniten kieliä koulussa lukevana kansana!

Liettuassa ensimmäinen vieras kieli usein englanti ja toinen venäjä tai saksa tai... meillä pakkoruotsi!

Mikä tabu!

Äänestä

Suomalaisnuoret näyttävät jakavan kullan Liettuan kanssa Euroopan eniten kieliä koulussa lukevana kansana!

Liettuassa ensimmäinen vieras kieli usein englanti ja toinen venäjä tai saksa tai... meillä pakkoruotsi!

Mikä tabu!

Äänestä

Realismia kaivattaisiin

Äänestä

Ainoa järkevä muutos:
pakkoruotsin sijaan valinnaiset kieliopinnot,
kunkin aidon tarpeen mukaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

olla moittimatta suomalaiskoululaisten kieltenopiskelua. Koulussa on paljon kieliopintoja, pääkaupunkiseudulla jo 25% pian 30% oppilaista on vieraskielisiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu