Kiinnostukseni sukututkimukseen virisi jo mukulana, kun isoäitini korvasi lastensadut kertomalla "edesmenneistä" tarinoita ja muisteluksia, joita itse oli kuullut lapsena kerrottavan ja jotka mitä ilmeisimmin olivat vaeltaneet sukupolvelta toisellle jo usean vuosisadan ajan - ei mitään hienoa ja ihmeellistä, vain hyvämuististen ja tarinoita rakastavien ihmisten sanoiksi sitomaa tarinanauhaa, jonka hahmoja yllätyksekseni olen löytänyt nykyajan keinoin yllättävän paljon! Isoäitini pohti syntyjä syviä miettien, mistä isänpuoleinen sukunsa oli oikein tullut, mustatukkaiset ja ruskeasilmäiset, erilaiset ihmiset, kauan sitten. Sitä mietin itsekin ja sain kasatuksi 1500-luvun lopulle asti yltävän todennäköisen mieslinjan, joka kuitenkin katkeaa juuri isoäitini kohdalla, jonka ainoa veli kuoli lapsettomana. Yhtäkään SUORAN isälinjan miestä ei löydy senkoomin miltään suunnalta, mutta isoäidin poika on vielä elossa, kuuluen tietysti oman isänsä mieslinjaan... Geenitutkimuksista ei siis mahda olla mitään suoraa hyötyä, mutta pystyykö isoäidistäni jatkuvasta suorasta naislinjasta löytämään mitään sellaista geneettistä tietoa, jonka avulla näiden miekkosten alkuperää voisi yhtään selvittää? Yrittelin itse asiaa selvittää, mutta sain aikaiseksi vain jumalattoman päänsäryn:)
Joku alaa ymmärtävä, viisas: vastaus Juu tai Ei olisi jo avuksi! Lakkaisin haikailemasta Kiitos jos joku vastaa:)
Joku alaa ymmärtävä, viisas: vastaus Juu tai Ei olisi jo avuksi! Lakkaisin haikailemasta Kiitos jos joku vastaa:)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Takuulla+löytyy+suoraa+mieslinjaa,+mutta+vähän+kauempaa.+Vertailu+vaan+on+hankalaa.+Yhtä+hankalaa+olisi,+jos+löytyisi+lähempää+tulos.+
Mietin, että jos olet sukututkimusta tehnyt, niin varmasi olet löytänyt perheitä, joissa on useampia poikia. Heidän jälkikasvuaan seuraten varmaan löytyy mieslinjaasi kuuluvia miehiä, vaikka he eivät ole juuri isoäitisi lähiomaisia. Isien ja isoisien serkkuja ja heidän jälkipolviaan.
Sukusi ehkä sammui isoäitisi kohdalla, mutta jatkuu hänen serkkujensa ja pikkuserkkujensa jälkikasvuissa.
Ei voi olla niin, että jokaisen sukuhaaran viimeisenä olisi pelkästään tyttäriä.
Olen samaa mieltä. Jos on pystynyt selvittämään isoäidin isälinjan 1500-luvulle asti, ihmetyttää, jos sieltä ei kenenkään poikien isälinja jatku nykypäivään asti. Luulisi, että siellä on poikia vaikka kuinka paljon kenen linjaa voisi seurata nykypäivään päin. Vai onko todellakin niin, että 1500-luvulla eläneellä miehellä kaikissa sukupolvissa pojista ei isälinja ole jatkunut nykypäivään asti?
Mielestäni sinun olisi hyödyllistä alkaa tutkia naislinjaa isoäidistäsi taaksepäin kirkonkirjojen avulla. Tosin siinä ei pääse niin kauas menneisyyteen kuin isälinjassa, koska muinoin vaimoja ei aina merkitty kirjaan. Mutta ehkä tuonne 1700-luvulle saattaisit päästä.
Mustatukkaiset ja ruskeasilmäiset viittaa kolmeen vaihtoehtoon, 1) Pohjanmaalle ja/tai 2) romaneihin tai siten 3) tekijään X-joka voi olla lasimestari, merimies, kasakka tai kuka vaan. Todellinen ammattilainen tosiaan voisi jelpata, mutta harrastelija antaa vain mieleisiäsi vastauksia olettamusten pohjalta.
Kiitos kun yritit auttaa. En oikeaa sukututkimusta ole itse tehnyt vaan tietoja olen saanut muitten kautta ja niistä koonnut linjaa. Yksi amerikkaan muuttanut antoi toivoa, mutta lähtijä olikin sitten ollut joku tätipuoli, jonka äiti liittyi sukuun. Mieslinjan katkeaminen on tosiasia jolle ei mitään voi ja perikysymys olikin minulla se, voisiko sen "viimeisen isän" tyttärien kautta saada mitään tietoa miehenpuolista, geenitutkimuksilla. Innostusta tähän toi Leväluhdan löydöt. Ollappa edes yksi hammas esi-isän suusta.
Sodat ovat tietysti miehiä vieneet ja ainakin viime polvissa sikotauti aiheutti lapsettomuutta, oli siinä joku avulias naapuin mies kyllä tullut hätiin mutta se on sitten toinen tarina. Minua auttaa kirjoittamaan tyttären tytär joka nyt lupasi kirjoittaa ihan tarkkaan sanelun mukaan, en kaikkea viitsi siis kertoa. Vaan päänsärkyä tästäkin taitaa tulla. Hyvää Joulua jo toivotan.
*aino vilkuttaa*