Tuskastuttaa kun en uskalla suunnitella mitään menoja koska pelkään etten jaksa ja alan stressaa tai sitten uuvun liikaa. Sit kun taas on vapaata, koska en ole sopinut tekeväni mitään, tuskastun tekemättömyydestä. Mitenköhän sitä löytäis tasapainon tekemisen ja tekemättömyyden välillä, pystyis suunnittelemaan päivänsä omaa hyvää oloa parantavasti. Huoh. Oon masentunut ja sen vuoksi pois töistä nyt. Pitäis kai yrittää luoda jonkinlainen struktuuri päivään . Jos ideoita kertokaa. Viisastelijat/kyseenalaistajat, jättäkää miel. kommentit omaan tietoonne.
Uupumus, tehdä vai ei tehdä
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä elelen nykyään suunnittelematta sen kummemmin etukäteen mitään.
Katson päivän kerrallaan, ja oikeastaan vasta aamusta tiedän jaksanko tehdä jotain tai lähteä käymään jossain.
Kaikkea ei ole pakko suunnitella etukäteen, asioita voi joskus tehdä vähän niinkuin hetken mielijohteesta.
Jos etukäteen tekee liikaa suunnitelmia niin se voi aiheuttaa enemmän stressiä.
Siis tämä onnistuu toki silloin kun ei ole työelämässä mukana eikä ole muutenkaan mitään säännöllisempää elämässä.
Olen todennut että näin voin ainakin itse vähentää mahdollista stressiä.
Kyllähän ihminen uupuu, kun kovasti yrittää, mutta joskus, kun on oikein yrittänyt ja tehnyt paljon tulee niin pirteä olokin, ettei sitten millään malttaisi lopettaa. Sitä vaan tekee ja tekee, kynnes on aika käydä levolle. Lepää hyvin ja taas sitä vaan jaksaa, eikä uupumuksen häivääkään näy, tai tunnu.
Sitä kun ihmisellä on tuota tekemistä, eikä se lopukaan koskaan, vihreät tosin sitä perkivät rajoittamaan ja se saattaa uuvuttaa.