... tieto elvytyskiellostani (DNR-päätös), jonka olen tehnyt Kanta-palvelussa olevaan hoitotahtooni, kirjataan varsinaisiin potilaskertomustietoihini lääkärin toimesta.
Luin jostain lehtijutusta että elvytyskielto pitäisi näkyä sekä oman terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin potilasrekisteritiedoissa niin että lääkäri kirjaa sen potilaskertomukseen potilaan tahtona silloin kun potilas on sen ilmaissut hoitotahdossaan.
Onko joku oikea tapa toimia, esimerkiksi joku lomake jolla terveyskeskusta ja sairaanhoitopiiriä pyydetään kirjaamaan Kanta-pavelussa olevasta hoitotahdosta elvytyskielto kyseisten potilastietorekisterien potilaskertomukseen?
Korona-aikana haluan hoitaa nämäkin asiat varmuuden vuoksi ajoissa.
Luin jostain lehtijutusta että elvytyskielto pitäisi näkyä sekä oman terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin potilasrekisteritiedoissa niin että lääkäri kirjaa sen potilaskertomukseen potilaan tahtona silloin kun potilas on sen ilmaissut hoitotahdossaan.
Onko joku oikea tapa toimia, esimerkiksi joku lomake jolla terveyskeskusta ja sairaanhoitopiiriä pyydetään kirjaamaan Kanta-pavelussa olevasta hoitotahdosta elvytyskielto kyseisten potilastietorekisterien potilaskertomukseen?
Korona-aikana haluan hoitaa nämäkin asiat varmuuden vuoksi ajoissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En osaa auttaa, mutta jään seuraamaan. Tein itsekin vuoden alussa Kanta-palvelussa hoitotahtooni elvytyskiellon ja olen miettinyt juuri tätä asiaa.
Yllättävän sairauskohtauksen tai onnettomuuden seurauksena henkilö voi joutua sellaiseen tilaan, jossa hän ei kykene kertomaan hoitotahtonsa elvytyskiellosta ensihoidolle. JOTEN on TÄRKEÄÄ, että tieto hoitotahdon elvytyskiellosta näkyy ensihoidon käytössä olevasta potilastietorekisteristä, eli sairaanhoitopiirin käytössä olevan potilastietorekisterin varsinaisista potilasmerkinnöistä. Jos elvytyskielto (jonka henkilö on tehnyt Kanta-palveluun tallentamaansa hoitotahtoonsa) on saatavilla vain tästä nimenomaisesta kohdasta, niin elvytyskieltotieto ei varmuudella saavuta ensihoitoa edellä mainituissa yllättävissä tilanteissa.
Ensihoito ei yleensä tarkista Kanta-palvelun hoitotahtokohtaa ennen kuin aloittaa potilaan elvytystoimenpiteet. Mutta jos henkilö on jo perus- ja erikoissairaanhoidossa, esim. vakavan sairautensa vuoksi, niin potilaan lääkäri on luonnollisesti merkinnyt tiedon (Kanta-palvelussa olevan) hoitotahdon elvytyskiellosta potilaan varsinaiseen potilaskertomukseen. Toki näissä elämänvaiheissa on kaikki keskustelut käyty potilaan ja lääkärin välillä kasvokkainkin.
Tiedossa on tapaus, jossa onnettomuudessa loukkaantuneen tajuttoman potilaan elvytystä aloittava ensihoito on nähnyt potilaan rintakehässä tatuoinnin, jossa lukee 'elvytyskielto'. Siinä tilanteessa ensihoidon on pitänyt miettiä tarkkaan oikeaa toimintatapaa; on pitänyt huomioida juridiset ja lääketieteelliset näkökulmat sekä arvioida elvytyskielto-tatuoinnin vahvuutta hoitotahdon ilmaisuna. Tätä tapausta on pohdittu ja käsitelty useasti terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisissä keskusteluissa.