Paahtopaisti on kamala liharuoka

Oi kyllä syö paljonkos taas kohta lihaa menee kun joulu tulee, yksi kinkku jo paistettu ja syöty.

Siasta ei saa pihviä! Leikettä kylläkin.
50:n avioliittovuotemme aikana meillä on ollut kolmena jouluna kinkku.
Nyt eläkevuosinamme, silloin kun satumme olemaan kotona, on pöydässä ollut pieni kinkkurulla mutta siihenkin on aikaa reilusti yli 10 vuotta.

Teen kyllä ruokaa sian fileistäkin. Se on "ostovarmaa" eikä arpapeliaä kuten umpiopakatun lehmän kanssa. Mainostavat takuumureaa lehmää mutta se "takuu" ja "murea" pitäisi laittaa sitatteihin.
Ostahan lehmän takuumurea sisäfilee ja ryhdyvtekemään siitä tartar pihviä!
Tosin sisäfilettä en muista nähneeni umpiopakattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Siasta ei saa pihviä! Leikettä kylläkin.
50:n avioliittovuotemme aikana meillä on ollut kolmena jouluna kinkku.
Nyt eläkevuosinamme, silloin kun satumme olemaan kotona, on pöydässä ollut pieni kinkkurulla mutta siihenkin on aikaa reilusti yli 10 vuotta.

Teen kyllä ruokaa sian fileistäkin. Se on "ostovarmaa" eikä arpapeliaä kuten umpiopakatun lehmän kanssa. Mainostavat takuumureaa lehmää mutta se "takuu" ja "murea" pitäisi laittaa sitatteihin.
Ostahan lehmän takuumurea sisäfilee ja ryhdyvtekemään siitä tartar pihviä!
Tosin sisäfilettä en muista nähneeni umpiopakattuna.

Lue lisää

Possu sisäfile EI ole mikään LEIKE.
Siitä tulee maailman parhaat pihvit tai grillivarras tms.

Anonyymi kirjoitti:

Possu sisäfile EI ole mikään LEIKE.
Siitä tulee maailman parhaat pihvit tai grillivarras tms.

Sian sisäfileestä tulee leikkeitä ( ei leikkeitä ) kun se leikataan poikkisyin ja paistetaan maun mukaan.
Siis, leike ja leikkele ovat eri asioita!
Kokonaisena paistetusta fileestä voi leikata myös leikkekeiltä!

Vaaleanpunainen neste ei ole verta vaan kudosnestettä. Kyllä elukasta on veri laskettu pois teurastuksen yhteydessä.
Kuten mainitsin niin minun ja vaimoni maku menee hieman ristiin. Vuoleskelen vaimolle paistin päistä kyspemmät ( kuivemmat ) osat ja itselleni sisempää mediumin. Päiden loputtua tuhautan vaimon mediumin welldoneneksi nopeasti pannulla.

Silloin harvoin kun tavoittaa oikeasti hyvin riippunutta sisä- tai ulkofilettä, teen riimihärkää.
Poikani kanssa pidämme siitä. Se on lihan makuista lihaa.
Kundi on ollut omassa huushollissaan pian jo 30 vuotta joten kunnon fileen saatavuuden harvinaisuus ei ole hirveä vahinko. Teen kyllä itselleni kun sattuu kohdalle mutta en etsi (turhaan) siihen soveltuvaa filettä.

Vuosia siitä on kun paatopaistia olen laittanut. Isompi määrä ihmisiä on silloin ollut kutsuttuna ja lihakin omasta takaa. Meheväähän se on alumiinikääreestä otettuna, mums. Nyt vaan nautaa käytän tosi harvoin, silloinkin vain palan entrecotéta. Minusta mehevin niin lihakeittoon kuin grillipihviksi.

Totta, että paahtopaisti mediumina viipaloituna ei itsessään ole niin mausteista, mutta valutin cumberlinen tai kermakastikkeen viipaleiden väliin maustamaan.
Samoin kun Paloma viipaloimme leikkeleeksi loput, ripottaen hieman suolaa päälle.

sinisiru kirjoitti:

Vuosia siitä on kun paatopaistia olen laittanut. Isompi määrä ihmisiä on silloin ollut kutsuttuna ja lihakin omasta takaa. Meheväähän se on alumiinikääreestä otettuna, mums. Nyt vaan nautaa käytän tosi harvoin, silloinkin vain palan entrecotéta. Minusta mehevin niin lihakeittoon kuin grillipihviksi.

Totta, että paahtopaisti mediumina viipaloituna ei itsessään ole niin mausteista, mutta valutin cumberlinen tai kermakastikkeen viipaleiden väliin maustamaan.
Samoin kun Paloma viipaloimme leikkeleeksi loput, ripottaen hieman suolaa päälle.

Lue lisää

Me käytämme maustevoi nokareita. Useimmiten valkosipulivoita koska käytän suolaisesta voista ja puristetusta valkosipulin kynsistä sötkötettyä voita levitteenä joten sitä on aina valmiina.

Sian ulkofileeseen työnnän pituussuuntaan lihassyiden väliin valkisipulin kynsien kappaleita, mustapippurirouhetta ja merisuolarakeita.
Saa maustua niin pitkään, että liha lämpenee lähelle huoneen lämpöä.
Tökin maustekolot veitsen teroittimella.

Tietenkin nämä vanhan, laiskan miehen tavat ja makutottumukset ovat bruttaleja tässä daamiseurassa mutta ovathan nuo pöperöni vaimolleni kelvanneet, paitsi welldone mutta sehän aina korjaantuu.
Usein olen pata- ja laatikkoruokien linjalla.

Anonyymi kirjoitti:

Me käytämme maustevoi nokareita. Useimmiten valkosipulivoita koska käytän suolaisesta voista ja puristetusta valkosipulin kynsistä sötkötettyä voita levitteenä joten sitä on aina valmiina.

Sian ulkofileeseen työnnän pituussuuntaan lihassyiden väliin valkisipulin kynsien kappaleita, mustapippurirouhetta ja merisuolarakeita.
Saa maustua niin pitkään, että liha lämpenee lähelle huoneen lämpöä.
Tökin maustekolot veitsen teroittimella.

Tietenkin nämä vanhan, laiskan miehen tavat ja makutottumukset ovat bruttaleja tässä daamiseurassa mutta ovathan nuo pöperöni vaimolleni kelvanneet, paitsi welldone mutta sehän aina korjaantuu.
Usein olen pata- ja laatikkoruokien linjalla.

Lue lisää

Tämän päivän miesväki tekee hurjan hyviä ruokia. Perheenäideille on jäänyt kiire päälle sieltä lapsiajasta, jolloin nälkäinen jälkikasvu kysyi sata kertaa, eikö kohta ruoka jo ole valmista. Työpäivän päälle oli kiireellä saatava ateria pöytään.
Monet naiset ovat oppineet nopeita ruokia, välttävät silppuamista, viipalointia ja vatkaamisia. Kaikki pataan ja kansi päälle-systeemi on meikäläiselle yleisin resepti.
Siksi onkin niin mukavaa istua miesväen laatiman aterian äärelle. kun sitä on valmistettu pitkään ja hartaasti.
Kiitos, pojat.

Makriina2 kirjoitti:

Tämän päivän miesväki tekee hurjan hyviä ruokia. Perheenäideille on jäänyt kiire päälle sieltä lapsiajasta, jolloin nälkäinen jälkikasvu kysyi sata kertaa, eikö kohta ruoka jo ole valmista. Työpäivän päälle oli kiireellä saatava ateria pöytään.
Monet naiset ovat oppineet nopeita ruokia, välttävät silppuamista, viipalointia ja vatkaamisia. Kaikki pataan ja kansi päälle-systeemi on meikäläiselle yleisin resepti.
Siksi onkin niin mukavaa istua miesväen laatiman aterian äärelle. kun sitä on valmistettu pitkään ja hartaasti.
Kiitos, pojat.

Lue lisää

Laitatko sinä pataan potut ja porkkanat ja kaalit ja lihat kokonaisina? Kyllä minä pilkon ja viipaloin ja oaloittelen ne ensim.

Makriina2 kirjoitti:

Tämän päivän miesväki tekee hurjan hyviä ruokia. Perheenäideille on jäänyt kiire päälle sieltä lapsiajasta, jolloin nälkäinen jälkikasvu kysyi sata kertaa, eikö kohta ruoka jo ole valmista. Työpäivän päälle oli kiireellä saatava ateria pöytään.
Monet naiset ovat oppineet nopeita ruokia, välttävät silppuamista, viipalointia ja vatkaamisia. Kaikki pataan ja kansi päälle-systeemi on meikäläiselle yleisin resepti.
Siksi onkin niin mukavaa istua miesväen laatiman aterian äärelle. kun sitä on valmistettu pitkään ja hartaasti.
Kiitos, pojat.

Lue lisää

Kokemukseni naisväen kokkaamisista ovat suppeita ja masentavia.
1910 luvulla syntynyt äitini oli kymmenet vuodet kotiäitinä ja viimeiset parikymmentä vuotta piti omaa baari kahvilaansa.
KOSKAAN hän ei oppinut ostamaan eikä valmistamaan naudan lihaa. Ainoat versiot olivat lihasoppa ja karjalan paisti rutkan sian kera.
Hänelle naudan piti olla tuoretta ja punaista joka jo rajasi vaihtoehdot vähiin.
Joskus kokeili naudan ulkofilettä. Liian tuoretta ja siten sitkeää. Siitä leikkaamansa lätkäreet hän vielä hakkasi tohjoksi ja tietenkin kärvensi kuiviksi.

Vaimoni teki kyllä perusmössöt mutta koskaan hän ei ole oppinut kalojen eikä nisäkkäiden rakennetta joten niiden käsittely oli automaattisesti minun hommiani.
Eräässä päivittäistavarakaupassa työskennellessään hän onnistui aina joskus ostamaan lihamestarin suositusten mukaan mullin ulko- ja sisäfileitä. Ne nähdessään olisi äitini juossut karkuun.
Joskus lihamestari ilmoitti, että muutaman viikon kuluttua olisivat fileet kunnossa.

Kun anus oli auki kuin tuuran putki niin kävin teurastamassa lampaita tuttavieni ja heidän vanhempiensa lampoloissa. Kun syksyisin teurastin 10 keväällä syntynyttä niin sain "ostaa" yhden tai 1,5kpl erittäin halvalla.
Tietenkin pilkkoessani niitä 550l:n pakastearkkuun suunnittelin paloitellessani niide n käytön. Sanoin tein kahdesti ostamani vasikanpuolikkaan kanssa.
Alle murrosikäisten lastemme ollessa kotona kahdestaan pisimmillään 3:n viikon jakson valmistin heille pakasteeseen valmiiksi vaihtelevat mikroannokset. Varmuuden vuoksi kiersin liden sulakkeen irti. Hyvin meni.

Kun "kotiuduin" reilusti yli 20 vuotta sitten olen värkännyt kaikki sapuskat suunnittelusta ostamisen ja valmistuksen kautta kattaukseen.

Nyt on elämä karua. Otin pakasteesta perunalaatikon jämän jääkaapin puolelle.
Lähden rääkkäämään rautaa ja iltapäivällä ilahduttamaan vaimoani sairaalaan.
Kaikki herkut ovat siis hukassa!

Anonyymi kirjoitti:

Laitatko sinä pataan potut ja porkkanat ja kaalit ja lihat kokonaisina? Kyllä minä pilkon ja viipaloin ja oaloittelen ne ensim.

Onpa hyvä ja asiallinen kysymys.
Vastasin liian leväperäisesti. Ymmärrän, että on kerrottava huolellisesti kaikki ne työvaiheet, joita tarvitaan ruuan valmistuksessa. En sitä tehnyt, vaan sanoin vain välttäväni silppuamista ja pilkkomista. Sori. Nyt sinulle jää se kuva, että keitän 2 kg kaalinpään kokonaisena kattilassa.
Ymmärrän, että kirjoituksissa pitää olla tarkka, että saa lukijalle oikean tiedon välitetyksi.
Nyt epäonnistuin.

Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Kokemukseni naisväen kokkaamisista ovat suppeita ja masentavia.
1910 luvulla syntynyt äitini oli kymmenet vuodet kotiäitinä ja viimeiset parikymmentä vuotta piti omaa baari kahvilaansa.
KOSKAAN hän ei oppinut ostamaan eikä valmistamaan naudan lihaa. Ainoat versiot olivat lihasoppa ja karjalan paisti rutkan sian kera.
Hänelle naudan piti olla tuoretta ja punaista joka jo rajasi vaihtoehdot vähiin.
Joskus kokeili naudan ulkofilettä. Liian tuoretta ja siten sitkeää. Siitä leikkaamansa lätkäreet hän vielä hakkasi tohjoksi ja tietenkin kärvensi kuiviksi.

Vaimoni teki kyllä perusmössöt mutta koskaan hän ei ole oppinut kalojen eikä nisäkkäiden rakennetta joten niiden käsittely oli automaattisesti minun hommiani.
Eräässä päivittäistavarakaupassa työskennellessään hän onnistui aina joskus ostamaan lihamestarin suositusten mukaan mullin ulko- ja sisäfileitä. Ne nähdessään olisi äitini juossut karkuun.
Joskus lihamestari ilmoitti, että muutaman viikon kuluttua olisivat fileet kunnossa.

Kun anus oli auki kuin tuuran putki niin kävin teurastamassa lampaita tuttavieni ja heidän vanhempiensa lampoloissa. Kun syksyisin teurastin 10 keväällä syntynyttä niin sain "ostaa" yhden tai 1,5kpl erittäin halvalla.
Tietenkin pilkkoessani niitä 550l:n pakastearkkuun suunnittelin paloitellessani niide n käytön. Sanoin tein kahdesti ostamani vasikanpuolikkaan kanssa.
Alle murrosikäisten lastemme ollessa kotona kahdestaan pisimmillään 3:n viikon jakson valmistin heille pakasteeseen valmiiksi vaihtelevat mikroannokset. Varmuuden vuoksi kiersin liden sulakkeen irti. Hyvin meni.

Kun "kotiuduin" reilusti yli 20 vuotta sitten olen värkännyt kaikki sapuskat suunnittelusta ostamisen ja valmistuksen kautta kattaukseen.

Nyt on elämä karua. Otin pakasteesta perunalaatikon jämän jääkaapin puolelle.
Lähden rääkkäämään rautaa ja iltapäivällä ilahduttamaan vaimoani sairaalaan.
Kaikki herkut ovat siis hukassa!

Lue lisää

Olen joskus ajatellut samaa, että ruokavaliomme on ollut aika pienimuotoista 1900-luvun alkupuolella syntyneiden keittäjien tarjoilussa. Eihän mausteitakaan käytetty. Valkopippuri ja kokonaiset pippurit oli hyllyssä. Suolalla maksu saatiin. Resepteissäkin suositeltiin pataruokaan 5 maustepippuria ja yksi laakerinlehti. Kun nuorena "valistuneena" opiskelijana tulin kotiin 50-luvulla ja halusin tehdä karjalanpaistin, johon olin kaupungissa tutustunut, kiellettiin minua ehdottomasti sotkemasta eri lihalaatuja keskenään. Sillä tavoin ei ruokaa saa pilata. Valkosipulia ei ikinä käytetty. Sipulia muutenkin säästeliäästi. Pula-aika vei kermat ja voit säästöliekille, niihin opettelu oli hidasta, kun kireät ajat päättyivät.
Kyllä ruokamme on monipuolistunut elämämme aikana monin tavoin. Monet äideiltään ruuanlaiton oppineet perheenemännät eivät kovin halukkaasti uusia tapoja halunneet omaksua.

Minusta ruuanlaitto on hauska ja palkitseva harrastus. On monia kevyempiä lihoja kuin nauta. Karitsan paahtopaisti on pieni ja nopea valmistaa yksinäiselle.

Tuolla työpöydän äärellä täytin juuri kokonaisen yrttibroilerin sisusta valkosipuli & sitruuna ja persiljavoilla, työntelin sitä nahankin alle, ja siellä se tuoksuu jo uunissa. Keitetty riisi mehevöityy broilerin liemestä maukkaiksi aterioiksi, ja rungosta saa viimeksi hyvän kanakeiton.

Kala, siika tai lohi graavina on aina paikallaan, ja nyt ihastuin uutuuteen: valmiiseen sitruunamehuun pikkupullossa, jolla saa nopeasti raakakypsytettyä viipaleet.

Sisä- ja ulkofileet ovat helpoimpia valmistaa mielensä mukaan. Rakenne on parasta koko naudassa. "Paahtopaisti" nimenä on hieman harhaan johtava. Rakenne ei pärjää kummallekaan fileelle ja fileet ovat paljon helpompia raakakypsyttää ennen valmistusta mutta nekin voidaan pilata ikivanhojen tottumusten tai tietämättömyyden vuoksi.

Jos ette ole vielä sisällyttänyt mulliherkkuihinne niin kokeilkaa tartar pihviä ja riimihärkää.
Mutta valitkaa lihat, ml. raakakypsytysaste, oikein!
Mutta, kuten sanoin, ruhonosia löytyy mutta niiden käyttökelpoisuus on usein rajallinen.

Kaikkea kannattaa kokeille kolmesti enne kannan määritystä!

Paahtopaistilihako ? Ei todellakaan ole.

Voi jessus sentäs, eiks nää höppänät tässäki kuvaile vaivojans
sitähän ne rakastaa.

Ennen sanottiin: " Ei se kala mittää, mutta se soosi!"
Kai se sopii paistiinkin.

Mautonta se tosiaan onkin.
Itse siirryin käyttämään roastbeeffiä.
Huomattava makuero.

Anonyymi kirjoitti:

Mautonta se tosiaan onkin.
Itse siirryin käyttämään roastbeeffiä.
Huomattava makuero.

mitä on " roastbeeffi "

Anonyymi kirjoitti:

mitä on " roastbeeffi "

Roast Beef on naudan paahtopaisti/naudan paisti.