Aihe

Kielikylvetetyillä lapsilla kielen kehityksen häiriöitä ja oppimisvaikeuksia

Anonyymi

muita enemmän. Lapsen mahdollinen puolikielisyys on vaiettu asia paitsi ruotsin kielikylpyjen kohdalla, myös kaksikielisille perheille suunnatussa markkinoinnissa. Kielellisiä ongelmia esiintyy, vaikka suosituksia olisi noudatettu.
Suositusten mukaan lapsen pitää olla vähintään nelivuotias, äidinkieli normaalisti kehittynyt ja kieli-identiteetti selkeästi suomenkielinen.
Puolikielinen lapsi lapsi ei hahmota kunnolla kumpaakaan kieltä eikä pysty puhumaan kumpaakaan kieltä ilman toisen kielen sekoitusvaikutusta syntyperäisen puhujan tapaan.
Puolikielisyys johtaa usein lapsen myöhempiin yleisiin oppimisvaikeuksiin.

121

115

    Vastaukset

    • Kielten sekoittuminen voi ilmetä monella tapaa, kuten sanastossa, ilmaisutyylissä, kielen rakenteissa ja kirjoittamisessa.
      Vanhemmat tietysti toivovat kielikylpyjen keventävän kielten opiskelua - onhan Suomen koulujärjestelmän erityispiirteenä kahden ns. marginaalikielen pakollisuus.

      • "Kielten sekoittuminen voi ilmetä monella tapaa, kuten sanastossa, ilmaisutyylissä, kielen rakenteissa ja kirjoittamisessa."

        Tämähän on puhuttua suomenruotsia suruilla.
        Sekoitus suomea, englantia ja ruotsia.
        Voisivat lopettaa pakkoenglanti sekoilun ja keskittyä oman nuorisonsa kielitaitoon.


    • Älä viitsi valehdella. Juttusi eivät perustu mihinkään kielikylvystä saatuun tieteelliseen näyttöön.

      Kielikylpy on todettu kaikkialla maailmassa erinomaiseksi keinoksi oppia kieltä. Kielikylvyn käyneet omaksuvat myös muita kieliä helpommin. Ja heidän oman äidinkielensä hallinta ei suinkaan heikkene, vaan paranee.

      Kielikylvystä on olemassa runsaasti kansainvälistä tutkimusta kotimaisen lisäksi. Kylpy ei ole suomalainen keksintö, vaan Kanadassa kehitetty. Se soveltuu käytettäväksi mihin tahansa kieleen.

      • Muualla kylvetetään vähemmistökielisiä enemmistökieleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muualla kylvetetään vähemmistökielisiä enemmistökieleen.

        Ainakin kahdessa selvityksessä on todettu, että kielikylpyjen todellisia hyötyjä ja haittoja ei ole tutkittu laajemmin yleisellä tasolla.


    • Kielikylpyopetus sai alkunsa Kanadan Quebeckissä 1960-luvulla, jossa englanninkielinen vähemmistö alkoi vaatia tehokkaampaa ranskan opetusta, koska kielimuuri oli korkea ja asiointi vaikeaa.
      Kanadalaisen mallin mukainen kielikylpy saapui Suomeen 1970-luvulla. Tarkoitus kuitenkin käännettiin ylösalaisin ja politisoitiin - enemmistölle opetetaan vähemmistön kieltä.
      Suomessa pääasiassa kielikylpyjä tutkiva laitos, Vaasan yliopiston Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus, kuuluu Pohjoismaisten kielten laitoksen alaisuuteen ja henkilöstö on pääosin ruotsinkielistä.

      • Kielikylpyjen alkuperäinen tarkoitus oli siis kielikylvettää vähemmistökielisiä valtakieleen, ranskaan, joka on lisäksi tärkeä maailmankieli. Silloin se toimii paremmin, koska enemmistökieltä, ranskaa, kuulee puhuttavan luonnollisissa yhteyksissä.
        - Suomen ylösalaisin käännetty malli pyrkii kielikylvettämään suomenkielisen enemmistön lapsia ympäristössä, jossa ruotsia ei juurikaan kuule arkisissa tilanteissa.
        Jos suomenruotsia kuulee luonnollisessa ympäristössä, se on jo valmiiksi ruotsin ja suomen sekakieltä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisen nuorison puhuma ruotsi on yhä enemmän ruotsin, suomen ja englannin sekakieltä.
        Ruotsinkielisiä on 4,7 % siroteltuna lähinnä neljälle pienelle rannikkokaistaleelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpyjen alkuperäinen tarkoitus oli siis kielikylvettää vähemmistökielisiä valtakieleen, ranskaan, joka on lisäksi tärkeä maailmankieli. Silloin se toimii paremmin, koska enemmistökieltä, ranskaa, kuulee puhuttavan luonnollisissa yhteyksissä.
        - Suomen ylösalaisin käännetty malli pyrkii kielikylvettämään suomenkielisen enemmistön lapsia ympäristössä, jossa ruotsia ei juurikaan kuule arkisissa tilanteissa.
        Jos suomenruotsia kuulee luonnollisessa ympäristössä, se on jo valmiiksi ruotsin ja suomen sekakieltä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisen nuorison puhuma ruotsi on yhä enemmän ruotsin, suomen ja englannin sekakieltä.
        Ruotsinkielisiä on 4,7 % siroteltuna lähinnä neljälle pienelle rannikkokaistaleelle.

        Puppua!

        Kielikylpykieli voi olla mikä tahansa. Sen lähtökohtana ei ole se, että ainoastaan valtakieleen ’kylvetetään’.

        Kielikylpyä ei aloitettu Suomessa 70- luvulla, vaan vasta 80-luvulla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puppua!

        Kielikylpykieli voi olla mikä tahansa. Sen lähtökohtana ei ole se, että ainoastaan valtakieleen ’kylvetetään’.

        Kielikylpyä ei aloitettu Suomessa 70- luvulla, vaan vasta 80-luvulla.

        Miten on luetun ymmärtäminen?
        Kuka on väittänyt, että kielikylvyt aloitettiin Suomessa 1970-luvulla? Ensin tuotiin Kanadasta idea, siis 1970-luvulla. Sitten alkoi toteutus ylösalaisin väännetyllä mallilla - enemmistökieliselle vähemmistön kieltä enemmistökielisessä ympäristössä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puppua!

        Kielikylpykieli voi olla mikä tahansa. Sen lähtökohtana ei ole se, että ainoastaan valtakieleen ’kylvetetään’.

        Kielikylpyä ei aloitettu Suomessa 70- luvulla, vaan vasta 80-luvulla.

        Aloitus koski kielikylvetettyjen lasten kielellisen kehityksen myöhempiä ongelmia.
        Kielikylpykieli voi tietysti periaatteessa olla mikä tahansa. Suomessa kielikylvyt mielletään voittopuolisesti ruotsinkielisiksi, koska niitä tarjotaan ja markkinoidaan eniten.


      • Yliopistotasolla käytännössä ruotsinkieliset "tutkivat" kielikylpyjä.
        Kanadasta vuonna 1978 tuotu kielikylpymalli käännettiin Suomessa päälaelleen ja sitä on toteutetttu jo liki 30 vuotta.
        Mitään kaiken kattavaa tutkimusta ei Suomessa ole (ehditty?) tehdä.
        Kielikylvetetyilää lapsilla on todettu saman tyyppisiä kielellisiä ongelmis kuin kaksikielisten perheiden lapsilla. Koulumenestyksessä esiintyy ongelmia juuri kielen hallinnan takia.
        - Muuten, miksi uotsinkielisiä ei kannusteta suomenkieliseen kielikylpyyn? Kanadan malli toimii juuri niin päin.


    • Folkting: "Anna lapselle lahja", siis ruotsinkielinen kielikylpy.

    • Miksi ruotsinkieliset toimijat eivät keskity omaan kieleensä, vaan sen pakottamiseen muille?
      Mitä järkeä on pakottaa pienen vähemmistön kieltä, joka kaiken muun lisäksi on menettänyt elinvoimaisuuttaan ja puhekieli on huonossa kunnossa?

      • Kielikylpy ei ole pakollinen. Se on vapaaehtoinen. Kukaan ei pakota sinua kielikylpyyn, ole ihan rauhassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpy ei ole pakollinen. Se on vapaaehtoinen. Kukaan ei pakota sinua kielikylpyyn, ole ihan rauhassa.

        Etkö tiennyt, että nykyään pakkoruotsia joutuu lukemaan alakoulusta peruskoulun yläasteelle, lukioon, ammattikouluun, ammattikorkeaan ja yliopistoon saakka?


    • Kielikylvyn kielteiset seuraukset jäävät varmaankin vähäisemmiksi, kun kielikylpy koskee vähemmistökielisiä. Vaikuttaisi loogiselta.
      Kanadan Quebeckissä hyvät tulokset on saatu päinvastaisessa ympäristössä - englanninkielisiäkin on paljon, mutta ranskankielisiä selvä enemmistö. Lisäksi molemmat kieliryhmät ovat elinvoimaisia, jolloin englanti äidinkielenä on pystynyt kehittymään normaalisti ennen ranskankielisen kielikylvyn aloittamista.

      • Quebec on ainoa Kanadan osavaltio, jossa ranska on ainoa virallinen kieli. Ranskankielisiä on noin 83 %.


      • Suomessa on keskitytty suomenkielisten ruotsin kielikylpyihin virtuaalitodellisuudessa.
        Kuvottavaa ja kaksinaamaista kielipolitiikkaa, jossa näkyy kielirasismin piirteitä.
        Suomen kielipolitiikka ei ole kielipolitiikkaa, vaan valtapolitiikkaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on keskitytty suomenkielisten ruotsin kielikylpyihin virtuaalitodellisuudessa.
        Kuvottavaa ja kaksinaamaista kielipolitiikkaa, jossa näkyy kielirasismin piirteitä.
        Suomen kielipolitiikka ei ole kielipolitiikkaa, vaan valtapolitiikkaa.

        Kielikylpy on vapaaehtoinen. Yritä siis pysyä aiheessa, vaikka se onkin sinulle hyvin vaikeaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on keskitytty suomenkielisten ruotsin kielikylpyihin virtuaalitodellisuudessa.
        Kuvottavaa ja kaksinaamaista kielipolitiikkaa, jossa näkyy kielirasismin piirteitä.
        Suomen kielipolitiikka ei ole kielipolitiikkaa, vaan valtapolitiikkaa.

        Eläkeläisukotko on nyt pakotettu kielikylpyyn ja he kärsivät kielirasismista? Oih ja voih, kylläpä on kurjaa!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eläkeläisukotko on nyt pakotettu kielikylpyyn ja he kärsivät kielirasismista? Oih ja voih, kylläpä on kurjaa!

        Ehtikö ruotsihörhö lukea otsikon - "Kielikylvetetyillä lapsilla kielen kehityksen häiriöitä ja oppimisvaikeuksia enemmän kuin muilla"?


    • Mihin tutkimukseen tällainen väite perustuu?

      • Jonkun hörhön pään sisällä olevaan harhakuvaan se perustuu.


    • Kielikylpymuodolla on tilastollinen merkitys tyytyväisyyteen. Kaiken kattavaa tutkimusta kielikylvyistä ei Suomessa kuitenkaan ole. Mielellään viitataan Kanadan tutkimuksiin.
      Suppeampaa seurantaa on lähinnä Vaasasta sekä Helsingin kaupungilta kyselyihin ja haastatteluihin perustuva selvitys. Myös muutama pro gradu -lopputyö.
      - Helsingissä vastaajista 20 %:lla käsitys oli negatiivinen. Kaikille yhteinen ongelma oli kieliopillisten asioiden heikompi hallinta - opitaan enemmän sanoja, mutta ei kielioppia. Edelleen: "Asiat osataan vain joko suomeksi tai ruotsiksi" - näin myös matemaattiset käsitteet. Päteviä opettajia ei ole riittävästi. Luokassa oppilaat puhuvat keskenään suomea, opettajalle ruotsia. Ruotsia ei voi käyttää, koska vapaa-ajalla ei juurikaan kuule ruotsia. "Ruotsinkielisetkin puhuvat vapaa-ajalla mieluummin suomea".
      - Vaasassa todettiin ylioppilaskirjoitusten matematiikan arvoasanoissa enemmän A:ta ja hylättyjä (N 115), mutta toisaalta on ollut myös onnistumisia.
      Julkisuudessa ja markkinoinnissa hehkutetaan (yksittäisiä) onnistumisia, mutta kääntöpuolesta vaietaan. Kattavien tutkimusten puuttuessa vanhempien kertomukset ja niiden koosteet tarjoavat relevanteinta tietoa. Niiden mukaan lapsilla on todettu kielellisiä ongelmia ja niiden myötä oppimisvaikeuksia, vaikka vanhemmat olisivat korkeasti koulutettuja eikä lähisuvussa ole kielellisiä häiriöitä esiintynyt.
      Ks. myös Google.

      • Helsingin selvityksessä kielikylpyluokkien koululaiset totesivat, että eivät koe itseään kaksikielisiksi. Ruotsin sanoja osataan enemmän, mutta ne ovat vain sanoja ja kielioppi on heikompi kuin suomenkielisellä luokalla. Sanojen pohjalta pystyy kuitenkin saamaan selkoa puheesta.
        Ruotsipakottajien valtapoliittinen tavoite vahvistaa kaksikielisyyttä keinotekoisesti ei tuo tulosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Helsingin selvityksessä kielikylpyluokkien koululaiset totesivat, että eivät koe itseään kaksikielisiksi. Ruotsin sanoja osataan enemmän, mutta ne ovat vain sanoja ja kielioppi on heikompi kuin suomenkielisellä luokalla. Sanojen pohjalta pystyy kuitenkin saamaan selkoa puheesta.
        Ruotsipakottajien valtapoliittinen tavoite vahvistaa kaksikielisyyttä keinotekoisesti ei tuo tulosta.

        Ei tietenkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Helsingin selvityksessä kielikylpyluokkien koululaiset totesivat, että eivät koe itseään kaksikielisiksi. Ruotsin sanoja osataan enemmän, mutta ne ovat vain sanoja ja kielioppi on heikompi kuin suomenkielisellä luokalla. Sanojen pohjalta pystyy kuitenkin saamaan selkoa puheesta.
        Ruotsipakottajien valtapoliittinen tavoite vahvistaa kaksikielisyyttä keinotekoisesti ei tuo tulosta.

        Helsinki, 2004, kielikylpyoppilaat:
        - 56 % oli täysin tai melko tyytyväisiä kielikylpyopetukseen.
        - 54 % ei siitä huolimatta halunnut jatkaa peruskoulun jälkeen.
        - Jotkut oppilaat olisivat halunneet vaihtaa suomenkieliselle luokalle, jos vanhemmat olisivat suostuneet.
        - 23 % piti kielikylpyä hyödyllisenä.
        - 67 % löysi lisäksi positiivisia ilmauksia, kuten "kivaa", "mukavaa".
        - 20 %:lle ei ollut muodostunut positiivista käsitystä (ollenkaan).
        Vanhemmista yli puolet oli korkeasti koulutettuja.
        (HY Opettajankoulutuslaitos, Pro-gradu -tutkielma Helena Antola helmikuu 2004)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Helsingin selvityksessä kielikylpyluokkien koululaiset totesivat, että eivät koe itseään kaksikielisiksi. Ruotsin sanoja osataan enemmän, mutta ne ovat vain sanoja ja kielioppi on heikompi kuin suomenkielisellä luokalla. Sanojen pohjalta pystyy kuitenkin saamaan selkoa puheesta.
        Ruotsipakottajien valtapoliittinen tavoite vahvistaa kaksikielisyyttä keinotekoisesti ei tuo tulosta.

        Katsoin vuoden 2019 ylioppilaat.

        Kymmenen parhaan joukkoon mahtui vain yksi ruotsinkielinen lukio - Gymnasiet Grankulla samskola (Kauniainen) sijalle 9.

        Paras Vaasalainen, Vasa Övningsskola, oli sijalla 32.

        Nyt poikkeuksellisena korona-keväänä Katedralskolan i Åbo oli sijalla 1., edellisenä vuonna ei mahtunut lähellekään kärkeä.

        Olisiko niin, että joillakin suomenkielisten ruotsin kielikylpyluokkien oppilailla saattaa olla kielissä hyviä tuloksia kielikylvystä huolimatta/riippumatta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Katsoin vuoden 2019 ylioppilaat.

        Kymmenen parhaan joukkoon mahtui vain yksi ruotsinkielinen lukio - Gymnasiet Grankulla samskola (Kauniainen) sijalle 9.

        Paras Vaasalainen, Vasa Övningsskola, oli sijalla 32.

        Nyt poikkeuksellisena korona-keväänä Katedralskolan i Åbo oli sijalla 1., edellisenä vuonna ei mahtunut lähellekään kärkeä.

        Olisiko niin, että joillakin suomenkielisten ruotsin kielikylpyluokkien oppilailla saattaa olla kielissä hyviä tuloksia kielikylvystä huolimatta/riippumatta?

        Totta. Parhaat lukiot ovat ihan muualla, kuin esim. Vaasassa, jossa kielikylpyjä toteutetaan ja seurataan. Yksittäisiä onnistumisia suitsutetaan.
        Näin siitäkin huolimatta, että Vaasan pienissä naapurikunnissa asukkaiden enemmistö on ruotsinkielisiä.
        Olisivatko alueen paikalliset suomenruotsin murteet ja puhekieli sellaisia, että sielläkään niistä ei tule tukea?


    • Helsinki:
      "Huonoo kielikylvyssä on se, ettei tiedä kaikkee suomeks mitä tietää ruotsiks ja sama toisin päin. Positiivisinta on se, että on paljon retkii luokan kanssa".

      "Sitten kun mä meen yliopistoon ni on paljon helpompi päästä ruotsin kielellä opiskelemaan ku suomen kielellä, koska kielikoe on niin helppo. Jos mä en pääsisi mieleiseen suomenkieliseen opiskelupaikkaan ni kyl mä sitten voisin sitä kokeilla".

      "Oppilaat puhuvat keskenään suomea, koska ruotsi on hankalampaa".

      • No niin, siinä niitä totuuksia.


    • Jos ei ole linkkiä faktatietoon niin on vain yritys kusettaa.

      Ilman todisteita voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa. Kaikki kirjoitukset, joissa ei ole mitään faktatietoa tai linkkiä sellaiseen, voidaan aina kylmästi jättää huomioimatta.

      • Luetun ymmärtäminen?
        Tuore kasvatustieteen pro gradu -lopputyö kartoitti, minkälaista tutkimusta kielikylvyistä löytyy 2015-2020. Lopputulos oli edellä mainittu: Kaiken kattavaa tutkimusta ei Suomessa ole, ei edes Vaasan yliopiston Kielikylvyn ja Monikielisyyden keskuksessa.
        Voit mennä tutkimaan sieltä itse. Kerro muillekin, jos löydät.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luetun ymmärtäminen?
        Tuore kasvatustieteen pro gradu -lopputyö kartoitti, minkälaista tutkimusta kielikylvyistä löytyy 2015-2020. Lopputulos oli edellä mainittu: Kaiken kattavaa tutkimusta ei Suomessa ole, ei edes Vaasan yliopiston Kielikylvyn ja Monikielisyyden keskuksessa.
        Voit mennä tutkimaan sieltä itse. Kerro muillekin, jos löydät.

        Suomessa markkinoidaan ja kiitellään kielikylpyjä hatarin perustein. Julkisuudessa puolustellaan, että "ei niihin ole pakko mennä".
        Suomessa kaksikielisten perheiden lapsilla esiintyy yleisesti puheen viivästymistä ja puolikielisyyttä, joka johtaa myöhemmin oppimisvaikeuksiin.
        Mitä ruotsin kielikylvyillä todellisuudessa tavoitellaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luetun ymmärtäminen?
        Tuore kasvatustieteen pro gradu -lopputyö kartoitti, minkälaista tutkimusta kielikylvyistä löytyy 2015-2020. Lopputulos oli edellä mainittu: Kaiken kattavaa tutkimusta ei Suomessa ole, ei edes Vaasan yliopiston Kielikylvyn ja Monikielisyyden keskuksessa.
        Voit mennä tutkimaan sieltä itse. Kerro muillekin, jos löydät.

        Laitatko linkin tuosta gradusta ja/tai siitä tutkimuksesta, joka väittää että kielikylpy aiheuttaa oppimishäiriöitä ja puolikielisyyttä. Eli aloitusviestin väitteisiin haetaan nyt todisteita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Laitatko linkin tuosta gradusta ja/tai siitä tutkimuksesta, joka väittää että kielikylpy aiheuttaa oppimishäiriöitä ja puolikielisyyttä. Eli aloitusviestin väitteisiin haetaan nyt todisteita.

        Mikä on luetun ymmärtäminen?
        Toistan, että ko. gradussa selvitettiin, minkälaista tutkimusta kielikylvyistä on Suomessa. MYÖS siinä todettiin, että kaiken kattavaa tutkimusta ei ole, ei puolesta eikä vastaan. Mielellään viitataan Kanadan tutkimuksiin, jossa kieliympäristö on aivan toinen ja lisäksi siellä vähemmistökielisiä kielikylvetetään enemmistön kieleen.
        Neuvoin jo etsimään vaikkapa Vaasan Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksesta, jos SINÄ löytäisit. Muut eivät ole löytäneet. Siinä sinulle yksi "linkki".
        Saman suuntaisilla yksittäistapauksilla on todistusvoimaa, mutta vasta riittävän suuriin joukkoihin perustuvalla selvityksellä on tutkimukselta edellytettävää yleistä todistusvoimaa. Sitä ei siis Suomessa ole puolesta eikä vastaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on luetun ymmärtäminen?
        Toistan, että ko. gradussa selvitettiin, minkälaista tutkimusta kielikylvyistä on Suomessa. MYÖS siinä todettiin, että kaiken kattavaa tutkimusta ei ole, ei puolesta eikä vastaan. Mielellään viitataan Kanadan tutkimuksiin, jossa kieliympäristö on aivan toinen ja lisäksi siellä vähemmistökielisiä kielikylvetetään enemmistön kieleen.
        Neuvoin jo etsimään vaikkapa Vaasan Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksesta, jos SINÄ löytäisit. Muut eivät ole löytäneet. Siinä sinulle yksi "linkki".
        Saman suuntaisilla yksittäistapauksilla on todistusvoimaa, mutta vasta riittävän suuriin joukkoihin perustuvalla selvityksellä on tutkimukselta edellytettävää yleistä todistusvoimaa. Sitä ei siis Suomessa ole puolesta eikä vastaan.

        Tutkimusta on todellakin tehty niin vähän ja suppeasti, että on hyvin harhaista väittää yhtään mitään kielikylpyjen eduista koko väestötasolla. Google Scholarilla löytyy nämä https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=kielikylpy&btnG=

        Linkki em. tutkimukseen https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121184/KortesalmiTuuli.pdf?sequence=2


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on luetun ymmärtäminen?
        Toistan, että ko. gradussa selvitettiin, minkälaista tutkimusta kielikylvyistä on Suomessa. MYÖS siinä todettiin, että kaiken kattavaa tutkimusta ei ole, ei puolesta eikä vastaan. Mielellään viitataan Kanadan tutkimuksiin, jossa kieliympäristö on aivan toinen ja lisäksi siellä vähemmistökielisiä kielikylvetetään enemmistön kieleen.
        Neuvoin jo etsimään vaikkapa Vaasan Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksesta, jos SINÄ löytäisit. Muut eivät ole löytäneet. Siinä sinulle yksi "linkki".
        Saman suuntaisilla yksittäistapauksilla on todistusvoimaa, mutta vasta riittävän suuriin joukkoihin perustuvalla selvityksellä on tutkimukselta edellytettävää yleistä todistusvoimaa. Sitä ei siis Suomessa ole puolesta eikä vastaan.

        Sinulla taitaa itse tökkiä luetun ymmärtäminen: Väität aloitusviestissä, että kielikylpy aiheuttaa oppimishäiriöitä ja kielellisiä ongelmia. Ole hyvä ja postaa tutkimus, jossa näin väitetään. Vai oletko itse keksinyt kaiken?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla taitaa itse tökkiä luetun ymmärtäminen: Väität aloitusviestissä, että kielikylpy aiheuttaa oppimishäiriöitä ja kielellisiä ongelmia. Ole hyvä ja postaa tutkimus, jossa näin väitetään. Vai oletko itse keksinyt kaiken?

        Voisiko ylläpito vastata tämän ruotsihörhön viestiin, ja todeta, että aloitusviesti ja hänelle em. vastatut ovat esim. tulleet eri IP-osoitteesta. Tuollainen harhainen hörhö on hyvä tipauttaa aina välillä maanpinnalle.



    • Hur känns det att vara ett offer?

      • Ja miten joku voi olla kielikylvyn uhri, kun kerran kielikylpy on täysin vapaaehtoinen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja miten joku voi olla kielikylvyn uhri, kun kerran kielikylpy on täysin vapaaehtoinen?

        Tämän voi yleistää lasten vanhempien vapaaehtoisesti tekemiin muihinkin valintoihin lasta koskien. Virheitä tulee aina, ja silloinhan lapsi, joka ei omista asioistaan vielä voi päättää, on enemmän tai vähemmän uhri.

        Kun on noin tyhmä, niin tajuaako sitä itse?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämän voi yleistää lasten vanhempien vapaaehtoisesti tekemiin muihinkin valintoihin lasta koskien. Virheitä tulee aina, ja silloinhan lapsi, joka ei omista asioistaan vielä voi päättää, on enemmän tai vähemmän uhri.

        Kun on noin tyhmä, niin tajuaako sitä itse?

        Enpä ole koskaan kuitenkaan kuullut, että joku väittäisi aikuisena, että 'jouduinpa kielikylvyn uhriksi, kun tyhmät vanhempani panivat minut siihen'. Luulenpa, että lapsi päinvastoin kiittää jälkikäteen fiksuja vanhempiaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämän voi yleistää lasten vanhempien vapaaehtoisesti tekemiin muihinkin valintoihin lasta koskien. Virheitä tulee aina, ja silloinhan lapsi, joka ei omista asioistaan vielä voi päättää, on enemmän tai vähemmän uhri.

        Kun on noin tyhmä, niin tajuaako sitä itse?

        Em. Kortessalmen Suomen ja Kanadan kielikylpytutkimusta koskevan Pro-gradu -tutkielman 4/2020 loppupäätelmiä:
        - "Kielikylpytutkimuksessa on aukkoja eikä täten voida täysin varmasti sanoa toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttaminen puolesta tai vastaan". s.33.
        - Käytetyn "tutkimisaineiston perusteella ei kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana ole tutkittu laajassa mittakaavassa kielikylpyoppilaiden kirjoittamista ja ymmärtämistä". s. 40.
        - "Kielikylpyoppilaiden ääntäminen ei ole natiivin normien mukaista". s. 34 ja s. 40.
        - "Tutkimukset keskittyivät ainoastaan vähemmistökielten kielikylpyyn"... joten
        - "Enemmistökielten kielikylvyistä tai kielikylpyoppilaiden kehittymisestä ei voi sanoa mitään". s.41.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Em. Kortessalmen Suomen ja Kanadan kielikylpytutkimusta koskevan Pro-gradu -tutkielman 4/2020 loppupäätelmiä:
        - "Kielikylpytutkimuksessa on aukkoja eikä täten voida täysin varmasti sanoa toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttaminen puolesta tai vastaan". s.33.
        - Käytetyn "tutkimisaineiston perusteella ei kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana ole tutkittu laajassa mittakaavassa kielikylpyoppilaiden kirjoittamista ja ymmärtämistä". s. 40.
        - "Kielikylpyoppilaiden ääntäminen ei ole natiivin normien mukaista". s. 34 ja s. 40.
        - "Tutkimukset keskittyivät ainoastaan vähemmistökielten kielikylpyyn"... joten
        - "Enemmistökielten kielikylvyistä tai kielikylpyoppilaiden kehittymisestä ei voi sanoa mitään". s.41.

        Näistä toteamuksesta ei käy ilmi mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää. Eikä myöskään mitään, mikä tukisi väitettä kielikylvyn haitallisuudesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näistä toteamuksesta ei käy ilmi mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää. Eikä myöskään mitään, mikä tukisi väitettä kielikylvyn haitallisuudesta.

        Ikäviä kokemuksia ei haluta tutkia. Ne halutaan vaieta olemattomiksi. Jo pekkä tutkimussuunnitelma toisi ongelmien olemassaolon päivänvaloon.
        Jokainen yksilö on arvokas ja ainutkertainen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ikäviä kokemuksia ei haluta tutkia. Ne halutaan vaieta olemattomiksi. Jo pekkä tutkimussuunnitelma toisi ongelmien olemassaolon päivänvaloon.
        Jokainen yksilö on arvokas ja ainutkertainen.

        Jo ainakin 1960-luvulta asti on tiedetty, että ruotsinkielisillä pojilla on esiintynyt änkytysongelmia enemmän kuin muilla.
        Sotalasten kielellisistä ongelmista on vain vähän tietoa. Ketä kiinnostaa?
        Kaksikielisten perheiden lapsilla on yleisesti todettu puheen viivästymistä ja myös kielellisiä häiriöitä.
        Kielikylvetettyjen lasten kielillisistä häiriöistä ja oppimisvaikeuksista vaietaan tai ne kielletään. Tälläkin palstalla asian nosto esille on aiheuttanut aggressioita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Enpä ole koskaan kuitenkaan kuullut, että joku väittäisi aikuisena, että 'jouduinpa kielikylvyn uhriksi, kun tyhmät vanhempani panivat minut siihen'. Luulenpa, että lapsi päinvastoin kiittää jälkikäteen fiksuja vanhempiaan.

        Ainakaan ei ylittäisi uutiskynnystä.


    • Ruotsinkielisiä kielikylpyjä siis markkinoidaan hatarin perustein. Kattavaa tutkimusta puolesta ja vastaan ei ole. Kielteiset puolet jätetään huomiotta.

      Yleisesti näin: "Huonoo kielikylvyssä on se, ettei tiedä kaikkee suomeks mitä tietää ruotsiks ja sama toisin päin".

      Helsingissä yli puolet halusi jatkaa peruskoulun jälkeen suomenkielisessä opetuksessa, koska suomen kielellä oppiminen helpottuu.

      Kielikylpyoppilaat käyttivät vapaa-ajallaan ruotsia hyvin vähän, koska sitä ei juurikaan kuule koulun ulkopuolella. Saman ikäluokan ruotsinkielisetkin puhuvat mieluummin suomea ja osaavat sitä hyvin.

      • Suomessa tarjotaan suomen ja ruotsin kielikylvyn lisäksi kylpyä myös muilla kielillä. ”Teoriasi” mukaan lapset eivät opi tätä kieltä, koska he eivät kuule sitä ympäristössään.

        Koska kielikylvystä on olemassa vain positiivisia esimerkkejä, niin haluaisin nähdä sen tutkimuksen, jonka mukaan kielikylpy aiheuttaa oppimishäiriöitä ja muita ongelmia. Etsimälläkään en tällaista mistään löydä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa tarjotaan suomen ja ruotsin kielikylvyn lisäksi kylpyä myös muilla kielillä. ”Teoriasi” mukaan lapset eivät opi tätä kieltä, koska he eivät kuule sitä ympäristössään.

        Koska kielikylvystä on olemassa vain positiivisia esimerkkejä, niin haluaisin nähdä sen tutkimuksen, jonka mukaan kielikylpy aiheuttaa oppimishäiriöitä ja muita ongelmia. Etsimälläkään en tällaista mistään löydä.

        Aiemmin jo todettiin, että ongelmista on vaiettu. Tieteellisin menetelmin toteutettu tutkimus toisi ongelmia julkisuuteen. Tutkimusta ei ole siis tehty. Miksi?
        Helsingin kaupungin peruskouluista on kuitenkin tehty haastatteluihin perustuva selvitys jo aikapäiviä sitten. Edellä esitettiin muutamia havaintoja.
        .
        Helsingin selvityksessä kävi ilmi , että yli puolet ei halunnut jatkaa kielikylvyssä peruskoulun yläasteen jälkeen.
        Oppilaat halusivat täysin suomenkieliseen opetukseen, koska katsoivat sen helpottavan oppimista.
        Vastaajista 20 %:n käsitykset kielikylvystä olivat negatiivisia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aiemmin jo todettiin, että ongelmista on vaiettu. Tieteellisin menetelmin toteutettu tutkimus toisi ongelmia julkisuuteen. Tutkimusta ei ole siis tehty. Miksi?
        Helsingin kaupungin peruskouluista on kuitenkin tehty haastatteluihin perustuva selvitys jo aikapäiviä sitten. Edellä esitettiin muutamia havaintoja.
        .
        Helsingin selvityksessä kävi ilmi , että yli puolet ei halunnut jatkaa kielikylvyssä peruskoulun yläasteen jälkeen.
        Oppilaat halusivat täysin suomenkieliseen opetukseen, koska katsoivat sen helpottavan oppimista.
        Vastaajista 20 %:n käsitykset kielikylvystä olivat negatiivisia.

        ”Aiemmin jo todettiin, että ongelmista on vaiettu”

        Niin, SINÄ olet todennut. Mutta missä on se tutkimus, jossa todetaan näin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aiemmin jo todettiin, että ongelmista on vaiettu. Tieteellisin menetelmin toteutettu tutkimus toisi ongelmia julkisuuteen. Tutkimusta ei ole siis tehty. Miksi?
        Helsingin kaupungin peruskouluista on kuitenkin tehty haastatteluihin perustuva selvitys jo aikapäiviä sitten. Edellä esitettiin muutamia havaintoja.
        .
        Helsingin selvityksessä kävi ilmi , että yli puolet ei halunnut jatkaa kielikylvyssä peruskoulun yläasteen jälkeen.
        Oppilaat halusivat täysin suomenkieliseen opetukseen, koska katsoivat sen helpottavan oppimista.
        Vastaajista 20 %:n käsitykset kielikylvystä olivat negatiivisia.

        Eli 80% siis piti siis kielikylpyä positiivisena asiana?

        Sinä siis tyrmäät kielikylvyn, vaikka 80% pitää sitä positiivisena?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli 80% siis piti siis kielikylpyä positiivisena asiana?

        Sinä siis tyrmäät kielikylvyn, vaikka 80% pitää sitä positiivisena?

        20 % oppilaista ei ollut muodostanut positiivista käsitystä kielikylvystä. Se ei tarkoita, että loput 80 % olivat tyytyväisiä. Päin vastoin.

        Yli puolet ei halunnut jatkaa kielikylpyjä peruskoulun jälkeen. Sitä perusteltiin suomenkielisen opetuksen paremmilla oppimistuloksina (!).

        Osa oppilaista kuvaili hyviä ja huonoja puolia, esim. "positiivisinta on se, että on paljon retkii luokan kanssa", mutta totesi samalla, että "huonoo kielikylvyssä on se, että ei tiedä kaikkee suomeks mitä tietää ruotsiks ja toisin päin".

        Yhteisenä kielteisenä kokemuksena esiintyi kieliopillisten asioiden puutteellinen hallitseminen. Kielioppi osattiin huonommin kuin tavallisessa (suomenkielisessä) luokassa opiskelevat. Myös ääntämisessä oli ongelmaa.

        Selvitys on vapaasti luettavissa vaikkapa netin kautta www.helsinki.fi


      • Anonyymi kirjoitti:

        20 % oppilaista ei ollut muodostanut positiivista käsitystä kielikylvystä. Se ei tarkoita, että loput 80 % olivat tyytyväisiä. Päin vastoin.

        Yli puolet ei halunnut jatkaa kielikylpyjä peruskoulun jälkeen. Sitä perusteltiin suomenkielisen opetuksen paremmilla oppimistuloksina (!).

        Osa oppilaista kuvaili hyviä ja huonoja puolia, esim. "positiivisinta on se, että on paljon retkii luokan kanssa", mutta totesi samalla, että "huonoo kielikylvyssä on se, että ei tiedä kaikkee suomeks mitä tietää ruotsiks ja toisin päin".

        Yhteisenä kielteisenä kokemuksena esiintyi kieliopillisten asioiden puutteellinen hallitseminen. Kielioppi osattiin huonommin kuin tavallisessa (suomenkielisessä) luokassa opiskelevat. Myös ääntämisessä oli ongelmaa.

        Selvitys on vapaasti luettavissa vaikkapa netin kautta www.helsinki.fi

        Helsingissä vain 56 % oli ruotsin kielikylpyyn täysin tai melko tyytyväisiä .
        23 % piti ruotsin kielikylpyä hyödyllisenä, mutta 67 % löysi myös jotain positiivista, kuten kivaa, paljon luokkaretkiä.
        20 %:lla käsitys oli negatiivinen.


    • Kuinka ne kehtaa ? ?

    • Enemmistö halusi jatkossa pelkästään suomenkielistä opetusta, että oppisi paremmin... hoh hoijaa näitä pakkoruotsifanaatikkoja

    • Ruotsifanaatikolla pakkotoistoneuroosi?

      • Kumpaakohan Suomen kansa uskoo enemmin: päteviä tutkimuksia aiheesta vai pakkoruotsifennomaaneja?


    • Suomessa kielikylpytutkimusta rahoitetaan verovaroilla. Vanhemmilla on oikeus saada kielikylvyistä oikeellista ja monipuolisempaa tietoa.
      Suomessa vallitsevana on ruotsinkieliset kielikylvyt, siis yhä pienemmän vähemmistön kielellä kylvetetään enemmistökielisiä lapsia enemmistökielisessä ympäristössä.

    • Uskomatonta.
      Ruotsin kielikylpyjä on järjestetty jo 30 vuotta eikä niiden hyödyistä ja haitoista Suomessa ole kattavaa tutkimuspohjaista tietoa.

      • Miten voi olla mahdollista?


    • Helsingissä vain 23 % oppilaista piti kielikylpyopetusta hyödyllisenä.

      20 % ei nähnyt kielikylpyopetuksessa mitään positiivista.

      • 23 % on aika vähän.


    • Yksittäisiä onnistumisia hehkutetaan valtamediaa myöten, mutta muusta vaietaan.

      • Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia, joista yksi on tämän palstan aloitusviestinä.

        Kieliaktiivilla ei ole ollut esittää yhtäkään tutkimusta, jonka mukaan kielikylpy aiheuttaisi "kehityksen häiriöitä ja oppimisvaikeuksia".

        Niitä odotellessa...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia, joista yksi on tämän palstan aloitusviestinä.

        Kieliaktiivilla ei ole ollut esittää yhtäkään tutkimusta, jonka mukaan kielikylpy aiheuttaisi "kehityksen häiriöitä ja oppimisvaikeuksia".

        Niitä odotellessa...

        Helsinki: Vain 23 % oppilaista piti kielikylpyä hyödyllisenä, 20 % ei.

        Aloituksessa jo todettiin, että ongelmista vaietaan. Niitä ei edes haluta tutkia, siis maton alle vaan, mutta markkinointi jatkuu.

        Markkinointia puolustellaan sanomalla, että eiväthän kielikylvyt ole pakollisia. Vastuu siis siirretään vanhemmille.


    • Suomenkielisistäkin pitäisi tehdä puolikielisiä?

    • Puolikielisyys ja muut kielen häiriöt voivat johtaa myöhempiin oppimisongelmiin.

      • Ei hätää.
        ÅÅPU Akademissa hyväksytään tohtorin väitöskirjoiksi plagiaatteja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei hätää.
        ÅÅPU Akademissa hyväksytään tohtorin väitöskirjoiksi plagiaatteja.

        Ei hätää.
        Helsingin yliopistossa on ruotsinkielisille opiskelukiintiöt ainakin lääketieteessä, oikeustieteessä ja historiassa. Niihin on päässyt pienemmillä pisteillä kuin suomenkielisiin.


    • Jatkuvasti yritetään vaikeuttaa ja lisätä suomenkielisten opiskelutaakkaa.

    • Puolikielisyyden ongelmat tiedetään varsinkin ruotsinkielisten keskuudessa. Aiheesta kuitenkin vaietaan julkisuudessa.

      Tämäkin keskusteluketju piilotettiin nopeasti 10 sivun taakse.

      • Piilotettiin hetkessä uudelleen neljän sivun taakse.


    • Ruotsin kielikylpyjä puolustellaan myös niiden vapaaehtoisuudella.

      Haitoista on selvää näyttöä, mutta haitoista ei ole haluttu tehdä kattavaa virallista tutkimusta.

      Täällä voidaan siis kertoa, että haittoja ja oppimisvaikeuksia ei ole tutkimuksissa todistettu.

      • Vastuu tulkinnasta kuulijalla:

        Eihän ruotsin kielikylpyyn ole pakko mennä.


    • Näin siis Helsingissä 2004:
      Ruotsin kielikylpyluokkien enemmistö halusi jatkossa yksinomaan suomenkielistä opetusta, että oppimistulokset paranisivat.

      • Kielikylvettäjiä ei kiinnosta:
        Peruskoulun yläasteelta lukioon siirtyvät halusivat yleisesti yksinomaan suomenkieliseen opetukseen oppimistulosten parantamiseksi.


    • Ongelmat tiedetään, mutta ongelmia ei ole todettu tutkimuksissa, koska tutkimuksia ei ole ko. aiheesta haluttu tehdä.
      Tutkimus ei hyödyttäisi niitä tahoja, jotka markkinoivat ruotsin kielikylpyjä.

      • Pakkoruotsi on vallan väärinkäyttöä. Kansan selvä enemmistö poistaisi sen. Näin myös elinkeinoelämän järjestöt.

        Ruotsin kielikylvyt ovat arveluttavia. Niiden mahdollisista hyödyistä ja haitoista ei ole kattavaa tutkimusta.

        Ruotsin kielikylvyissä enemmistökielisiä kylvetetään vähemmistökieleen kuplan sisällä.

        Suomenruotsia juurikaan kuule arkielämässä kuplan ulkopuolella paitsi ehkä Vaasan ympärillä pienissä ruotsienemmistöisissä kunnissa.


    • Yksisilmäistä politikointia.

      Pakkoruotsihan on poliittinen oppiaine.

      • Suomen pakkoruotsi ja entisten Neuvostoliiton satelliittien pakkovenäjä ovat poliittisia oppiaineita.

        Venäjää äidinkielenään puhuvia on kuitenkin yli 100 miljoonaa henkeä.

        Suomenruotsin puhujia on alle 300.000 henkeä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomen pakkoruotsi ja entisten Neuvostoliiton satelliittien pakkovenäjä ovat poliittisia oppiaineita.

        Venäjää äidinkielenään puhuvia on kuitenkin yli 100 miljoonaa henkeä.

        Suomenruotsin puhujia on alle 300.000 henkeä.

        Suomen ruotsalaisista vain noin 30.000 ei osaa suomea.

        Todellakin poliittinen oppiaine.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomen ruotsalaisista vain noin 30.000 ei osaa suomea.

        Todellakin poliittinen oppiaine.

        Ruotsin kielikylpy - lääkettä omalla vastuulla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kielikylpy - lääkettä omalla vastuulla.

        Anna lapselle lahja omalla vastuulla ja katso, miten käy?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Anna lapselle lahja omalla vastuulla ja katso, miten käy?

        Yleisen tason kattavaa tutkimusta ei ole.


    • Julkisvallan pitäisi puuttua kielikylpyjen markkinointiin. Kysymys on poliittisista tavoitteista vähemmistökielisten eduksi.
      Tilanne on villi.

      • Kielikylvyissä on mieltä ja niitä voisi suositella turvallisemmin, jos ruotsinkielisen vähemmistön lapsia kielikylvetettäisiin enemmistön kieleen, suomeen.


    • Palstalla pyörii keskusteluketju, jossa väitetään ruotsin kielikylvyn kasvattavan monikielisiä lapsia.

      Perusteluna mainitaan, että lapset KOKIVAT itsensä monikielisiksi.

      Viittaa koululaisten manipulointiin.

      Oppimistuloksista ei mainita mitään, vain "kokemuksesta" . Ja kuinka monen kokemuksesta?

      • "Monikielisyyden kokemukset" - mitä ne muut kielet olivat?

        Lähdetäänkö ruotsin kielikylpyjä nyt markkinoimaan "kaksikielisyyden" sijasta "monikielisyyden kokemuksilla"?


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Monikielisyyden kokemukset" - mitä ne muut kielet olivat?

        Lähdetäänkö ruotsin kielikylpyjä nyt markkinoimaan "kaksikielisyyden" sijasta "monikielisyyden kokemuksilla"?

        Ala-asteesta ja peruskoulusta tehdään elämysmatka?
        Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan
        - ruotsin kielikylpyluokkien oppilaat oppivat sanoja, mutta kielioppi oli heikompi kuin suomenkielisten luokkien oppilailla
        - ääntäminen ei ollut natiivin kaltaista
        - ongelmia myös matemaattisissa käsitteissä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ala-asteesta ja peruskoulusta tehdään elämysmatka?
        Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan
        - ruotsin kielikylpyluokkien oppilaat oppivat sanoja, mutta kielioppi oli heikompi kuin suomenkielisten luokkien oppilailla
        - ääntäminen ei ollut natiivin kaltaista
        - ongelmia myös matemaattisissa käsitteissä.

        Vastuullisilta tahoilta voisi odottaa, että haittoja ei lakaista maton alle.


    • Ongelmat eivät sillä ratkea.

    • Lasten tulevaisuudella ei saisi leikitellä.

      • Ruotsin "kielikylpyasiantuntijoilla" ja muilla kovaäänisimmillä pakkoruotsittajilla tuskin on lapsia ollenkaan? Jutut ovat niin todellisuudelle vieraita.


    • Mitäs muitten lapsista.

    • Mitäkähän mieltä nykyinen pääministeri ja muu hallitus on harjoitetusta kielipolitiikasta , taitavat olla lisäämässä suomenkielisille ruotsivaatimuksia .
      Suomessa on kummallinen tapa pakottautua nousemaan puuhun perse edellä ??!!

    • Kyllä mahtaa ruotsipaskiaisia naurattaa .

    • Päättäjiltä odottaisi vastuuntuntoa .

    • Kielikylpyasioihin toivoisi avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja aitoa tutkimusotetta.

    • Kielikylpytaustaisten yksittäisistä onnistumisista ei voi päätellä, että yksittäiset yo-kirjoitusten hyvät kielten arvosanat olisivat nimenomaan ruotsin kielikylvyn ansiota.

      Ei myöskään voida varmuudella väittää, että samanaikaiset matematiikan koko maata heikommat arvosanat (B, A, I hylätty) johtuvat ruotsin kielikylvystä.

      • Tullaanko nämäkin asiat ratkaisemaan huutoäänestyksellä, johon valitaan pakkoruotsittajien palkkatrolleja?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tullaanko nämäkin asiat ratkaisemaan huutoäänestyksellä, johon valitaan pakkoruotsittajien palkkatrolleja?

        Tuosta välistä on poistettu uhkaavan tuntuinen pakkoruotsittajan "kehotus."


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tullaanko nämäkin asiat ratkaisemaan huutoäänestyksellä, johon valitaan pakkoruotsittajien palkkatrolleja?

        Näitä palkkatrolleja taitaa olla myös valtamediassa.


    • Rehellisyyttä lisää!

    • Kielikylpyjen markkinoilla tietämys on tosiaan heikoissa kantimissa. Joka asiasta vaaditaan linkkejä. Yllätyksiä, yllätyksiä?

      • Eihän ne tiedä mitään. Pelkkää roskapropagandaa.
        Tosi outoja väitteitä kielipalstalla.


    • Kattavampi tutkimus ei siis ole ruotsin kielikylpyjen markkinoinnille eduksi?

    • Näin on eletty 30 vuotta.

      • Virallisesti kaksikielisyystutkimusta ja kielikylpytutkimusta on Åbo Akademissa ja Helsingin yliopiston Vaasan yksikön kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksessa, joka kuuluu Pohjoismaisten kielten laitoksen alaisuuteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Virallisesti kaksikielisyystutkimusta ja kielikylpytutkimusta on Åbo Akademissa ja Helsingin yliopiston Vaasan yksikön kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksessa, joka kuuluu Pohjoismaisten kielten laitoksen alaisuuteen.

        Koko pakkoruotsihömppä ja suomenruotsin kielikylvyt ovat ruotsinkielisten aivopieruja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koko pakkoruotsihömppä ja suomenruotsin kielikylvyt ovat ruotsinkielisten aivopieruja.

        Kielikylpyjen myyntiesitteitä väitetään tutkimukseksi.

        Mari Bergroth, Kotimaisten kielten kielikylpy, Vaasan yliopiston selvityksiä ja raportteja 5/2015, tiivistelmä s. 1:

        Mm. kielikylpyoppilaiden kielenkehityksen vaiheista ja oppimisprosesseista tarvittaisiiin lisää tutkimustietoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kielikylpyjen myyntiesitteitä väitetään tutkimukseksi.

        Mari Bergroth, Kotimaisten kielten kielikylpy, Vaasan yliopiston selvityksiä ja raportteja 5/2015, tiivistelmä s. 1:

        Mm. kielikylpyoppilaiden kielenkehityksen vaiheista ja oppimisprosesseista tarvittaisiiin lisää tutkimustietoa.

        Tuo kielenkehityksen vaiheet on kova juttu.

        Suomenruotsalaisilla kaksikielisillä lapsilla esiintyy kielenkehityksen häiriöitä, puheen viivästymistä, kielten sekoitusvaikutusta ja puolikielisyyttä, jotka voivat johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin.

        Samoja haittavaikutuksia on havaittu myös suomenkielisillä ruotsin kielikylvyt käyneillä nuorilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kielenkehityksen vaiheet on kova juttu.

        Suomenruotsalaisilla kaksikielisillä lapsilla esiintyy kielenkehityksen häiriöitä, puheen viivästymistä, kielten sekoitusvaikutusta ja puolikielisyyttä, jotka voivat johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin.

        Samoja haittavaikutuksia on havaittu myös suomenkielisillä ruotsin kielikylvyt käyneillä nuorilla.

        Tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta ei ole eikä uskalleta tehdä.


    • Suomenruotsin kielikylpyjä toteutetaan hataralla pohjalla.

      • Vähemmistökielen kielikylvyt enemmistökielisessä ympäristössä ovat vähintäänkin arveluttavia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähemmistökielen kielikylvyt enemmistökielisessä ympäristössä ovat vähintäänkin arveluttavia.

        Ruotsi on vähemmistökieli.
        Järjetöntä kielikylvettää suomenkielisiä lapsia ja koululaisia vähemmistökieleen, jota puhuu vain 4,7 %. Heistäkin varsinkin pääkaupunkiseudulla useimmat puhuvat suomea yhtä hyvin kuin ruotsia tai jopa paremmin.


    • Suomi-Finland Espoo 1900-luvun alussa:
      Espoon Lahnuksella ruotsinkieliset rakensivat ensimmäisen suomenkielisen koulun ympärille kaksi metriä korkean piikkilanka-aidan, että suomenkieliset lapset eivät pääsisi kouluun.

      • Ruotsin kielikylpyjä ei järjestetä suomenkielisille lapsille hyvässä tarkoituksessa?


    • Ruotsinkielinen säätiöraha on tukenut ruotsin kielikylpyjen tutkimusta.

      Mitenhän tulisi rahaa, jossa tutkittaisiin kielikylpylapsilla havaittuja kielellisiä ongelmia ja sen vaikutusta myöhempiin oppimisongelmiin?

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiesikö Martina miehensä taustat?

      Turkkilainen miljonääri onkin irakilainen jolla huikea rikostausta? Askarruttaa tiesikö Martina mistä on kyse vai tuliko yllätyksenä. Joka tapauksessa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      403
      26154
    2. Korona räjähtämässä käsiin 618 uutta tartuntaa 5 uutta kuolemaa

      Marin ja Kiuru karjaisivat kunnille mm. HUS-alueelle viime hetkellä, eivät ne pysty hoitamaan asioitansa vaan tarvitaan Marinin hallituksen tiukkaa oh
      Maailman menoa
      727
      16454
    3. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      399
      15235
    4. Seiska: Sedu Koskinen vaihtaa nimensä eksoottiseksi Zedu Di Lucaksi!

      No nyt! Ja nimen takana vanha ystävä Andy McCoy... https://www.suomi24.fi/viihde/seiska-sedu-koskinen-vaihtaa-nimensa-eksoottiseksi-zedu-di-lucaksi-ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      117
      13231
    5. Joskus naista ei vaan tajua

      Nainen ostaa netistä tavaraa 30 eurolla kengät ja sitten lähtee hakee niitä 30km päästä eli ajaa 60 km edestakas kun kaupassa samat kengät maksaa 40 e
      Parisuhde
      58
      3138