Jos me nähdä, katoaako nämä tunteet? Minulla on kauhea ikävä sua, mutta ehkä aika auttaa. Pelkään, että kun nähdään jossain vaiheessa väkisinkin, leimahtaa se roihu taas. Tää on tosi kuluttavaa. Toisaalta ihaninta ikinä ja toisaalta kamalinta. Argh.
Katoaako tunteet
Anonyymi
27768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Hyvät tunnisteet taas.. millon kohtasit viimeksi.
Jos haluaisin, että hän tietää tunteistani, olisin jo laittanut viestin suoraan hänelle. Näin hänet viimeksi tällä viikolla ohimennen. Siitä, kun olemme jutelleet, on aikaa, enkä muista tarkasti, milloin.
Kyllä ne katoaa, jos toista ei enää koskaan näe. Mutta toisen näkeminen ja juttelu voi tuoda tunteet uudelleen pinnalle. Siinä juttelussa selviää asioita, joita on pitkän aikaa miettinyt ja ihmetellyt. Mieheltä.
Ei katoo jos kyse rakkaudesta
Joku panetus himo ja pikkuihastus katoo kun löytää uuden kohteen panetuksilleen
Onko joku ylipainoinen dumpannut sinut kun sheimaat niin katkerasti?
Ei ne katoa jos oikeasti syvät tunteet.
Parempi ylipainoinen, kuin ku**päinen. Jälkimmäisestä ei voi parantua!
Jos pitää omia tunteita koko ajan yllä näkemättä toista, niin suuri vaara on, ettet pysty olemaan neutraali nähdessänne. Toisella täytyy olla myös vastaavia tuntemuksia tavatessanne.
Jäitä hattuun sanoisin.
Annetaan jään sulata.
Miten ne tunteet pystyy sammuttamaan?Jos osaisin, olisin sen jo tehnyt.
Niinpä, en osaa sanoa mikä tapa se voisi olla kohdallasi. Useamman palolaitoksen sammutuskalustokaan ei tukahduta aitoa sydämeen asti livahtanutta kaiken anteeksi antavaa/pyytävää tunnetta.
Sitä sanotaan rakkaudeksi.
Sivusta: Huokaus!
Katoaa helpommin niin, kun tunteet ei kohtaa? Ja tuntuu siltä.
Ei auta aika, eikä mikään. Hyväksy omat tunteesi. Et ole vastuussa toisen tunteista, vain omistasi. Moni alkaa syyttä toista, jos toinen haluaa jotain muuta kuin itse.
Miksi? Se on suurin lahja ihmiskunnalle, se vapaus valita.
Itse pelkään sitä näkemistä aivan hirveästi. Toisaalta se olisi ainut keino nähdä totuus. Mutta entäs jos ne tunteet taas nousee.Joka kerta kun nähnyt edes vilauksen niin ne ovat nousseet pintaan aika outoa olisi että nyt tunnukaan enää miltään ja voi olla normaalisti. Koskaan ei voi tietää.
Näinpä. On ollut niin hurjaa nähdä hänet että henkeni dalpautuu, kuten kesällä eräällä vaateosastolla. En pystynyt huutamaan peräsi kun et minua nähnyt. Kadun aikaan saamattomuuttani.
Kävin kesällä varmaan 2 tai 3 kertaa vain ruokakaupassa. En muualla kaupoissa. Eli joku toinen on ollut.Koronnan takia en käy huvikseen kaupoissa.
Ihan kauhea ikävä. Haluaisin vaan nähdä sua ja jutella. No haluaisin enemmänkin, mutta tuo näkeminenkin riittäisi alkuun. Mulla ei oo mitään tietoa, milloin nähdään. Ehkä nähdään, ehkä ei. Murrunko ja otan yhteyttä? Vai sekoanko muuten?
Aloittaja.
Jostain syystä tuntuu siltä että teet tilantesta itsellesi tosi vaikean. Alun perusteella ajatus et nimenomaan sinun pitäisi ottaa yhteyttä. Miksi se tuntuu murtumiselta? Oletko luvannut ettet ota yhteyttä? Jos olet niin miksi? Jos haluat nähdä otat yhteyttä. Turhaa mietit sen pitemmälle.
En halua sälyttää vastuuta yhteydenottamisesta hänelle. Uskon siihen, että jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Siksi ajattelen, että minun pitää itse selvittää tämä, jos haluan. Käyn itseni kanssa moraalista kamppailua, itselleni oon luvannut, etten tee mitään.
Ota yhteyttä.
Tämä?
Se.
Sellaista ihmistä voi välillä miettiä jonka on tuntenut kymmenien vuosien ajan. Sillä tavalla että miettii, että mitähän hänen elämäänsä mahtaa kuulua.En mieti sellaisia ihmisiä joiden kanssa en ole olltu tekemisissä.
Jos ajattelet jotain ihmistä noin tiiviisti niin mitä menetät, jos otat häneen yhteyttä.
En ymmärrä sinua.
Olen yrittänyt ottaa naiseen yhteyttä tekstiviesteillä. Nyt täytyy odottaa ja varautua pahimpaan. Sitähän tämä elämä on, kun on nämä yksipuoliset tunteet. Täällä kun näitä lukee, en ole näköjään ainoa. m>n
Hyvä sinä!