Puolueen voidaan katsoa syntyneen vuonna 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto sekä Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät vuonna 1908 Maalaisliitoksi. Vuonna 1965 nimeksi muutettiin Keskustapuolue. Nykyinen nimi Suomen Keskusta otettiin käyttöön vuonna 1988.
Suomen sisällissodan jälkeen Maalaisliitto pyrki ajamaan tasapainoa ja kansallista sopua, hyväksyen esimerkiksi punaisten armahdukset. Puolue johti myös 1930-luvulla taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan. Yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa alkoi lisääntyä, ja ensimmäinen niin sanottu punamultahallitus muodostettiin vuonna 1937.
1906
Ajatus suomalaisen maalaispuolueen perustamisesta toteutui. Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa Suomen Maalaisväestön Liiton (SML). Se järjestyi lokakuussa valtakunnalliseksi puolueeksi Seinäjoella kokoukseen soluttautuneiden vanha- ja nuorsuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Samaan aikaan syntyi Kauhavalla Nuorsuomalaisen Puolueen sisälle maaseutuväestön näkemyksiä ohjelmassaan painottanut ryhmittymä, Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto (EPNM). Sen keskeisenä perustajana ja taustavaikuttajana toimi Santeri Alkio. Näiden kahden “maalaisliiton” paikallisosastoja alkoi syntyä nopeasti eri puolille maata.
1907
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa SML sai valtiopäiville yhdeksän edustajaa ja EPNM yhden eli Santeri Alkion, joka siirtyy muutaman kuukauden jälkeen SML:n eduskuntaryhmään.
1917
Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin vaatimalla “Suomen riippumattomuutta mistään muusta emävaltiosta” ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Seitsemän paikan vaalivoittoa monin verroin arvokkaampi saavutus puolueelle oli Suomen itsenäisyys: 6. päivänä joulukuuta eduskunta hyväksyi Kyösti Kallion senaatissa laatiman ja Santeri Alkion ensimmäisenä allekirjoittaman itsenäisyysjulistuksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasavalta. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa oli Kallion lisäksi toinenkin maalaisliittolainen, E.Y. Pehkonen.
1918
Kansakuntaa raastanut sisällissota päättyi huhtikuussa valkoisten voittoon. Monet maalaisliittolaiset alkoivat puhua kansallisen sovinnon puolesta. Kyösti Kallio julisti Nivalan kirkossa: “Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia; Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä”.
1919
Suomessa puhjennut hallitusmuototaistelu sai maalaisliiton kannalta onnellisen lopun: monarkiaa kannattaneet oikeistopiirit hävisivät kiistan ståhlbergiläisten nuorsuomalaisten ja maalaisliiton johtamalle tasavaltalaisten ryhmittymälle. Santeri Alkio nousi tasavaltalaisten johtohahmoksi sen jälkeen kun K. J. Ståhlberg siirtyi pois politiikasta elokuussa 1918. Tasavaltalaisuus, toiminta itsenäisyyden puolesta, radikaalit maareformiohjelmat, sovintopolitiikan vaatimukset sekä tehostunut järjestötyö nostivat maalaisliiton kerralla suurten puolueiden joukkoon vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Paikkamäärä kasvoi 26:sta 42:een.
1921
Helsingin puoluekokouksessa hyväksytyssä maalaisliiton ohjelmassa vaadittiin muun muassa uuden, kapitalismista ja sosialismista selvästi erottuvan talousjärjestelmän luomista.
1922
Kyösti Kalliosta tuli ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri. Eduskunnassa säädettiin Lex Kallio (tilattomista pienviljelijöitä hankkimalla heille maata asutustarkoituksiin) ja Lex Pulkkinen (puutavarayhtiöiden hankkimien kiinteistöjen palauttaminen valtiolle). Maalaisliiton radikaalit maareformivaatimukset kantoivat hedelmää ja edistivät tasavallan eheytymistä.
1925
Lauri Kristian Relander valittiin ensimmäisenä maalaisliittolaisena tasavallan presidentiksi.
1929
Maalaisliiton eduskuntaryhmä kasvoi vaaleissa 60-jäseniseksi, mikä on puoleen historian paras saavutus. SDP jäi niukasti kakkoseksi.
1930
Maalaisliitto irtautui lopullisesti lapuanliikkeestä sen väkivaltaisten toimintatapojen ja demokratian vastaisten päämäärien vuoksi. Puoluekokouksen linjaus oli selkeä: “Maalaisliittolaiset eivät voi ottaa osaa mihinkään järjestöön tai yhtymään, jonka tarkoituksena on kansanvaltaa ja oikeusjärjestystämme uhmaavin keinoin, laillisia ja vastuunalaisia valtioelimiä painostaen sekä niiden vapaata toimivaltaa rajoittaen koettaa ajaa määrätyn suuntaisia valtiollisia tai yhteiskunnallisia tarkoitusperiä. Päinvastoin on jokaisen puolueemme jäsenen ehdoton velvollisuus astua vastustamaan kaikkia tämäntapaisia suunnitelmia.”
1932
Lapuanliikkeen lisäksi maalaisliitto taisteli myös äärivasemmistoa vastaan. Uudessa puolueohjelmassa vaadittiin “kommunismin, huliganismin ja muun rikollisuuden” vastustamista.
Suomen sisällissodan jälkeen Maalaisliitto pyrki ajamaan tasapainoa ja kansallista sopua, hyväksyen esimerkiksi punaisten armahdukset. Puolue johti myös 1930-luvulla taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan. Yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa alkoi lisääntyä, ja ensimmäinen niin sanottu punamultahallitus muodostettiin vuonna 1937.
1906
Ajatus suomalaisen maalaispuolueen perustamisesta toteutui. Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa Suomen Maalaisväestön Liiton (SML). Se järjestyi lokakuussa valtakunnalliseksi puolueeksi Seinäjoella kokoukseen soluttautuneiden vanha- ja nuorsuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Samaan aikaan syntyi Kauhavalla Nuorsuomalaisen Puolueen sisälle maaseutuväestön näkemyksiä ohjelmassaan painottanut ryhmittymä, Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto (EPNM). Sen keskeisenä perustajana ja taustavaikuttajana toimi Santeri Alkio. Näiden kahden “maalaisliiton” paikallisosastoja alkoi syntyä nopeasti eri puolille maata.
1907
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa SML sai valtiopäiville yhdeksän edustajaa ja EPNM yhden eli Santeri Alkion, joka siirtyy muutaman kuukauden jälkeen SML:n eduskuntaryhmään.
1917
Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin vaatimalla “Suomen riippumattomuutta mistään muusta emävaltiosta” ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Seitsemän paikan vaalivoittoa monin verroin arvokkaampi saavutus puolueelle oli Suomen itsenäisyys: 6. päivänä joulukuuta eduskunta hyväksyi Kyösti Kallion senaatissa laatiman ja Santeri Alkion ensimmäisenä allekirjoittaman itsenäisyysjulistuksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasavalta. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa oli Kallion lisäksi toinenkin maalaisliittolainen, E.Y. Pehkonen.
1918
Kansakuntaa raastanut sisällissota päättyi huhtikuussa valkoisten voittoon. Monet maalaisliittolaiset alkoivat puhua kansallisen sovinnon puolesta. Kyösti Kallio julisti Nivalan kirkossa: “Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia; Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä”.
1919
Suomessa puhjennut hallitusmuototaistelu sai maalaisliiton kannalta onnellisen lopun: monarkiaa kannattaneet oikeistopiirit hävisivät kiistan ståhlbergiläisten nuorsuomalaisten ja maalaisliiton johtamalle tasavaltalaisten ryhmittymälle. Santeri Alkio nousi tasavaltalaisten johtohahmoksi sen jälkeen kun K. J. Ståhlberg siirtyi pois politiikasta elokuussa 1918. Tasavaltalaisuus, toiminta itsenäisyyden puolesta, radikaalit maareformiohjelmat, sovintopolitiikan vaatimukset sekä tehostunut järjestötyö nostivat maalaisliiton kerralla suurten puolueiden joukkoon vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Paikkamäärä kasvoi 26:sta 42:een.
1921
Helsingin puoluekokouksessa hyväksytyssä maalaisliiton ohjelmassa vaadittiin muun muassa uuden, kapitalismista ja sosialismista selvästi erottuvan talousjärjestelmän luomista.
1922
Kyösti Kalliosta tuli ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri. Eduskunnassa säädettiin Lex Kallio (tilattomista pienviljelijöitä hankkimalla heille maata asutustarkoituksiin) ja Lex Pulkkinen (puutavarayhtiöiden hankkimien kiinteistöjen palauttaminen valtiolle). Maalaisliiton radikaalit maareformivaatimukset kantoivat hedelmää ja edistivät tasavallan eheytymistä.
1925
Lauri Kristian Relander valittiin ensimmäisenä maalaisliittolaisena tasavallan presidentiksi.
1929
Maalaisliiton eduskuntaryhmä kasvoi vaaleissa 60-jäseniseksi, mikä on puoleen historian paras saavutus. SDP jäi niukasti kakkoseksi.
1930
Maalaisliitto irtautui lopullisesti lapuanliikkeestä sen väkivaltaisten toimintatapojen ja demokratian vastaisten päämäärien vuoksi. Puoluekokouksen linjaus oli selkeä: “Maalaisliittolaiset eivät voi ottaa osaa mihinkään järjestöön tai yhtymään, jonka tarkoituksena on kansanvaltaa ja oikeusjärjestystämme uhmaavin keinoin, laillisia ja vastuunalaisia valtioelimiä painostaen sekä niiden vapaata toimivaltaa rajoittaen koettaa ajaa määrätyn suuntaisia valtiollisia tai yhteiskunnallisia tarkoitusperiä. Päinvastoin on jokaisen puolueemme jäsenen ehdoton velvollisuus astua vastustamaan kaikkia tämäntapaisia suunnitelmia.”
1932
Lapuanliikkeen lisäksi maalaisliitto taisteli myös äärivasemmistoa vastaan. Uudessa puolueohjelmassa vaadittiin “kommunismin, huliganismin ja muun rikollisuuden” vastustamista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
1948
Siinä poimien vähän keskustan historiaa. Paljon olisi laajemminkin, mutta siinä jotain tiivistäen.
Jos teitä kiinnostaa muu puoluelaisia, niin tehkää omanne hostoriikki, ihan oman katsonnan mukaan, ilmeisesti omille puoluesivuillenne.
Tuskin meitä nyt täällä " hyviä tai pahoja" kun sitäkin kuulee, miten huonoja on kepulaiset. Tuskin mekään nyt poiketaan valtaväestöstä puoleen tai toiseen.
Hyvä kuitenkin kun on mielipiteitä suuntaan ja toiseen.
Nyt ainakin tämä mielipide lähtee ip kahville, mitähän naisväki onkaan nyt taikonut palaa siihen ? Äänten ja kokkaamisen perusteella, olisi uunista tulossa jokin piirakka.
Hyvää paivänjatkoa itsekullekkin ! niin...jos lisäisi " valitsemallanne mielipiteillä "
-mielipide vapaus on yksi tärkeitä perusoikeuksia. Huom mm aito-arska, kun olet rehvastellut että sait kirjoituksia poistaa jotka ei omaan ideologiaan sopineet.
keskustele vapaasti,ja arska sanoo että poisti...heh..liian hyvät lähti poistoon,jotka tallella,otan nitä 1:1 vielä esille,saattaa alkaa niska punoittaan...
kepun nykyhistoriaa käydään läpi televisiossa tänään klo 20.00
MOT
Ei MOT avaa kuitenkaan Stasilistaa. Olisi jos avaisi, saattaisi monella demarilla mennä yöunet.
Samoin MOT salaa Tiitisen listan.
Saattaa olla ettei demarit lainkaan näyttäneet Tiitiselle, olisi tullut hyvä kiristyskeino.
Lopulta tuli Sipilä ja Berner. Se oli siinä ja hyvä yötä kepu. Lopun hoiti korona Lintilä.
Nyt kepu ajamaan ansiosidinnaista tasapuolisesti kaikille tarvitsijoille, ei yksin liittojen jäsenille, kuten vasemmito edelleen vaatii. ym varovapauden poistoa Ay-liikeelle. Tallaiset vääryyksien korjaukset nostaa kepua.
Puhuisin oikeaoppisesti vapaussodasta. Sehän de facto oli kyseessä.
SOTILAS
Vapautti naiset, joilla oli housut, kuula päähän.
Stalin oli ankarai vielä 1935 lahdatessaan 35000 Suomalaista punaista karkuria Venäjällä.
Siinä meni mm SDP puheenjohtajana 1917-1918 ollut Kullervo Manner. mm Manner oli jo aiemmin vankilassa -pakkotyössä, siihen aikaan ei selliin ruokittu. Luonnollisesti myös SDP puheenjohtajana 1911-1913 olleella Otto Wille Kuusisella oli näppinsä pelissä.
Nooh ne tottuteli siellä siihen elämään mikä nyt on talikkokommariagraarisossujen kavereilla täällä. Naapurin selluköppi kerskui lähtevänsä taas 'Svettoon panemaan' koronan mentyä enimmäkseen ohi.
"Loppu tiedetäänkin, jossa nyt taaperretaan"
Juha-Lesta Sipilä upotti lahkolaispolitiikallaan keskustan.
Esimerkiksi opiskelijat eivät enää ikinä äänestä keskustaa Juha-Lesta Sipilän lestatyylisten koulutuslupausten jälkeen.
Sosialismi on sairaus.
Ja vielä paha sellainen.
Elää vain toisen persuuksilla.
Kuten tukijussi? Kepun tukijussien kaverit on selluköpejä eli sossuja. Kymeenlaakson selluköpien äänillä Marin on pääministeri ja kepun tukijusseille rahaa muiden taskuista kuppaava naaras.
Arska saisi vetää ideologinsa vc pöntöstä alas, se niin näkyy ja haisee. Sosialismi on rikos yhteiskuntaa kohtaan.