Puolueen voidaan katsoa syntyneen vuonna 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto sekä Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät vuonna 1908 Maalaisliitoksi. Vuonna 1965 nimeksi muutettiin Keskustapuolue. Nykyinen nimi Suomen Keskusta otettiin käyttöön vuonna 1988.
Suomen sisällissodan jälkeen Maalaisliitto pyrki ajamaan tasapainoa ja kansallista sopua, hyväksyen esimerkiksi punaisten armahdukset. Puolue johti myös 1930-luvulla taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan. Yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa alkoi lisääntyä, ja ensimmäinen niin sanottu punamultahallitus muodostettiin vuonna 1937.
1906
Ajatus suomalaisen maalaispuolueen perustamisesta toteutui. Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa Suomen Maalaisväestön Liiton (SML). Se järjestyi lokakuussa valtakunnalliseksi puolueeksi Seinäjoella kokoukseen soluttautuneiden vanha- ja nuorsuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Samaan aikaan syntyi Kauhavalla Nuorsuomalaisen Puolueen sisälle maaseutuväestön näkemyksiä ohjelmassaan painottanut ryhmittymä, Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto (EPNM). Sen keskeisenä perustajana ja taustavaikuttajana toimi Santeri Alkio. Näiden kahden “maalaisliiton” paikallisosastoja alkoi syntyä nopeasti eri puolille maata.
1907
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa SML sai valtiopäiville yhdeksän edustajaa ja EPNM yhden eli Santeri Alkion, joka siirtyy muutaman kuukauden jälkeen SML:n eduskuntaryhmään.
1917
Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin vaatimalla “Suomen riippumattomuutta mistään muusta emävaltiosta” ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Seitsemän paikan vaalivoittoa monin verroin arvokkaampi saavutus puolueelle oli Suomen itsenäisyys: 6. päivänä joulukuuta eduskunta hyväksyi Kyösti Kallion senaatissa laatiman ja Santeri Alkion ensimmäisenä allekirjoittaman itsenäisyysjulistuksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasavalta. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa oli Kallion lisäksi toinenkin maalaisliittolainen, E.Y. Pehkonen.
1918
Kansakuntaa raastanut sisällissota päättyi huhtikuussa valkoisten voittoon. Monet maalaisliittolaiset alkoivat puhua kansallisen sovinnon puolesta. Kyösti Kallio julisti Nivalan kirkossa: “Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia; Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä”.
1919
Suomessa puhjennut hallitusmuototaistelu sai maalaisliiton kannalta onnellisen lopun: monarkiaa kannattaneet oikeistopiirit hävisivät kiistan ståhlbergiläisten nuorsuomalaisten ja maalaisliiton johtamalle tasavaltalaisten ryhmittymälle. Santeri Alkio nousi tasavaltalaisten johtohahmoksi sen jälkeen kun K. J. Ståhlberg siirtyi pois politiikasta elokuussa 1918. Tasavaltalaisuus, toiminta itsenäisyyden puolesta, radikaalit maareformiohjelmat, sovintopolitiikan vaatimukset sekä tehostunut järjestötyö nostivat maalaisliiton kerralla suurten puolueiden joukkoon vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Paikkamäärä kasvoi 26:sta 42:een.
1921
Helsingin puoluekokouksessa hyväksytyssä maalaisliiton ohjelmassa vaadittiin muun muassa uuden, kapitalismista ja sosialismista selvästi erottuvan talousjärjestelmän luomista.
1922
Kyösti Kalliosta tuli ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri. Eduskunnassa säädettiin Lex Kallio (tilattomista pienviljelijöitä hankkimalla heille maata asutustarkoituksiin) ja Lex Pulkkinen (puutavarayhtiöiden hankkimien kiinteistöjen palauttaminen valtiolle). Maalaisliiton radikaalit maareformivaatimukset kantoivat hedelmää ja edistivät tasavallan eheytymistä.
1925
Lauri Kristian Relander valittiin ensimmäisenä maalaisliittolaisena tasavallan presidentiksi.
1929
Maalaisliiton eduskuntaryhmä kasvoi vaaleissa 60-jäseniseksi, mikä on puoleen historian paras saavutus. SDP jäi niukasti kakkoseksi.
1930
Maalaisliitto irtautui lopullisesti lapuanliikkeestä sen väkivaltaisten toimintatapojen ja demokratian vastaisten päämäärien vuoksi. Puoluekokouksen linjaus oli selkeä: “Maalaisliittolaiset eivät voi ottaa osaa mihinkään järjestöön tai yhtymään, jonka tarkoituksena on kansanvaltaa ja oikeusjärjestystämme uhmaavin keinoin, laillisia ja vastuunalaisia valtioelimiä painostaen sekä niiden vapaata toimivaltaa rajoittaen koettaa ajaa määrätyn suuntaisia valtiollisia tai yhteiskunnallisia tarkoitusperiä. Päinvastoin on jokaisen puolueemme jäsenen ehdoton velvollisuus astua vastustamaan kaikkia tämäntapaisia suunnitelmia.”
1932
Lapuanliikkeen lisäksi maalaisliitto taisteli myös äärivasemmistoa vastaan. Uudessa puolueohjelmassa vaadittiin “kommunismin, huliganismin ja muun rikollisuuden” vastustamista.
Suomen Keskusta -puolueen historiaa
17
99
Vastaukset
1948
Eduskuntavaaleissa maalaisliitto voitti 7 lisäpaikkaa ja oli 56 kansanedustajallaan nyt suurin puolue. Maalaisliiton ansiosta uusi lapsilisäjärjestelmä.
1954
SDP kävi eduskuntavaaleihin julistamalla “Maalaisliitto on murskattava”. Tavoite ei onnistunut.
“Pitäkää puolue aina yksimielisenä ja voimakkaana! Muistakaa aina toiminnassanne köyhän ihmisen asia! Pitäkää puoluekoneisto aina hyvässä kunnossa ja kehittäkää sitä jatkuvasti!”
-Urho Kekkonen
1959
Veikko Vennamo perusti Pieksämäellä Suomen Pientalonpoikien Puolueen.
1964
Kouvolan puoluekokouksessa Johannes Virolainen voitti 18 vuotta maalaisliittoa johtaneen V.J. Sukselaisen äänin 888 – 866.
1966
SDP sai eduskuntavaaleissa murskavoiton ja vasemmisto enemmistön eduskunnassa. Keskustapuolue joutui vasemmistoenemmistöisissä hallituksissa 1966-1970 tekemään kiihtyvän rakennemuutoksresidentinvaaleissa Keskusta jäi hopeatilalle, mutta saavutti ehdokkaansa Esko Ahon kampanjan ka, joka vuonna 1966 muutti nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksiutta paljon uusia kannattajia. en oloissa poliittisia ratkaisuja, mm. maatalouden verouudistus ja peltojen paketointi, jotka tuntuivat monista puolueen kannattajista iskuilta vasten kasvoja.
1968
Peruskoululaki säädettiin. Keskustapuolueessa sen tärkein edistäjä oli puheenjohtaja Virolainen. Puolueen tavoite sivistyksellisestä tasa-arvosta ja tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista oli ottanut ison harppauksen eteenpäin.
1975
Kannatus eduskuntavaaleissa kääntyi kasvuun. Vuoden lopulla presidentti Kekkonen nimitti Martti Miettusen johtaman “hätätilahallituksen” 60 000 työttömän olosuhteissa.
1978
Puolueen jäsenmäärä (309 144) oli suurimmillaan maalaisliitto-keskustan historian aikana.
1980
Turun puoluekokous keskittyi henkilövalintoihin. Paavo Väyrynen voitti puheenjohtajavaalissa Johannes Virolaisen äänin 1 737 – 1 611. Puoluesihteeriksi valittiin Seppo Kääriäinen.
1990
Porin puoluekokouksessa olivat pääosresidentinvaaleissa Keskusta jäi hopeatilalle, mutta saavutti ehdokkaansa Esko Ahon kampanjan kautta paljon uusia kannattajia. assa jälleen henkilövalinnat. Puheenjohtajavaalin toisella kierroksella Esko Aho voitti Eeva Kuuskoski-Vikatmaan 1 589 – 1 418.
1992
Keskustan äänestäjäkunta oli monipuolistunut nopeasti. Palkansaajia oli kannattajista jo yli puolet; viljelijöitä alle viidennes. Samalla Keskusta oli kasvanut mittausten mukaan Suomen suurimmaksi nuorisopuolueeksi.
1993
Suomen talous kävi kevään aikana kriisin partaalla, mutta vaikeita säästöpäätöksiä tehnyt Ahon hallitus kesti sekä sisäiseresidentinvaaleissa Keskusta jäi hopeatilalle, mutta saavutti ehdokkaansa Esko Ahon kampanjan kautta paljon uusia kannattajia. t että ulkoiset paineet.
1995
Vaikeasta hallituskaudesta huolimatta Keskusta sai merkittävän torjuntavoiton eduskuntavaaleissa (19,8 % äänistä). Vaalien voittaja SDP pääsi valitsemaan hallituskumppaninsa ja näin Keskusta jäi huhtikuussa muodostetun Lipposen sateenkaarihallituksen” ulkopuolelle.
2000
Syksyn kunnallisvaaleissa Keskusta nousi maan suurimmaksi kuntapuolueeksi.
2001
Keskustassa alkoi ns. Apollon aikakausi, kun puolue muutti uusiin tiloihin. Vuotta leimasivat voimakas järjestöllinen kehittäminen ja panostus internet-viestintään. Keskustan kaupunki- ja taajamatyön painopistealueena oli järjestöllisen toiminnan vahvistaminen etenkin Etelä-Suomen suurissa asutuskeskuksissa.
2002
Esko Ahon jälkeen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksessä Anneli Jäätteenmäki. Historialliseksi valinnan teki se, että hän oli Suomessa ensimmäinen nainen Keskustan ja ylipäänsä suuren puolueen johdossa.
2003
Keskusta saavutti eduskuntavaaleissa 24,7 prosentin kannatuksen ja 55 kansanedustajaa. Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta nousi hallitukseen pitkän oppositiokauden jälkeen. Jäätteenmäki joutui kuitenkin kesäkuussa eroamaan pääministerin paikalta ns. Irak-vuodon seurauksena. Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi.
2007
Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen politiikka ja kansantalouden kasvu olivat mahdollistaneet hyvinvoinnin lisääntymisen yhteiskunnassa. Eduskuntavaaleissa kansa palkitsi Keskustan toistamiseen suurimman puolueen asemalla. Päähallituskumppani vaihtui: vaaleissa hävinneen SDP:n sijalle tuli Kokoomus. Uudessa hallitusohjelmassa näkyi vahvasti Keskustan jälki.
2010
Keskustan johto uudistui Lahden puoluekokouksessa. Mari Kiviniemi äänestettiin puheenjohtajaksi ja Timo Laaninen voitti puoluesihteerikisan.
2011
Keskusta kärsi historiansa suurimman vaalitappion eduskuntavaaleissa. Paikkaluku putosi 51:stä 35:een. Puolue jäi vaaleissa neljänneksi ja oppositioon.
2012
Mari Kiviniemen luovuttua puheenjohtajuudesta hänen tilalleen valittiin Rovaniemen puoluekokouksessa Juha Sipilä.
2015
Keskusta sai eduskuntavaaleissa vaalivoiton. Puolue oli 49:llä kansanedustajallaan selkeästi suurin puolue. Juha Sipilän kolmen puolueen hallitus aloitti työnsä toukokuussa.
Loppu tiedetäänkin, jossa nyt taaperretaan, hyvin sikäli että ollaan hallituksessa.Siinä poimien vähän keskustan historiaa. Paljon olisi laajemminkin, mutta siinä jotain tiivistäen.
Jos teitä kiinnostaa muu puoluelaisia, niin tehkää omanne hostoriikki, ihan oman katsonnan mukaan, ilmeisesti omille puoluesivuillenne.
Tuskin meitä nyt täällä " hyviä tai pahoja" kun sitäkin kuulee, miten huonoja on kepulaiset. Tuskin mekään nyt poiketaan valtaväestöstä puoleen tai toiseen.
Hyvä kuitenkin kun on mielipiteitä suuntaan ja toiseen.
Nyt ainakin tämä mielipide lähtee ip kahville, mitähän naisväki onkaan nyt taikonut palaa siihen ? Äänten ja kokkaamisen perusteella, olisi uunista tulossa jokin piirakka.
Hyvää paivänjatkoa itsekullekkin ! niin...jos lisäisi " valitsemallanne mielipiteillä "
-mielipide vapaus on yksi tärkeitä perusoikeuksia. Huom mm aito-arska, kun olet rehvastellut että sait kirjoituksia poistaa jotka ei omaan ideologiaan sopineet.- Anonyymi
keskustele vapaasti,ja arska sanoo että poisti...heh..liian hyvät lähti poistoon,jotka tallella,otan nitä 1:1 vielä esille,saattaa alkaa niska punoittaan...
- Anonyymi
kepun nykyhistoriaa käydään läpi televisiossa tänään klo 20.00
MOT - Anonyymi
Ei MOT avaa kuitenkaan Stasilistaa. Olisi jos avaisi, saattaisi monella demarilla mennä yöunet.
- Anonyymi
Samoin MOT salaa Tiitisen listan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samoin MOT salaa Tiitisen listan.
Saattaa olla ettei demarit lainkaan näyttäneet Tiitiselle, olisi tullut hyvä kiristyskeino.
- Anonyymi
Lopulta tuli Sipilä ja Berner. Se oli siinä ja hyvä yötä kepu. Lopun hoiti korona Lintilä.
- Anonyymi
Nyt kepu ajamaan ansiosidinnaista tasapuolisesti kaikille tarvitsijoille, ei yksin liittojen jäsenille, kuten vasemmito edelleen vaatii. ym varovapauden poistoa Ay-liikeelle. Tallaiset vääryyksien korjaukset nostaa kepua.
- Anonyymi
Puhuisin oikeaoppisesti vapaussodasta. Sehän de facto oli kyseessä.
SOTILAS- Anonyymi
Vapautti naiset, joilla oli housut, kuula päähän.
- Anonyymi
Stalin oli ankarai vielä 1935 lahdatessaan 35000 Suomalaista punaista karkuria Venäjällä.
Siinä meni mm SDP puheenjohtajana 1917-1918 ollut Kullervo Manner. mm Manner oli jo aiemmin vankilassa -pakkotyössä, siihen aikaan ei selliin ruokittu. Luonnollisesti myös SDP puheenjohtajana 1911-1913 olleella Otto Wille Kuusisella oli näppinsä pelissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stalin oli ankarai vielä 1935 lahdatessaan 35000 Suomalaista punaista karkuria Venäjällä.
Siinä meni mm SDP puheenjohtajana 1917-1918 ollut Kullervo Manner. mm Manner oli jo aiemmin vankilassa -pakkotyössä, siihen aikaan ei selliin ruokittu. Luonnollisesti myös SDP puheenjohtajana 1911-1913 olleella Otto Wille Kuusisella oli näppinsä pelissä.Nooh ne tottuteli siellä siihen elämään mikä nyt on talikkokommariagraarisossujen kavereilla täällä. Naapurin selluköppi kerskui lähtevänsä taas 'Svettoon panemaan' koronan mentyä enimmäkseen ohi.
- Anonyymi
"Loppu tiedetäänkin, jossa nyt taaperretaan"
Juha-Lesta Sipilä upotti lahkolaispolitiikallaan keskustan.
Esimerkiksi opiskelijat eivät enää ikinä äänestä keskustaa Juha-Lesta Sipilän lestatyylisten koulutuslupausten jälkeen. - Anonyymi
Sosialismi on sairaus.
Ja vielä paha sellainen.
Elää vain toisen persuuksilla.- Anonyymi
Kuten tukijussi? Kepun tukijussien kaverit on selluköpejä eli sossuja. Kymeenlaakson selluköpien äänillä Marin on pääministeri ja kepun tukijusseille rahaa muiden taskuista kuppaava naaras.
- Anonyymi
Arska saisi vetää ideologinsa vc pöntöstä alas, se niin näkyy ja haisee. Sosialismi on rikos yhteiskuntaa kohtaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3263605
- 2233116
Nyt sitten ulos ihmiset!
Älkää jumittako täällä. Menkää, näkykää ja hankkikaa kokemuksia. Ei teitä kukaan edes bongaile, jos önötätte täällä.1462603Onnea Solatie !
On sit valittu uusi kaupunginjohtaja.No ei menny Nivala-Harju- Tapio -Pikkarainen juntan mukkaan.202112- 1092095
- 161927
Sarvisalon kesätori
Onpa kiva paikka. Mutta torikahvila oli suorastaan naurettavan alkeellinen ja ne voileivät,olivat kuin pienen lapsen tek171735Minun pitää tehdä jotain
En tiedä meneekö siihen viikko vai kuukausi. Mutta jos voit odottaa, niin löydän sinut sen jälkeen kun on homma hoidett441732Hindulijat raivoavat täällä, ettei kristinuskossa
ole itsessään mitään aitoa! No miksi sitten hyökkäilette "nollaa vastaan"? Eikö hnduilijan vaan kannattaisi pieht2861422- 1231342