Kaupunkilainen, tunnetko ketään ihmistä maaseudulta ?

Viimeksi olen taputellut aasia. Ulkomailla. Elävää lehmää en ole nähnyt 50:een vuoteen.

En ole käynyt Helsingissä ikinä, mutta metrolla ajellut kyllä, Tukholmassa.
Kaupungit on mielenkiintoisia, mutta mielenkiintoista voi olla maallakin.
Molemmissa viihdyn. Maalla voi nähdä aitoja vegaaneja, laitumella.

Tunsin hyvinkin maalaisen.
Maalaisen, joka ei kylläkään pää-sääntöisesti viljellyt.
Talvi-ja Jatko-sodan sankarin.
Etummaisen poteron tykistön etäisyys-mittarin hallitsijan.
Sodankin jälkeen ihan terve mies.
Hänen kanssaan rakensimme oma-koti-talon.
Minä tosin vain yhden KAHI-tiilen kerrallaan.
3v. kundi kun olin.
2 Koiraa ja 1 Kissa.
Me kuitenkin söimme ihan toisia eläimiä.

H.

Helsingin haitta on ilmastokiihkoilijat, "oraanpurijat", jotka ovat vallanneet kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa liikaa paikkoja. Epäilen, ovatko he
keskuspuistoa kauempana luonnossa käyneet puhumattakaan, että erottaisivat
kotieläimet toisistaan, jos sellaisia joskus näkisivät.

Kotona oli lehmiä, possuja, kanoja. Naapurissa hevonen. Mökkinaapurilla lampaita, joiden jäljiltä heidän rantansa oli hienon tasaisen vihreä. Siitäkin on kauan.
Lapsena asuin maalla, sitten eri kokoisissa kaupungeissa. Nykyään sekä maalla, että kaupungissa.
Helsingissä olen mennyt ratikalla. Toisen kaupungin asunnon keittiön ikkunasta ratikkakiskoille alle 100 metriä, ratikkakin kohta menee.
Metrolla olen mennyt nuoruudessani Tukholmassa.
Suuremman osan elinajastani olen asunut kaupungeissa, mutta sisimmältäni olen kyllä maalainen.

Tänään näin lenkkipolun varrella kuolleen hiiren.

Kai tässä kohta alkaa olla vuosi, kun viimeksi olen käynyt kaupungissa.
Olen ajanut metrolla ja raitiotievaunulla.
Olen kotiseuturakas, enkä mene muualle ainakaan näin koronan aikaan, ellei ole tuikitärkeää asiaa.

Voi olla kaupunkilainen asumatta kaupungissa ja olla mielestään maalainen.
Kaupunkeihin on liitetty maalaiskuntia, kaikki eivät miellä itseään kaupunkilaisiksi.
Olen ajellut metrolla, en itse sitä ole ajanut, ollut raitiovaunun kyydissä jo 60-luvulla, nähnyt eläimiä myös maaseudulla.
Nyt pyrin pysyttelemään enimmäkseen kotona ja liikkumaan luonnossa.

Olen kaupunkilainen joka on käynyt maalla viimeksi 1968.
Armeijan parin viikon leiri jossain metsässä;)

Kesäisin asuisin maalla, talvella kaupungissa.
Lehmiä en ole lypsänyt, mutta olen Zetoria ajanut.

Olen sekä että. Olen elänyt pienemmissä ja suuremmissa kaupungeissa. Siirtynyt paikasta toiseen Metroilla ja Subwaylla.

Soutanut veneellä ja matkustanut laivoilla.
Lentänyt isoilla ja pienillä koneilla ja patokoinut Levillä 😁

Syntymäkodissani oli kotieläimiä. Olen tehnyt heinää ja vienyt lampaita kesälaitumelle.

Olen asunut maalla ja kaupungissa, metrolla olen matkustanut Tukholmassa, Lontoossa ja Pariisissa ym. Zetoria en ole ajanut, mutta piikkipyörä Fordson ja harmaa Fergu.
Kun entinen isäntä ensimmäisen kerran kävi kaupungissa hän totesi, että nyt ymmärrän miksi täällä rakennetaan niin paljon, maaperä on aivan liian kova kynnettäväksi.

Maalla ja kaupungissa, suuressa ja pienessä, lähellä ja kaukana, ajanut jopa Zetoria ja myös matkustanut 22-paikkaisessa taksilentokoneessa, jumbossa ja seurannut vuoristopuroja ylös Andeille ja nukkunut teltassa Kalliovuorilla, lillunut Karibian vihreissä mainingeissa ja istunut lypsypallilla pohjoisessa Hämeessä saamatta tippaakaanmaitoa ämpäriin.
En voi sanoa että olisin matkustellut paljon, mutta elämyksiä ja asumista monissa eri ympäristöissä olen kokenut. Olen tuntenut ja tutustunut moniin ihmisiin, eri kulttuureista ja eri puolilta maailmaa ja parhaat ovat vieläkin tallella, Facessa ja messengerissäni, jopa kansakouluajoilta ja joita en ole henkilökohtaisesti tavannut viiteenkymmeneen vuoteen. Minulla ei ole (tietääkseni) vihamiehiä missään, enkä ole kenenkään kanssa vihoissa.

Olen tavannut demarin noin viisitoista vuotta sitten joka oli perso sahdille,kalasteltiin ja saunottiin,mutta minun tehtäväkseni jäi kuskata hänet mökilleen illan päätteeksi.Hänen istuessaan maitokärryssä hoilaten hiukan rumahtavia lauluja, siitäkin reissusta liki kunnialla pärjättiin hänen ymmärtäväisen rouvansa omansa sisälle auttelulla.

Vanhaa Fordsn Majuria ajanut ,kulki bensalla ja petroolilla .- Ja Ferguson 65:sella
Pienenä oli lehmiä, 2 hevosta,sikoja,lampaita ja kanoja .-Maneesissa puimakone jonka perästä syötin fläktiin olkia jotka sitten sinne ladonperään.- Että sellaista tuo 50-luvun elo .-

Skånepåg

Maalainen olen ja on muitakin maalaisia tullut nähtyä.
Kaupungissa kävin syntymässä ja nyt asun melkein aupungissa.,
mutta sielultani melko maalainen, luonto ja luonnon rauha on tärkeää.
Olen noita elikoitakin maalla tavannut ja noilla koneilla ajellut,
ja metrolla ajellut mualimalla.
Täytyy sanoa, että Helsingin metrossa en ole mkoskaan ajellut, ja tuskin koskaa ajelenkaan, julkiset ovat viime aikoina jääneet vähiin, Helsinkiin kun menen , rautatieaselmalta hyppään ratikkaan ja se on siinä.

Kait sillä lailla olen aina maalainen, että haluan että joka ikkunasta näkyy metsä,
ja siinä suhteessa olen onnekas, että metsää näkyy ja kauas.

Olen minäkin nähnyt lypsykameleita jolla on hintalaput korvissa ja rautajalkaisen monituhatpäisen liukuhihnalle munia munivan eläimen joka nimi oli kanapatteri .

"Oletko koskaan nähnyt lehmää ?"

Noitahan löytyy pilvin pimein jopa kaupungeistakin.

"Oletko kotiseuturakas, etkä mene muualle, ellei ole asiaa ?"

En ole, olen ollut enemmän muuolla kun niin sanotusti kotiseudulla, nytkin ole Nawagamuwassa.

Tältä löytyisi huippulaiskoja siivojia teille.
ps. En tiedä siivoaisko he alasti. Eikös se ole nykyään siellä muodissa ?

Asun pikkukaupungissa, noin puolet vuodesta mökissäni maalla. Lehmiä näkee kesäisin laitumella pyöräillessäni kyläteitä.
Nyt olen ollut viikon kylillä, sitä ennen kuukauden mökillä. Onhan se vaihtelua eläkeläisen elämään kun vaihtaa paikkaa. Joskus tuo rahtautuminen väsyttää, siksi olen aika pitkään paikassaan.
On tapana ottaa "kaikkea tarvittavaa" mukaan, joten on melkoinen määrä tavaraa aina siirryttäessä paikasta toiseen.
Mökillä näen lintuja, oravia ym.. Siemeniä ja talipötkyjä menee paljon talven mittaan.