Sä lukisit mua kun avointa kirjaa

Joo, kieltämättä oli vaikeeta, kasvoilla huonostipeiteltyä vastenmielisyyttä, ja suusta pulppusi rakkaudellista soppaa. Käytit aika rankasti hyväksi erityispiirteisyyttäni, se oli ilmeisesti kiusaus, jota et voinut vastustaa. Kesti kauan huomata, mistä kysymys.

Kuuleppas siellä. Et sinä koskaan puhunut mulle rakkauden kielellä, enkä nähnyt koskaan kasvoista sellaista tunteellisuutta minkä olisin voinut tulkita kiinnostukseksi, enkä sitä kyllä odottanutkaan itselleni tuntemattomalta ihmiseltä. Minä kun en "kiinnity" sellaisiin ihmisiin joiden kanssa en ole ollut koskaan tekemisissä. En koskaan unelmoinut meistä yhdessä. Olen rehellinen ihminen ja kerron niin kuin asia on. Joku muu tai jotkut muut luulivat siinä olevan enemmän. koska muuten en voi ymmärtää niitä "yllättäviä" kohtaamisia. Siksi painotin sitä että työntekeminen on minulle tärkeämpää kuin suhteilu kenenkään kanssa, mutta jostain syystä "porukka"ei suostunut tai halunnut sitä kuulla, vaikka sitä toistettiin monen vuoden ajan. Olen tullut siihen tulokseen että he halusivat pakottaa minut hyväksymään sinut elämääni, mutta eihän sellainen toiminta ole lainkaan hyväksyttävää. Saattaa muutamalla ihmisellä olla "pissat housussa" kun vihdoin ymmärtävät mitä ovat tulleet tehneeksi. Saattaa olla jopa elämisen rauha osittain mennyttä jonkun kohdalla. Ihan hyvä että joutuvat miettimään tekosiaan, etteivät enää jatka sitä. Monet haitat on hyvä korvata sille henkilölle jonka elämää on yli vuosikymmenen ajan haitattu lähes jatkuvasti.

Tuo kuullostoo minulta 20 vuotta sitten.

Enpä tiedä millainen nykyään olen mutta monet pitee minua tuttunaan.

En tiedä kenelle suunnattu mutta miehelle vastaisin näin:
Kasvot kertoivat juuri sen tunteen minkä minäkin tunsin kun luovuttiin muureistamme. Sarkasmia harrastetaan molemmat ja viesteissä niitä on joskus mahdoton tulkita,varsikin jos tunteita on ja muutenkin arka. Emme aina ymmärrä toisiamme mutta rakkaudenkieli on sama ja siitä ei ole epäillystäkään.

Ja minuahan ei tunneta sarkastisena henkilönä.

Sivusta

Sulla oli varmaan sauma muhun tutustua, mutta valitsit toisin.
Enhän mä sua voi pakottaa rakastamaan en, mutta tämä tunne kun ei katoa sillä, että sen kieltää....
Haluatko elää elämäsi valheessa väärä kumppani vierelläsi?
Haluatko elää tiedossa, että olisin rakastanut sua ehdoitta?
Et uskaltanut antaa mun tulla lähellesi, koska pelkäsit tunteitasi mua kohtaan, korjaa jos olen väärässä.
Meistä olisi tullut onnellisia, vaikka ollaankin sopivasti erilaisia, tiedän sen...
Olisin valinnut meidät, vaikka vastustusta olisi tullut monelta saralta. Harmittaa se, ettei koskaan saatu mahdollisuutta puhua miltä kaikki tuntuu. Se olisi ollut niin tärkeää.....
Mun on vaan pakko hyväksyä se, ettei meitä tule. Silti sydän tietää kenelle kuulun.....

Eihän silloin voi lähestyä toista ihmistä, jos hän antaa käytöksellään ymmärtää, että lähestyminen ei ole toivottua.