Jumala loi maailman kuudessa päivässä (1. Moos). Seitsemäntenä päivänä hän lepäsi (1. Moos. 2:2). Näin lukee Raamatun alkulehdillä.
Koulun biologian tai maantieteen oppitunnilla nuorta saattaa hämmentää, kun opettaja kertoo, että maapallo onkin miljoonia vuosia vanha. Erilaiset kasvit ja eliöt ovat ilmestyneet maapallolle eri aikoina tuhansien ja miljoonien vuosien kuluessa.
Kun luemme luomiskertomusta oikein tarkkaan, huomaamme, että neljäntenä päivänä Jumala sanoi: ”Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia” (1. Moos. 1:14). Vasta neljäntenä päivänä syntyivät siis ne elementit, joiden mukaisesti me aikaa laskemme.
Jumalan aika onkin erilainen kuin meidän aikakäsityksemme. Pietari toteaa tästä: ”Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä” (2. Piet 3:8). Luomiskertomuksen päivä oli erimittainen kuin meidän päivämme, se saattoi olla miljooniakin meidän vuosiamme.
Jumala lahjotti meille ajan. Hänen lahjanaan saamme ottaa myös jokaisen päivän. Saarnaajan kirjan sanoin: ”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla” (Saarn. 3.1).
Jumalan lapsen suhde aikaan on kahtalainen. Johannes kirjoittaa siitä: ”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.” (1. Joh. 3:2.)
Johannes korostaa sen tärkeyttä, että juuri nyt saa olla Jumalan lapsi. Ei tarvitse kantaa eilisen taakkoja eikä murehtia tulevasta. Kun tällä hetkellä on synnit anteeksi, se riittää. Samalla saa tähyillä sinne, mihin on matkalla – Isän kotiin taivaassa.
Aika on Jumalan lahja myös etsivälle: ”Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6.2.)
Jouko Luukkonen
Koulun biologian tai maantieteen oppitunnilla nuorta saattaa hämmentää, kun opettaja kertoo, että maapallo onkin miljoonia vuosia vanha. Erilaiset kasvit ja eliöt ovat ilmestyneet maapallolle eri aikoina tuhansien ja miljoonien vuosien kuluessa.
Kun luemme luomiskertomusta oikein tarkkaan, huomaamme, että neljäntenä päivänä Jumala sanoi: ”Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia” (1. Moos. 1:14). Vasta neljäntenä päivänä syntyivät siis ne elementit, joiden mukaisesti me aikaa laskemme.
Jumalan aika onkin erilainen kuin meidän aikakäsityksemme. Pietari toteaa tästä: ”Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä” (2. Piet 3:8). Luomiskertomuksen päivä oli erimittainen kuin meidän päivämme, se saattoi olla miljooniakin meidän vuosiamme.
Jumala lahjotti meille ajan. Hänen lahjanaan saamme ottaa myös jokaisen päivän. Saarnaajan kirjan sanoin: ”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla” (Saarn. 3.1).
Jumalan lapsen suhde aikaan on kahtalainen. Johannes kirjoittaa siitä: ”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.” (1. Joh. 3:2.)
Johannes korostaa sen tärkeyttä, että juuri nyt saa olla Jumalan lapsi. Ei tarvitse kantaa eilisen taakkoja eikä murehtia tulevasta. Kun tällä hetkellä on synnit anteeksi, se riittää. Samalla saa tähyillä sinne, mihin on matkalla – Isän kotiin taivaassa.
Aika on Jumalan lahja myös etsivälle: ”Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6.2.)
Jouko Luukkonen
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika on Jumalan antama lahja.
18 Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19 Onhan kirjoitettu: -- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
20 Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?
21 Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.
22 Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta.
23 Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta.
24 mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25 Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.
31 Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32 Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?
33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala -- mutta hän julistaa vanhurskaaksi!
34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!