Aika, Jumalan antama lahja

Ju­ma­la loi maa­il­man kuu­des­sa päi­väs­sä (1. Moos). Seit­se­män­te­nä päi­vä­nä hän le­pä­si (1. Moos. 2:2). Näin lu­kee Raa­ma­tun al­ku­leh­dil­lä.

Kou­lun bi­o­lo­gi­an tai maan­tie­teen op­pi­tun­nil­la nuor­ta saat­taa häm­men­tää, kun opet­ta­ja ker­too, et­tä maa­pal­lo on­kin mil­joo­nia vuo­sia van­ha. Eri­lai­set kas­vit ja eli­öt ovat il­mes­ty­neet maa­pal­lol­le eri ai­koi­na tu­han­sien ja mil­joo­nien vuo­sien ku­lu­es­sa.

Kun lu­em­me luo­mis­ker­to­mus­ta oi­kein tark­kaan, huo­maam­me, et­tä nel­jän­te­nä päi­vä­nä Ju­ma­la sa­noi: ”Tul­koon va­lo­ja tai­vaan­kan­teen erot­ta­maan päi­vän yös­tä, ja ol­koot ne merk­kei­nä osoit­ta­mas­sa mää­rä­ai­ko­ja, het­kiä ja vuo­sia” (1. Moos. 1:14). Vas­ta nel­jän­te­nä päi­vä­nä syn­tyi­vät siis ne ele­men­tit, joi­den mu­kai­ses­ti me ai­kaa las­kem­me.

Ju­ma­lan ai­ka on­kin eri­lai­nen kuin mei­dän ai­ka­kä­si­tyk­sem­me. Pie­ta­ri to­te­aa täs­tä: ”Her­ral­le yk­si päi­vä on kuin tu­hat vuot­ta ja tu­hat vuot­ta kuin yk­si päi­vä” (2. Piet 3:8). Luo­mis­ker­to­muk­sen päi­vä oli eri­mit­tai­nen kuin mei­dän päi­väm­me, se saat­toi ol­la mil­joo­ni­a­kin mei­dän vuo­si­am­me.

Ju­ma­la lah­jot­ti meil­le ajan. Hä­nen lah­ja­naan saam­me ot­taa myös jo­kai­sen päi­vän. Saar­naa­jan kir­jan sa­noin: ”Kai­kel­la on mää­rä­het­ken­sä, ai­kan­sa joka asi­al­la tai­vaan al­la” (Saarn. 3.1).

Ju­ma­lan lap­sen suh­de ai­kaan on kah­ta­lai­nen. Jo­han­nes kir­joit­taa sii­tä: ”Rak­kaat ys­tä­vät, jo nyt me olem­me Ju­ma­lan lap­sia, mut­ta vie­lä ei ole käy­nyt il­mi, mitä meis­tä tu­lee. Sen me tie­däm­me, et­tä kun se käy il­mi, meis­tä tu­lee hä­nen kal­tai­si­aan, sil­lä me saam­me näh­dä hä­net sel­lai­se­na kuin hän on.” (1. Joh. 3:2.)

Jo­han­nes ko­ros­taa sen tär­keyt­tä, et­tä juu­ri nyt saa ol­la Ju­ma­lan lap­si. Ei tar­vit­se kan­taa ei­li­sen taak­ko­ja ei­kä mu­reh­tia tu­le­vas­ta. Kun täl­lä het­kel­lä on syn­nit an­teek­si, se riit­tää. Sa­mal­la saa tä­hyil­lä sin­ne, mi­hin on mat­kal­la – Isän ko­tiin tai­vaas­sa.

Ai­ka on Ju­ma­lan lah­ja myös et­si­väl­le: ”Oi­ke­al­la het­kel­lä olen kuul­lut si­nua, pe­las­tuk­sen päi­vä­nä olen tuo­nut si­nul­le avun. Juu­ri nyt on oi­kea het­ki, juu­ri nyt on pe­las­tuk­sen päi­vä.” (2. Kor. 6.2.)

Jou­ko Luuk­ko­nen
355
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Aika on Jumalan antama lahja.

Äänestä

18 Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19 Onhan kirjoitettu: -- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
20 Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?
21 Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.
22 Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta.
23 Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta.
24 mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25 Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.

Äänestä
  • 31 Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
    32 Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?
    33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala -- mutta hän julistaa vanhurskaaksi!
    34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ju­ma­la loi maa­il­man kuu­des­sa päi­väs­sä (1. Moos). Seit­se­män­te­nä päi­vä­nä hän le­pä­si (1. Moos. 2:2). Näin lu­kee Raa­ma­tun al­ku­leh­dil­lä.

Kou­lun bi­o­lo­gi­an tai maan­tie­teen op­pi­tun­nil­la nuor­ta saat­taa häm­men­tää, kun opet­ta­ja ker­too, et­tä maa­pal­lo on­kin mil­joo­nia vuo­sia van­ha. Eri­lai­set kas­vit ja eli­öt ovat il­mes­ty­neet maa­pal­lol­le eri ai­koi­na tu­han­sien ja mil­joo­nien vuo­sien ku­lu­es­sa.

Kun lu­em­me luo­mis­ker­to­mus­ta oi­kein tark­kaan, huo­maam­me, et­tä nel­jän­te­nä päi­vä­nä Ju­ma­la sa­noi: ”Tul­koon va­lo­ja tai­vaan­kan­teen erot­ta­maan päi­vän yös­tä, ja ol­koot ne merk­kei­nä osoit­ta­mas­sa mää­rä­ai­ko­ja, het­kiä ja vuo­sia” (1. Moos. 1:14). Vas­ta nel­jän­te­nä päi­vä­nä syn­tyi­vät siis ne ele­men­tit, joi­den mu­kai­ses­ti me ai­kaa las­kem­me.

Ju­ma­lan ai­ka on­kin eri­lai­nen kuin mei­dän ai­ka­kä­si­tyk­sem­me. Pie­ta­ri to­te­aa täs­tä: ”Her­ral­le yk­si päi­vä on kuin tu­hat vuot­ta ja tu­hat vuot­ta kuin yk­si päi­vä” (2. Piet 3:8). Luo­mis­ker­to­muk­sen päi­vä oli eri­mit­tai­nen kuin mei­dän päi­väm­me, se saat­toi ol­la mil­joo­ni­a­kin mei­dän vuo­si­am­me.

Ju­ma­la lah­jot­ti meil­le ajan. Hä­nen lah­ja­naan saam­me ot­taa myös jo­kai­sen päi­vän. Saar­naa­jan kir­jan sa­noin: ”Kai­kel­la on mää­rä­het­ken­sä, ai­kan­sa joka asi­al­la tai­vaan al­la” (Saarn. 3.1).

Ju­ma­lan lap­sen suh­de ai­kaan on kah­ta­lai­nen. Jo­han­nes kir­joit­taa sii­tä: ”Rak­kaat ys­tä­vät, jo nyt me olem­me Ju­ma­lan lap­sia, mut­ta vie­lä ei ole käy­nyt il­mi, mitä meis­tä tu­lee. Sen me tie­däm­me, et­tä kun se käy il­mi, meis­tä tu­lee hä­nen kal­tai­si­aan, sil­lä me saam­me näh­dä hä­net sel­lai­se­na kuin hän on.” (1. Joh. 3:2.)

Jo­han­nes ko­ros­taa sen tär­keyt­tä, et­tä juu­ri nyt saa ol­la Ju­ma­lan lap­si. Ei tar­vit­se kan­taa ei­li­sen taak­ko­ja ei­kä mu­reh­tia tu­le­vas­ta. Kun täl­lä het­kel­lä on syn­nit an­teek­si, se riit­tää. Sa­mal­la saa tä­hyil­lä sin­ne, mi­hin on mat­kal­la – Isän ko­tiin tai­vaas­sa.

Ai­ka on Ju­ma­lan lah­ja myös et­si­väl­le: ”Oi­ke­al­la het­kel­lä olen kuul­lut si­nua, pe­las­tuk­sen päi­vä­nä olen tuo­nut si­nul­le avun. Juu­ri nyt on oi­kea het­ki, juu­ri nyt on pe­las­tuk­sen päi­vä.” (2. Kor. 6.2.)

Jou­ko Luuk­ko­nen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu