Kerran täyttyy Jumalan aika

Ih­mi­sen elä­mäs­sä ovat al­ku ja lop­pu mo­nel­la ta­val­la koko ajan mu­ka­na. Ne ovat läs­nä jo­ka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä.

Suun­nit­te­lem­me toi­min­taam­me: mitä teem­me, mi­hin me­nem­me, mis­sä olem­me – nii­hin liit­tyy al­ku ja lop­pu. Meil­lä Suo­mes­sa on myös nel­jä vuo­de­nai­kaa, joil­la on omat al­ku- ja lop­pu­a­jat.

Elä­män­po­lun vai­heet

Elä­mäs­sä on mo­nen­lai­sia vai­hei­ta: vau­vai­kä, lap­suus, nuo­ruus, ai­kui­suus, van­huus. Mer­kit­tä­vä vai­he lap­sen elä­mäs­sä on kou­lun­käyn­nin al­ka­mi­nen. Suu­rim­mal­la osal­la opis­ke­lu­vai­he päät­tyy am­mat­tiin val­mis­tu­mi­seen.

Työ­e­lä­män al­ka­es­sa ei vie­lä eri­tyi­sem­min ole mie­les­sä tä­män elä­män­vai­heen päät­ty­mi­nen. Useim­mil­le koit­taa ai­ka­naan elä­kei­än al­ku odo­tet­tu­na elä­män­vai­hee­na. Eläk­keel­le siir­ty­mi­sen al­kuun saat­taa liit­tyä ky­sy­myk­siä, mitä tämä vai­he tuo tul­les­saan.

Sai­rau­den, työt­tö­myy­den tai mui­den suu­rien elä­män­ko­et­te­le­mus­ten koh­da­tes­sa on ti­lan­tei­ta, jois­sa nii­den päät­ty­mi­sel­le ei ole näh­tä­vis­sä mää­rän­pää­tä. Täl­löin ih­mi­nen voi toi­voa ja ru­koil­la, et­tä ”kun­pa tämä jo lop­pui­si”.

Sää­det­ty al­ku ja lop­pu

Ju­ma­lan an­ta­ma al­ku ja lop­pu ovat ai­van muu­ta kuin mitä me ih­mi­si­nä ajal­li­ses­sa elä­mäs­sä ajat­te­lem­me ja tar­koi­tam­me. Ih­mi­set pon­nis­te­le­vat sen joh­dos­ta, et­tä voi­si­vat sel­vit­tää maa­il­man­kaik­keu­den alun ja sen laa­juu­den.

Näyt­tää sil­tä, et­tä al­ku kiin­nos­taa enem­män kuin lop­pu. Oman maa­pal­lom­me lo­pun pe­lä­tään ai­heu­tu­van joko il­mas­ton­muu­tok­sen tai so­dan ka­tast­ro­fin seu­rauk­ses­ta. Ih­mis­kun­nal­la on vä­hän us­koa sii­hen, et­tä maa­il­mal­le tu­lee lop­pu Ju­ma­lan ajal­li­suu­del­le päät­tä­män lo­pun seu­rauk­se­na.

A ja O Raa­ma­tus­sa

Il­mes­tys­kir­jan sa­nas­sa Ju­ma­la il­moit­taa it­sen­sä ole­van A ja O, al­ku ja lop­pu. Al­ku on ta­pah­tu­nut niin kuin Ju­ma­la on sen Py­häs­sä Raa­ma­tus­sa il­moit­ta­nut. Siel­lä on myös Ju­ma­lan sana lo­pun tu­le­mi­ses­ta. Sen to­teu­tu­mi­sen ajan­koh­taa ei ole ih­mi­sil­le il­moi­tet­tu.

Ih­mi­sel­le on tär­kein­tä se, min­kä Ju­ma­la il­moit­taa sa­nas­saan: hän lu­paa jo­kai­sel­le ja­noi­sel­le lah­jak­si ikui­sen elä­män vet­tä.

Se on sitä vet­tä, mis­tä Jee­sus pu­hui Sy­ka­rin kai­vol­ta vet­tä ha­ke­maan tul­leel­le vai­mol­le. ”Joka juo mi­nun an­ta­maa­ni vet­tä, ei enää kos­kaan ole ja­nois­saan. Sii­tä ve­des­tä, jota minä an­nan, tu­lee hä­nes­sä läh­de, joka kum­pu­aa ikui­sen elä­män vet­tä.” (Joh. 4:14.)

Elä­män vesi kan­taa

Ju­ma­la on an­ta­nut jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le elä­män lah­jan ja myös Po­jas­saan val­mis­ta­man us­kon lah­jan. Elä­män päät­ty­mi­sen ajan Ju­ma­la an­taa jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le tah­ton­sa mu­kai­ses­ti. Us­kon Ju­ma­la ha­lu­ai­si jo­kai­sen ih­mi­sen säi­lyt­tä­vän si­sim­mäs­sään elä­män­sä lop­puun saak­ka.

Evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan lap­sen voi­ma us­kon­kil­voi­tuk­ses­sa. Hei­kok­si us­kon­sa ko­ke­va Ju­ma­lan lap­si saa sitä anoa us­kon­sa vah­vis­tuk­sek­si toi­sel­ta Ju­ma­lan lap­sel­ta.

Myös us­kon­sa me­net­tä­nyt voi saa­da syn­tin­sä an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä. Näin ei ke­nen­kään tar­vit­si­si siir­tyä ajal­li­ses­ta elä­mäs­tä ajan ra­jan toi­sel­le puo­lel­le il­man, et­tä elä­män ve­den voi­ma ei oli­si kan­ta­mas­sa Ju­ma­lan luok­se tai­vaa­seen.

Han­nu Ter­vo­nen
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Kerran täyttyy Jumalan aika.

Äänestä

Olemmeko valmiit?

Äänestä

24 Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton.
25 Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan.
26 Juuri tällaisen ylipapin me tarvitsimme. Hän on pyhä, viaton ja tahraton, hänet on erotettu syntisistä ja korotettu taivaita korkeammalle.
27 Toisin kuin muiden ylipappien, hänen ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä.
28 Laki tekee ylipappeja ihmisistä, jotka ovat heikkoja, mutta lakia myöhemmin vannottu vala nostaa ylipapiksi Jumalan Pojan, joka on saavuttanut ikuisen täydellisyyden.

Äänestä
  • 11 Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan.
    12 Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.
    13 Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi,
    14 kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    11 Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan.
    12 Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.
    13 Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi,
    14 kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa

    9 Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.
    10 Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.
    11 Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    9 Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.
    10 Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.
    11 Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa.

    8 Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.
    9 Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
    10 Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.

    Äänestä

Maailman tärkein asia on pelastua Jumalan ikuiseen valtakuntaan. Jo täällä maan päällä, saamme ottaa Jeesuksen Herraksemme ja syntiemme sovittajaksi, jolloin myös liitymme tähän valtakuntaan. Saamme elää täällä siunauksen vaikutuksessa. Jeesus on kanssamme. Pyhä Henki johdattaa meitä,hienolla tavallaan. Kun viimein Jeesus kutsuu omansa kotiinsa, alkaa meille ikuinen paratiisi, jossa itse Pyhä Isämme elää meidän kanssamme,meidän Jumalanamme.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ih­mi­sen elä­mäs­sä ovat al­ku ja lop­pu mo­nel­la ta­val­la koko ajan mu­ka­na. Ne ovat läs­nä jo­ka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä.

Suun­nit­te­lem­me toi­min­taam­me: mitä teem­me, mi­hin me­nem­me, mis­sä olem­me – nii­hin liit­tyy al­ku ja lop­pu. Meil­lä Suo­mes­sa on myös nel­jä vuo­de­nai­kaa, joil­la on omat al­ku- ja lop­pu­a­jat.

Elä­män­po­lun vai­heet

Elä­mäs­sä on mo­nen­lai­sia vai­hei­ta: vau­vai­kä, lap­suus, nuo­ruus, ai­kui­suus, van­huus. Mer­kit­tä­vä vai­he lap­sen elä­mäs­sä on kou­lun­käyn­nin al­ka­mi­nen. Suu­rim­mal­la osal­la opis­ke­lu­vai­he päät­tyy am­mat­tiin val­mis­tu­mi­seen.

Työ­e­lä­män al­ka­es­sa ei vie­lä eri­tyi­sem­min ole mie­les­sä tä­män elä­män­vai­heen päät­ty­mi­nen. Useim­mil­le koit­taa ai­ka­naan elä­kei­än al­ku odo­tet­tu­na elä­män­vai­hee­na. Eläk­keel­le siir­ty­mi­sen al­kuun saat­taa liit­tyä ky­sy­myk­siä, mitä tämä vai­he tuo tul­les­saan.

Sai­rau­den, työt­tö­myy­den tai mui­den suu­rien elä­män­ko­et­te­le­mus­ten koh­da­tes­sa on ti­lan­tei­ta, jois­sa nii­den päät­ty­mi­sel­le ei ole näh­tä­vis­sä mää­rän­pää­tä. Täl­löin ih­mi­nen voi toi­voa ja ru­koil­la, et­tä ”kun­pa tämä jo lop­pui­si”.

Sää­det­ty al­ku ja lop­pu

Ju­ma­lan an­ta­ma al­ku ja lop­pu ovat ai­van muu­ta kuin mitä me ih­mi­si­nä ajal­li­ses­sa elä­mäs­sä ajat­te­lem­me ja tar­koi­tam­me. Ih­mi­set pon­nis­te­le­vat sen joh­dos­ta, et­tä voi­si­vat sel­vit­tää maa­il­man­kaik­keu­den alun ja sen laa­juu­den.

Näyt­tää sil­tä, et­tä al­ku kiin­nos­taa enem­män kuin lop­pu. Oman maa­pal­lom­me lo­pun pe­lä­tään ai­heu­tu­van joko il­mas­ton­muu­tok­sen tai so­dan ka­tast­ro­fin seu­rauk­ses­ta. Ih­mis­kun­nal­la on vä­hän us­koa sii­hen, et­tä maa­il­mal­le tu­lee lop­pu Ju­ma­lan ajal­li­suu­del­le päät­tä­män lo­pun seu­rauk­se­na.

A ja O Raa­ma­tus­sa

Il­mes­tys­kir­jan sa­nas­sa Ju­ma­la il­moit­taa it­sen­sä ole­van A ja O, al­ku ja lop­pu. Al­ku on ta­pah­tu­nut niin kuin Ju­ma­la on sen Py­häs­sä Raa­ma­tus­sa il­moit­ta­nut. Siel­lä on myös Ju­ma­lan sana lo­pun tu­le­mi­ses­ta. Sen to­teu­tu­mi­sen ajan­koh­taa ei ole ih­mi­sil­le il­moi­tet­tu.

Ih­mi­sel­le on tär­kein­tä se, min­kä Ju­ma­la il­moit­taa sa­nas­saan: hän lu­paa jo­kai­sel­le ja­noi­sel­le lah­jak­si ikui­sen elä­män vet­tä.

Se on sitä vet­tä, mis­tä Jee­sus pu­hui Sy­ka­rin kai­vol­ta vet­tä ha­ke­maan tul­leel­le vai­mol­le. ”Joka juo mi­nun an­ta­maa­ni vet­tä, ei enää kos­kaan ole ja­nois­saan. Sii­tä ve­des­tä, jota minä an­nan, tu­lee hä­nes­sä läh­de, joka kum­pu­aa ikui­sen elä­män vet­tä.” (Joh. 4:14.)

Elä­män vesi kan­taa

Ju­ma­la on an­ta­nut jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le elä­män lah­jan ja myös Po­jas­saan val­mis­ta­man us­kon lah­jan. Elä­män päät­ty­mi­sen ajan Ju­ma­la an­taa jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le tah­ton­sa mu­kai­ses­ti. Us­kon Ju­ma­la ha­lu­ai­si jo­kai­sen ih­mi­sen säi­lyt­tä­vän si­sim­mäs­sään elä­män­sä lop­puun saak­ka.

Evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan lap­sen voi­ma us­kon­kil­voi­tuk­ses­sa. Hei­kok­si us­kon­sa ko­ke­va Ju­ma­lan lap­si saa sitä anoa us­kon­sa vah­vis­tuk­sek­si toi­sel­ta Ju­ma­lan lap­sel­ta.

Myös us­kon­sa me­net­tä­nyt voi saa­da syn­tin­sä an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä. Näin ei ke­nen­kään tar­vit­si­si siir­tyä ajal­li­ses­ta elä­mäs­tä ajan ra­jan toi­sel­le puo­lel­le il­man, et­tä elä­män ve­den voi­ma ei oli­si kan­ta­mas­sa Ju­ma­lan luok­se tai­vaa­seen.

Han­nu Ter­vo­nen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu