Vastaanottamisen arvoinen sanoma

Jou­lun pe­rin­tei­siin kuu­luu, et­tä jär­jes­te­tään lu­kui­sia har­taus- ja jou­lu­lau­lu­ti­lai­suuk­sia, joi­hin ih­mi­set osal­lis­tu­vat run­sas­lu­kui­ses­ti. Myös mo­nis­sa ko­deis­sa lu­e­taan jou­lu­e­van­ke­liu­mi.

Ju­ma­lan sana on jou­lu­na läs­nä mo­nien sel­lais­ten­kin ih­mis­ten elä­mäs­sä, jot­ka ei­vät sitä muul­loin koe tar­peel­li­sek­si.

Ju­ma­lan siu­naus ja var­je­lus

Meil­lä suo­ma­lai­sil­la on tänä it­se­näi­syy­tem­me ja us­kon­puh­dis­tuk­sen juh­la­vuo­te­na ol­lut ai­het­ta ja mah­dol­li­suus py­säh­tyä tar­kas­te­le­maan kaik­ki­val­ti­aan Ju­ma­lan siu­naus­ta ja var­je­lus­ta. Se on ol­lut läs­nä kan­sa­kun­tam­me vai­heis­sa sekä myös hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti yk­sit­täi­sen ih­mi­sen elä­mäs­sä.

Ju­ma­lan sa­nan pe­rus­tal­ta nou­se­vat ar­vot ovat pit­kään ol­leet yh­teis­kun­nas­sam­me oh­jaa­vi­na te­ki­jöi­nä. Täl­lä on ol­lut kan­sa­kun­nal­lem­me suu­ri siu­naus.

Ru­kouk­sen voi­ma

Ju­ma­laan tur­vaa­van ih­mi­sen elä­mäs­sä ru­kous on usein mu­ka­na ar­ki­päi­vän­kin kes­kel­lä. Ru­kouk­sen mer­ki­tyk­ses­tä ja siu­nauk­ses­ta on tar­peen kui­ten­kin muis­tut­taa.

Ju­ma­lan sal­lies­sa vai­kei­ta ai­ko­ja kan­sa­kun­tien kes­kuu­des­sa kuu­lem­me, kuin­ka ru­kous nou­see ih­mis­ten mie­liin ai­van kuin au­to­maat­ti­ses­ti. Sa­moin moni ih­mi­nen ker­too ru­koi­le­van­sa omien vai­keuk­sien­sa kes­kel­lä.

Usein myös kirk­kom­me ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa kuu­lee ru­koil­ta­van seu­ra­kun­ta­lai­sen puo­les­ta, kun joku on pyy­tä­nyt esi­ru­kous­ta. Il­men­tää­kö ru­kouk­sen tar­ve sy­väl­li­ses­ti ih­mis­tä Ju­ma­lan luo­mis­te­ko­na?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen us­ko

Paa­va­li muis­te­lee, kuin­ka hän ai­kai­sem­min epä­us­koi­se­na elä­es­sään oli pilk­kaa­ja, vai­noo­ja ja hä­päi­si­jä, mut­ta sai Jee­suk­sen täh­den syn­tin­sä an­teek­si ja uu­den suun­nan elä­mäl­leen. Hän oli it­se saa­nut ko­kea löy­tä­jän ilon.

Paa­va­li tah­toi myös neu­voa Ti­mo­teuk­sen kaut­ta nii­tä us­koon au­tet­tu­ja, jot­ka oli­vat vaa­ras­sa ek­syä pois kai­dal­ta tiel­tä, et­tä he py­syi­si­vät lu­ji­na. Oli esiin­ty­nyt vie­rai­ta op­pe­ja le­vit­tä­nei­tä, jot­ka pyr­ki­vät ek­syt­tä­mään us­kon kä­sit­tä­nei­tä efe­so­lai­sia. (1. Tim. 1:1–11.)

Paa­va­li pu­huu omas­ta koh­das­taan, kuin­ka hän on saa­nut us­kon lah­jan kaut­ta pe­las­tuk­sen. Se ker­too sii­tä, et­tä us­kon lah­jan vas­taa­not­ta­mi­nen ja säi­lyt­tä­mi­nen on hen­ki­lö­koh­tai­nen asia.

Tämä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti us­kol­la vas­taa­no­tet­ta­vak­si tar­koi­tet­tu sana kut­suu tä­nä­kin jou­lu­na jo­kais­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Sana kut­suu säi­lyt­tä­mään us­kon lah­jan. Se kut­suu syn­tien­sä vai­vaa­maa ja mur­heel­lis­ta ih­mis­tä ar­mon osal­li­suu­teen.

Pe­las­tuk­sen sana

En­ke­lit vä­lit­ti­vät pai­me­nil­le jou­lu­e­van­ke­liu­min sa­no­man lu­pauk­sen lap­sen syn­ty­mäs­tä. Jou­lu­e­van­ke­liu­mi on ai­na yh­tä vir­voit­ta­va ja us­koa vah­vis­ta­va.

Sa­no­ma sii­tä, et­tä Kris­tus Jee­sus on tul­lut maa­il­maan syn­ti­siä pe­las­ta­maan, on var­ma ja vas­taa­not­ta­mi­sen ar­voi­nen. ”Tämä sana on var­ma ja vas­taa­not­ta­mi­sen ar­voi­nen: Kris­tus Jee­sus on tul­lut maa­il­maan pe­las­ta­maan syn­ti­siä, jois­ta minä olen suu­rin” (1. Tim 1:15).

Us­kon kaut­ta au­tu­aat

On suu­ri kii­tol­li­suu­den ai­he, et­tä Ju­ma­lan siu­naus on ol­lut läs­nä kan­sa­kun­tam­me vai­heis­sa. Kuo­le­mat­to­man sie­lun kan­nal­ta kaik­kein tär­kein­tä on se, et­tä maa­il­maan tul­leen Kris­tuk­sen syn­tien so­vi­tus­työ on us­kon kaut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti oma­na.

Ju­ma­lan sa­nan al­la voi ko­kea Paa­va­lin ta­voin ole­van­sa syn­ti­sis­tä suu­rin. Kui­ten­kin us­ko­mal­la Jee­suk­sen so­vi­tus­työn omal­le koh­dal­le ih­mi­nen on au­tu­as.

Han­nu Ter­vo­nen