Finlandia-palkinto ylläpitää rakenteellista syrjintää

Joka vuosi Finlandia-kirjapalkinnon ehdokkaaksi asetetaan vähintään yksi ruotsinkielinen kiintiökirja. Kuudesta ehdokkaasta ainakin yksi on ruotsinkielinen kirja, vaikka ruotsinkielisiä kirjoja julkaistaan on paljon vähemmän ja luetaan vähemmän, kuin suomenkielisiä kirjoja Suomessa.

Siksi, joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija ei pääse ehdokkaaksi, vaikka voisi olla ansainnut pääsyn ehdokkaaksi, koska kiintiöruotsalainen kirja vie suomalaisen kirjan paikan.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka rakenteellinen syrjintä toimii ja kuinka se haitannut suomalaisen kulttuurin, kielen ja identiteetin rakentamista vielä nykyäänkin. Sitä ei tule vähätellä, vaikka sitä on tapahtunut satojen vuosien ajan paljon enemmän. Suomalainen identiteetti on kärsinyt satoja vuosia pakkoruotsistaan ja aina yhtä yllättävissä paikoissa.
256
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Finlandia-palkintoa tai -ehdokkuuksia ei jaeta kielen perusteella eikä prosenttien perusteella, vaan ratkaisevaa on kirjan tasokkuus. Esim. vuonna 2014 ei ollut mukana ruotsinkielistä teosta.

Jos lähtisimme ehdottamallesi prosentti-linjalle, niin saamenkielinen kirja ei voisi koskaan osallistua - saamen puhujia on Suomessa vain n. 3000.

Lisäksi on todettava, että ruotsinkielisen kirjallisuuden taso on Suomessa erinomainen.

Suosittelen lämpimästi tosiasioiden hyväksymistä, ja myös tosiasioista kirjoittamista tällä palstalla. Elämä helpottuu ja se vähentää myös tarvetta uskoa salaliittoihin.

Äänestä

Kaksikymmentä ehdokasta ja yksi ruotsinkielinen ja yksi muita kieliryhmiä edustava kirja.

Ihan ok.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Joka vuosi Finlandia-kirjapalkinnon ehdokkaaksi asetetaan vähintään yksi ruotsinkielinen kiintiökirja. Kuudesta ehdokkaasta ainakin yksi on ruotsinkielinen kirja, vaikka ruotsinkielisiä kirjoja julkaistaan on paljon vähemmän ja luetaan vähemmän, kuin suomenkielisiä kirjoja Suomessa.

Siksi, joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija ei pääse ehdokkaaksi, vaikka voisi olla ansainnut pääsyn ehdokkaaksi, koska kiintiöruotsalainen kirja vie suomalaisen kirjan paikan.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka rakenteellinen syrjintä toimii ja kuinka se haitannut suomalaisen kulttuurin, kielen ja identiteetin rakentamista vielä nykyäänkin. Sitä ei tule vähätellä, vaikka sitä on tapahtunut satojen vuosien ajan paljon enemmän. Suomalainen identiteetti on kärsinyt satoja vuosia pakkoruotsistaan ja aina yhtä yllättävissä paikoissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu