Monen kodin lastenhuoneen seinällä on taulu, jossa kaksi lasta kulkee käsi kädessä sillan yli. Silta on kuluneen ja kehnon näköinen, ja sen alla syvällä näkyy vuolaana virtaava joki. Lasten yläpuolella on valkoinen enkeli, joka käsillään suojelee lapsia. Taulu tuo aina mieleen lapsuuden laulun ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt’ ihana enkeli kotihin vie”. Uudistetuissa sanoissa lauletaan enkeleistä: ”Te käsillä kantakaa lapsosta maan, niin ettei hän loukkaisi jalkaansakaan.”
Naapurissa asui iäkäs mummo. Hän oli viisivuotiaana kulkenut pitkiä matkoja kerjäämässä ruokaa. Muistinsa menettäneenä hän istui ikkunan ääressä, katseli ulos ja eli uudestaan pienen tytön pelot. Hän näki pimeän metsän ja pienen polun ja tuskaisella äänellä kyseli: ”Ossaankohan minä kottiin?” Hän kuitenkin luotti siihen, että oma enkeli varjelee, oli aina varjellut.
Enkelit eivät ole mielikuvitusta. Enkelit eivät ole satuolentoja, kuten keijut ovat. Raamatussa puhutaan paljon enkeleistä. He ovat yhtä tosia kuin kaikki muukin, josta Jumalan sana kertoo, kuten Jumala itse ja Jeesus, Jumalan Poika. Kaikki he ovat henkiolentoja, ihmistä korkeampia. Enkelit ovat ”palvelevia henkiä, jotka lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden” (Hepr. 1:14).
Lähes kaikissa Raamatun kirjoissa puhutaan enkeleistä. Hyvät enkelit kuuluvat Jumalan valtakuntaan. Koska enkelit ovat henkiolentoja, he ovat yleensä näkymättömiä ihmisen silmille. He voivat ilmestyä ihmiselle ihmisen hahmossa. Enkeleistä on mainintoja miehinä valkeissa vaatteissa (Mark. 16:5; Ap. t. 1:10).
Enkeli tarkoittaa sanansaattajaa. Raamatun mukaan enkeli on ilmestynyt esimerkiksi Jeesukselle hänen tuskansa hetkenä, Marialle ilmoittaessaan Jeesuksen syntymästä, Pietarille, Paavalille, Sakarialle, Danielille, Elialle, Joosualle ja Moosekselle sekä monille muillekin Raamatun henkilöille. Nämä kaikki tilanteet ovat olleet suuria ja tärkeitä hetkiä. On siis paljon todistajia, silminnäkijöitä.
Toisessa Mooseksen kirjassa (23:20–21) puhutaan enkeleistä saattajina, sen voi siis ottaa täydestä todesta: ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä.”
Enkeleistä puhutaan usein lapsille, koska lapsen usko on otollista uskomaan puhetta enkeleistä. Tästä kertoo sekin, että ennen Mikkelinpäivä oli sekä lasten että enkeleiden päivä. Nykyisin se on vain enkeleille omistettu päivä.
Enkelit kuuluvat kaikenikäisille ihmisille. He kuuluvat elämään. Kaikki saavat lasten tavalla uskoa ja luottaa siihen, mitä Jumala sanassaan lupaa. Olipa elämäntilanne millainen tahansa, Jumala antaa enkelit kulkemaan edellä ja varjelemaan.
Olipa edessä vaarallinen matka tai meno johonkin tutkimukseen, tenttiin, uuteen työpaikkaan, vaikeaan neuvotteluun tai mihin tahansa tilanteeseen, joka pelottaa tai ahdistaa tai ajatteluttaa etukäteen, saa uskoa ja luottaa siihen, että Jumala pitää lupauksensa eikä lähetä ketään yksin matkalle. Jumala kuitenkin edellyttää, että ihminen toimii hänen tahtonsa mukaisesti. Silloin Jumala lupaa: ”Minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja” (23:22).
Juhani Alaranta
Naapurissa asui iäkäs mummo. Hän oli viisivuotiaana kulkenut pitkiä matkoja kerjäämässä ruokaa. Muistinsa menettäneenä hän istui ikkunan ääressä, katseli ulos ja eli uudestaan pienen tytön pelot. Hän näki pimeän metsän ja pienen polun ja tuskaisella äänellä kyseli: ”Ossaankohan minä kottiin?” Hän kuitenkin luotti siihen, että oma enkeli varjelee, oli aina varjellut.
Enkelit eivät ole mielikuvitusta. Enkelit eivät ole satuolentoja, kuten keijut ovat. Raamatussa puhutaan paljon enkeleistä. He ovat yhtä tosia kuin kaikki muukin, josta Jumalan sana kertoo, kuten Jumala itse ja Jeesus, Jumalan Poika. Kaikki he ovat henkiolentoja, ihmistä korkeampia. Enkelit ovat ”palvelevia henkiä, jotka lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden” (Hepr. 1:14).
Lähes kaikissa Raamatun kirjoissa puhutaan enkeleistä. Hyvät enkelit kuuluvat Jumalan valtakuntaan. Koska enkelit ovat henkiolentoja, he ovat yleensä näkymättömiä ihmisen silmille. He voivat ilmestyä ihmiselle ihmisen hahmossa. Enkeleistä on mainintoja miehinä valkeissa vaatteissa (Mark. 16:5; Ap. t. 1:10).
Enkeli tarkoittaa sanansaattajaa. Raamatun mukaan enkeli on ilmestynyt esimerkiksi Jeesukselle hänen tuskansa hetkenä, Marialle ilmoittaessaan Jeesuksen syntymästä, Pietarille, Paavalille, Sakarialle, Danielille, Elialle, Joosualle ja Moosekselle sekä monille muillekin Raamatun henkilöille. Nämä kaikki tilanteet ovat olleet suuria ja tärkeitä hetkiä. On siis paljon todistajia, silminnäkijöitä.
Toisessa Mooseksen kirjassa (23:20–21) puhutaan enkeleistä saattajina, sen voi siis ottaa täydestä todesta: ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä.”
Enkeleistä puhutaan usein lapsille, koska lapsen usko on otollista uskomaan puhetta enkeleistä. Tästä kertoo sekin, että ennen Mikkelinpäivä oli sekä lasten että enkeleiden päivä. Nykyisin se on vain enkeleille omistettu päivä.
Enkelit kuuluvat kaikenikäisille ihmisille. He kuuluvat elämään. Kaikki saavat lasten tavalla uskoa ja luottaa siihen, mitä Jumala sanassaan lupaa. Olipa elämäntilanne millainen tahansa, Jumala antaa enkelit kulkemaan edellä ja varjelemaan.
Olipa edessä vaarallinen matka tai meno johonkin tutkimukseen, tenttiin, uuteen työpaikkaan, vaikeaan neuvotteluun tai mihin tahansa tilanteeseen, joka pelottaa tai ahdistaa tai ajatteluttaa etukäteen, saa uskoa ja luottaa siihen, että Jumala pitää lupauksensa eikä lähetä ketään yksin matkalle. Jumala kuitenkin edellyttää, että ihminen toimii hänen tahtonsa mukaisesti. Silloin Jumala lupaa: ”Minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja” (23:22).
Juhani Alaranta
Vastaukset 2
Vanhimmat
14 Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.
15 Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.
16 Katsokaa, ettei joukossanne ole ketään siveettömästi elävää tai maailmallista, sellaista kuin Esau, joka yhdestä keitosta myi esikoisuutensa.
17 Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi.
18 Ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli,
19 ette sinne, missä kuultiin torventoitotus ja ääni, joka puhui niin, että kaikki pyysivät päästä kuulemasta enempää.
20 He eivät kestäneet määräystä: "Jokainen, vaikkapa eläinkin, joka koskettaa vuorta, on kivitettävä hengiltä."
21 Se näky oli niin pelottava, että Mooseskin sanoi: "Minä pelkään ja vapisen."
5 Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!
6 Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin. Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin,
7 eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Onhan sanottu: "Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi."
8 Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset.
9 Lupaus kuului näin: "Ensi vuonna samaan aikaan palaan sinun luoksesi, ja silloin Saaralla on poika."
10 Eikä tämä ollut ainoa kerta. Rebekan pojilla oli yksi ja sama isä, meidän kantaisämme Iisak. [Jo ennen kaksospoikien syntymää, ennen kuin he vielä olivat tehneet mitään hyvää tai pahaa, Jumala sanoi Rebekalle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa." Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon.