Herra on turvana matkalla

Kun van­hin tyt­tä­re­ni oli pie­ni, lau­loim­me il­lal­la usein yh­des­sä: ”Lap­se­na hoi­da tai­va­han kes­kel­lä vie­raan maa­il­man” (Sl. 228:3).

Lap­sen kans­sa lau­la­es­sa­ni sain it­se­kin ko­kea lap­se­no­mais­ta tur­val­li­suu­den­tun­net­ta. Ty­tär oli jo pie­ne­nä luon­teel­taan vil­kas, ja ru­koi­lin, et­tä Ju­ma­la an­tai­si en­ke­lei­tä var­je­le­maan on­net­to­muuk­sil­ta. Pie­niä ja vä­hän isom­pi­a­kin haa­ve­rei­ta elä­män var­rel­la on sat­tu­nut, mut­ta Ju­ma­lan var­je­lus on ol­lut mu­ka­na.

Ha­lu­an luot­taa

Kun ty­tär on nyt joi­ta­kin vuo­sia ol­lut kau­ka­na ko­toa opis­ke­le­mas­sa, tuo il­ta­lau­lun koh­ta on saa­nut uu­den tuo­reu­den. Her­käl­lä mie­lel­lä kuun­te­len ter­vei­siä ja mie­tin, mi­tä­hän nuo­ri sy­dän tun­tee. Syk­syn al­ku­viik­koi­na hän soit­ti uu­des­ta asun­nos­taan ja ky­se­li nä­ke­mys­tä­ni ver­ho­jen ri­pus­ta­mi­ses­ta. Kämp­pik­set oli­vat käy­neet os­tok­sil­la ja miet­ti­vät nyt ver­ho­tan­gon paik­kaa.

Mie­les­sä­ni läi­käh­ti on­ni sii­tä, et­tä ty­tär saa tou­hu­ta opis­ke­lu­aan ja asu­mis­taan us­ko­vai­se­na us­ko­vais­ten kans­sa. Iloit­sen kuul­les­sa­ni, et­tä he ovat is­tu­neet il­ta­ky­läs­sä ja kes­kus­tel­leet, jär­jes­tä­neet nuor­ten po­ru­kal­la yh­tei­siä ret­kiä tai hän on saa­nut ol­la kuun­te­li­ja­na ys­tä­väl­leen. Ha­lu­an luot­taa psal­min­kir­joit­ta­jan ta­voin: ”Sinä, Her­ra, suo­je­let mei­tä, sinä var­je­let mei­tä joka het­ki tä­män pa­han ajan kes­kel­lä” (Ps. 12:8).

En­ke­lit var­je­le­vat

Us­ko­vai­set po­jat Sad­rak, Me­sak ja Abed-Nego oli­vat jou­tu­neet kan­san­sa kans­sa kau­ak­si ko­toa ja ku­nin­kaan kou­luun. He ha­lu­si­vat elää us­kon­sa mu­kai­ses­ti ja jou­tui­vat sen vuok­si sil­mä­ti­kuk­si. Kiel­täy­dyt­ty­ään pal­ve­le­mas­ta vää­riä ju­ma­lia nuo­ru­kai­set jou­tui­vat vas­taa­maan tot­te­le­mat­to­muu­des­taan ku­nin­kaan edes­sä. An­ne­tun mää­räyk­sen mu­kaan po­jat jou­tui­vat elä­väl­tä pol­tet­ta­vik­si, mut­ta Ju­ma­la ei an­ta­nut hei­dän va­hin­goit­tua.

Ku­nin­gas jou­tui to­te­a­maan: ”Hän (Ju­ma­la) lä­het­ti en­ke­lin­sä ja pe­las­ti pal­ve­li­jan­sa, jot­ka luot­ti­vat hä­neen ei­vät­kä vä­lit­tä­neet ku­nin­kaan käs­kys­tä, vaan mie­luum­min pa­ni­vat hen­ken­sä alt­tiik­si kuin suos­tui­vat pal­ve­le­maan muu­ta ju­ma­laa kuin omaan­sa!” (Dan. 3:28.)

Vai­keim­mat tais­te­lun­sa us­ko­vai­nen käy omas­sa si­sim­mäs­sään. Jee­sus sa­noo: ”Juu­ri ih­mi­sen si­säl­tä, sy­dä­mes­tä, läh­te­vät pa­hat aja­tuk­set” (Mark. 7:21).

Tais­te­luis­sam­me tar­vit­sem­me aut­ta­jaa, ja Ju­ma­la on lu­van­nut apun­sa. “Minä lä­he­tän en­ke­lin kul­ke­maan si­nun edel­lä­si, suo­je­le­maan si­nua mat­kal­la ja vie­mään si­nut sii­hen paik­kaan, jon­ka olen si­nul­le va­ran­nut. – – Jos tot­te­let hän­tä ja teet kai­ken, mitä minä käs­ken, niin minä olen si­nun vi­hol­lis­te­si vi­hol­li­nen ja vas­tus­ta­jie­si vas­tus­ta­ja.” (2. Moos. 23:20–22.)

Pi­me­äs­sä­kin olen tur­vas­sa

Tie­dän, et­tä ai­kuis­tu­neil­la lap­sil­la­ni on ol­lut elä­mäs­sään vai­kei­ta ai­ko­ja ja het­kiä, sa­man­lai­sia kuin it­se olen ko­ke­nut. Ar­ki­a­si­at saat­ta­vat jos­kus ol­la niin han­ka­las­ti sol­mus­sa, et­tä sisu me­nee kau­laan. On myös het­kiä, jol­loin tun­tee oman tur­mel­tu­nei­suu­ten­sa niin vai­ke­a­na, et­tei jak­sa kat­soa eteen­päin. On ko­et­tu myös het­kiä, jol­loin kuo­le­ma, sai­rau­det tai lä­hei­sen ih­mi­sen us­kos­sa vä­sy­mi­nen ovat py­säyt­tä­neet.

It­se olen saa­nut voi­ma­kas­ta loh­tua sa­nois­ta ”Vaik­ka minä kul­ki­sin pi­me­äs­sä laak­sos­sa, en pel­käi­si mi­tään pa­haa, sil­lä sinä olet mi­nun kans­sa­ni. Sinä suo­je­let mi­nua kä­del­lä­si, joh­da­tat pai­men­sau­val­la­si.” (Ps. 23:4.)

Ju­ma­la ha­lu­aa pai­men­taa lau­man­sa pe­ril­le tai­vaan ko­tiin, ja kan­taa hei­koim­mat. Täs­tä var­je­luk­ses­ta ker­toi­vat myös men­neit­ten ai­ko­jen us­ko­vai­set: ”Niin kuin kot­ka suo­je­lee pe­sään­sä ja lii­te­lee poi­kas­ten­sa yl­lä, niin kuin se kan­taa nii­tä sii­vil­lään, niin Her­ra­kin kul­jet­ti kan­saan­sa” (5. Moos. 32:11).

Jari Hint­sa­la
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Taads kriminelli lestapelle kopioi.

Äänestä

1 Laissa siis on vain varjo tulevasta, paremmasta todellisuudesta, ei sen varsinaista ilmentymää. Vaikka lain määräämät uhrit toistetaan vuodesta vuoteen, laki ei ikinä pysty tekemään pysyvästi täydellisiksi niitä, jotka astuvat Jumalan eteen.
2 Muutoinhan uhraaminen olisi lopetettu. Jos ne, jotka ottavat osaa jumalanpalvelukseen, olisivat jo kerran tulleet puhdistetuiksi, heillä ei olisi enää mitään syntejä tunnollaan.
3 Mutta uhrit päinvastoin muistuttavat synneistä joka vuosi.
4 Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit.
5 Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan: -- Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin.
6 Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet.
7 Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala.

Äänestä
  • Lapsiakin uhraatte herroillenne tappamalla ja raiskaamalla ja ette tunnusta saatanaa todelliseksi jumalaksenne vaikka se on raamatuissanne oppina...
    herrallenne uhrattuja syyttömiä:
    Yritättekö vierittää kristittyjen kaikki rikokset Kaikkivaltiaiden syyksi??
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
    "Noitavainot nykyaikana
    Vielä nykyään joissakin vahvasti taikauskoisissa ja perinteisiin nojaavissa yhteisöissä harjoitetaan noitavainoja. Nykyajan vainot vaativat tuhansia ihmishenkiä vuosittain.[16] Etelä-Afrikan pohjoisosassa jopa satojen noidiksi epäiltyjen ihmisten uskotaan saaneen surmansa noitavainoissa 1990-luvulla.[17] Kamerunissa järjestetään noitaoikeudenkäyntejä, joissa syytetty voi saada tuomion noitatohtorina esiintymisestä. Lynkkausjoukot ovat polttaneet elävältä tuhansia ihmisiä Tansaniassa, Keniassa ja Zimbabwessa 1990-luvulla. Noitavainot ovat jatkuneet myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Länsi-Keniassa väkijoukot polttivat 11 noidiksi epäiltyä miestä ja naista toukokuussa 2008.[18] Nigeriassa noin 5 000 lasta on hylätty kymmenessä vuodessa vanhempien karkottaessa heidät noitina. Lapsia on syytetty avioeroista, sairauksista, onnettomuuksista tai työn menetyksestä.[19] Afrikan noitavainojen syyt ovat usein myös poliittiset, sillä vaikutusvaltaiset noidat ja noitatohtorit ovat yleensä uudistusten jarruina. Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia". Vuonna 2010 Haitilla tapettiin 45, joita syytettiin koleran levittämisestä voodoon avulla.[20]"
    --
    Lainattua tekstiä:
    "Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallaan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukomurhasta. " (IL)

    Äänestä

Itse kyllä otin matkavakuutuksen. Ja pimeässä luotan mm heijastimeen ja otsalamppuun.
Minun lapseni ovat onneksi terveitä ja aivan uskomattomia. Eivätkä paimennettavia laumasieluja ollenkaan, kykenevät ajattelemaan ihan itse.

Äänestä

Kristittyjen todelliset raamatulliset herrat: https://www.gotquestions.org/Suomi/saatana-taman-maailman-jumala.html
Ja raamatussa on kristittyjen paavalilais-luterilaisuuden Barjeesuskin:
"Apostolien teot:13:6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus."

Häpeättekö todellisia herrojanne vai niin miksi uskotte herrojanne Kaikkivaltiaan Jumalan ja Kaikkivaltiaan Jeesuksen sekä Pyhän Hengen Nimiin??
Kaikkivaltiaan Jumalan ja Jeesuksen pilkkaaminen on laittomuutta!

Äänestä

30 Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. [Room. 10:20]
31 Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut.
32 Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen,
33 josta on kirjoitettu: -- Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kun van­hin tyt­tä­re­ni oli pie­ni, lau­loim­me il­lal­la usein yh­des­sä: ”Lap­se­na hoi­da tai­va­han kes­kel­lä vie­raan maa­il­man” (Sl. 228:3).

Lap­sen kans­sa lau­la­es­sa­ni sain it­se­kin ko­kea lap­se­no­mais­ta tur­val­li­suu­den­tun­net­ta. Ty­tär oli jo pie­ne­nä luon­teel­taan vil­kas, ja ru­koi­lin, et­tä Ju­ma­la an­tai­si en­ke­lei­tä var­je­le­maan on­net­to­muuk­sil­ta. Pie­niä ja vä­hän isom­pi­a­kin haa­ve­rei­ta elä­män var­rel­la on sat­tu­nut, mut­ta Ju­ma­lan var­je­lus on ol­lut mu­ka­na.

Ha­lu­an luot­taa

Kun ty­tär on nyt joi­ta­kin vuo­sia ol­lut kau­ka­na ko­toa opis­ke­le­mas­sa, tuo il­ta­lau­lun koh­ta on saa­nut uu­den tuo­reu­den. Her­käl­lä mie­lel­lä kuun­te­len ter­vei­siä ja mie­tin, mi­tä­hän nuo­ri sy­dän tun­tee. Syk­syn al­ku­viik­koi­na hän soit­ti uu­des­ta asun­nos­taan ja ky­se­li nä­ke­mys­tä­ni ver­ho­jen ri­pus­ta­mi­ses­ta. Kämp­pik­set oli­vat käy­neet os­tok­sil­la ja miet­ti­vät nyt ver­ho­tan­gon paik­kaa.

Mie­les­sä­ni läi­käh­ti on­ni sii­tä, et­tä ty­tär saa tou­hu­ta opis­ke­lu­aan ja asu­mis­taan us­ko­vai­se­na us­ko­vais­ten kans­sa. Iloit­sen kuul­les­sa­ni, et­tä he ovat is­tu­neet il­ta­ky­läs­sä ja kes­kus­tel­leet, jär­jes­tä­neet nuor­ten po­ru­kal­la yh­tei­siä ret­kiä tai hän on saa­nut ol­la kuun­te­li­ja­na ys­tä­väl­leen. Ha­lu­an luot­taa psal­min­kir­joit­ta­jan ta­voin: ”Sinä, Her­ra, suo­je­let mei­tä, sinä var­je­let mei­tä joka het­ki tä­män pa­han ajan kes­kel­lä” (Ps. 12:8).

En­ke­lit var­je­le­vat

Us­ko­vai­set po­jat Sad­rak, Me­sak ja Abed-Nego oli­vat jou­tu­neet kan­san­sa kans­sa kau­ak­si ko­toa ja ku­nin­kaan kou­luun. He ha­lu­si­vat elää us­kon­sa mu­kai­ses­ti ja jou­tui­vat sen vuok­si sil­mä­ti­kuk­si. Kiel­täy­dyt­ty­ään pal­ve­le­mas­ta vää­riä ju­ma­lia nuo­ru­kai­set jou­tui­vat vas­taa­maan tot­te­le­mat­to­muu­des­taan ku­nin­kaan edes­sä. An­ne­tun mää­räyk­sen mu­kaan po­jat jou­tui­vat elä­väl­tä pol­tet­ta­vik­si, mut­ta Ju­ma­la ei an­ta­nut hei­dän va­hin­goit­tua.

Ku­nin­gas jou­tui to­te­a­maan: ”Hän (Ju­ma­la) lä­het­ti en­ke­lin­sä ja pe­las­ti pal­ve­li­jan­sa, jot­ka luot­ti­vat hä­neen ei­vät­kä vä­lit­tä­neet ku­nin­kaan käs­kys­tä, vaan mie­luum­min pa­ni­vat hen­ken­sä alt­tiik­si kuin suos­tui­vat pal­ve­le­maan muu­ta ju­ma­laa kuin omaan­sa!” (Dan. 3:28.)

Vai­keim­mat tais­te­lun­sa us­ko­vai­nen käy omas­sa si­sim­mäs­sään. Jee­sus sa­noo: ”Juu­ri ih­mi­sen si­säl­tä, sy­dä­mes­tä, läh­te­vät pa­hat aja­tuk­set” (Mark. 7:21).

Tais­te­luis­sam­me tar­vit­sem­me aut­ta­jaa, ja Ju­ma­la on lu­van­nut apun­sa. “Minä lä­he­tän en­ke­lin kul­ke­maan si­nun edel­lä­si, suo­je­le­maan si­nua mat­kal­la ja vie­mään si­nut sii­hen paik­kaan, jon­ka olen si­nul­le va­ran­nut. – – Jos tot­te­let hän­tä ja teet kai­ken, mitä minä käs­ken, niin minä olen si­nun vi­hol­lis­te­si vi­hol­li­nen ja vas­tus­ta­jie­si vas­tus­ta­ja.” (2. Moos. 23:20–22.)

Pi­me­äs­sä­kin olen tur­vas­sa

Tie­dän, et­tä ai­kuis­tu­neil­la lap­sil­la­ni on ol­lut elä­mäs­sään vai­kei­ta ai­ko­ja ja het­kiä, sa­man­lai­sia kuin it­se olen ko­ke­nut. Ar­ki­a­si­at saat­ta­vat jos­kus ol­la niin han­ka­las­ti sol­mus­sa, et­tä sisu me­nee kau­laan. On myös het­kiä, jol­loin tun­tee oman tur­mel­tu­nei­suu­ten­sa niin vai­ke­a­na, et­tei jak­sa kat­soa eteen­päin. On ko­et­tu myös het­kiä, jol­loin kuo­le­ma, sai­rau­det tai lä­hei­sen ih­mi­sen us­kos­sa vä­sy­mi­nen ovat py­säyt­tä­neet.

It­se olen saa­nut voi­ma­kas­ta loh­tua sa­nois­ta ”Vaik­ka minä kul­ki­sin pi­me­äs­sä laak­sos­sa, en pel­käi­si mi­tään pa­haa, sil­lä sinä olet mi­nun kans­sa­ni. Sinä suo­je­let mi­nua kä­del­lä­si, joh­da­tat pai­men­sau­val­la­si.” (Ps. 23:4.)

Ju­ma­la ha­lu­aa pai­men­taa lau­man­sa pe­ril­le tai­vaan ko­tiin, ja kan­taa hei­koim­mat. Täs­tä var­je­luk­ses­ta ker­toi­vat myös men­neit­ten ai­ko­jen us­ko­vai­set: ”Niin kuin kot­ka suo­je­lee pe­sään­sä ja lii­te­lee poi­kas­ten­sa yl­lä, niin kuin se kan­taa nii­tä sii­vil­lään, niin Her­ra­kin kul­jet­ti kan­saan­sa” (5. Moos. 32:11).

Jari Hint­sa­la

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu