Mitä on rakkaus? Miten sinä määrittelisit sen? Usein rakkautta selitetään äidin ja lapsen välisellä kiintymyksellä ja huolenpidolla. Tällainen kuva löytyy myös Raamatusta, kun profeetta puhuu Jumalan rakkaudesta: ”Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda.” (Jes. 49:15.)
Myös aviopuolisoiden välistä rakkautta pidetään yhtenä voimakkaimmista tunnetiloista. Sattuvasti tätä kuvasi eräs koillismaalainen mies, jonka vaimo oli kuollut. Takana oli yli kuudenkymmenen vuoden mittainen yhteinen taival. Vanhan miehen rakkaudentunnustus ja suuri ikävä oli paljon puhuva: ”Olen jaksanut huonosti. Kylki on vieläkin vereslihalla.”
Moni äiti ja isä on kokenut oman lapsen menettämisen raastavan tuskan. Sen tuskan ja kivun suuruutta on vaikea kuvailla.
Monilla meillä on läheisiä ystäviä, joiden kanssa on erityisen tärkeä suhde. Yksi kauneimpia Raamatun esimerkkejä on Jonatanin ja Daavidin ystävyys. ”Jonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton, sillä hän rakasti tätä kuin omaa henkeään” (1. Sam. 18:3).
Onko Jumala hylännyt?
Kaikkia edellä kuvattuja paljon suurempaa on Jumalan rakkaus. Jumalan rakkaus kutsuu, varjelee ja vie kerran taivaaseen. Jeesus itse avaa tuon rakkauden suurimman salaisuuden: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa” (Joh. 3:16). Ei ole suurempaa rakkauden osoitusta kuin antaa henkensä ystäviensä puolesta.
Paavali vakuuttaa Rooman kristityille, että Jumala on omiensa puolella myös suurten vastoinkäymisten hetkellä. Noissa tilanteissa mekin saatamme kysellä, onko Jumala unohtanut minut. Onko hän hylännyt minut? Tietääkö Jumala minun kärsimykseni? Paavali vakuuttaa kirjeen vastaanottajille, että Jumala rakastaessaan ihmistä ei säästänyt edes omaa Poikaansa, vaan antoi hänet kuolemaan meidän puolestamme. Kuinka hän voisi meidät unohtaa? Rooman uskovaiset saivat kokea elämässään vaivaa uskon tähden. Monet heistä kärsivät marttyyrikuoleman. Heitä kohdeltiin kuin teuraaksi vietäviä lampaita.
Kaiken ylitse yltää kuitenkin Jumalan rakkaus ja huolenpito. Mikään maallinen voima ei voi voittaa Jumalan rakkauden voimaa. Paavalin opetuksen mukaan vain synti voi viedä ihmisen eroon Jumalasta. Silloinkin Jumalan kutsuva rakkaus etsii kadonnutta.
Jumalan rakkautta ja huolenpitoa koetaan jo täällä elämässä, mutta kerran se valkenee täydellisenä kirkkauden maassa. äsken pääsiäisenä lauloimme: ”Rakkauden, armon lähde Jeesus ompi pohjaton! Ken ois kuollut synnin tähden, niin kuin Jeesus kuollut on? Ken ois eestä pilkkaajainsa, vainoojainsa, murhaajainsa käynyt kovaan kuolohon?” (Vk. 80:1.)
Kutsuva rakkaus
Jumalan rakkautta on se, että vielä on etsikon aika. Jumala kutsuu eksyneitä valtakuntaansa. Jumalan evankeliumin ilosanoma vapauttaa ihmisen synnin orjuudesta ja siirtää hänet Jumalan valtakuntaan, joka on armon ja anteeksiantamuksen valtakunta.
Armahdetun syntisen sydämessä syttyy Pyhän Hengen vaikutuksesta rakkaus armahtajaa kohtaan. Joka on paljon saanut anteeksi, hän paljon rakastaa. Apostoli Paavali neuvoo uskovaisia: ”Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi” (Ef. 5:2).
On lahja, että saa uskoa ja sydämen täyttää elävä taivastoivo. Kaikki on kuitenkin lähtökohdaltaan sitä, että Jumala rakasti ensin meitä. ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13.) Jumala rakkaudessaan varjelee ja vie meidät kerran perille Isän kotiin.
Mikko Kälkäjä
Myös aviopuolisoiden välistä rakkautta pidetään yhtenä voimakkaimmista tunnetiloista. Sattuvasti tätä kuvasi eräs koillismaalainen mies, jonka vaimo oli kuollut. Takana oli yli kuudenkymmenen vuoden mittainen yhteinen taival. Vanhan miehen rakkaudentunnustus ja suuri ikävä oli paljon puhuva: ”Olen jaksanut huonosti. Kylki on vieläkin vereslihalla.”
Moni äiti ja isä on kokenut oman lapsen menettämisen raastavan tuskan. Sen tuskan ja kivun suuruutta on vaikea kuvailla.
Monilla meillä on läheisiä ystäviä, joiden kanssa on erityisen tärkeä suhde. Yksi kauneimpia Raamatun esimerkkejä on Jonatanin ja Daavidin ystävyys. ”Jonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton, sillä hän rakasti tätä kuin omaa henkeään” (1. Sam. 18:3).
Onko Jumala hylännyt?
Kaikkia edellä kuvattuja paljon suurempaa on Jumalan rakkaus. Jumalan rakkaus kutsuu, varjelee ja vie kerran taivaaseen. Jeesus itse avaa tuon rakkauden suurimman salaisuuden: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa” (Joh. 3:16). Ei ole suurempaa rakkauden osoitusta kuin antaa henkensä ystäviensä puolesta.
Paavali vakuuttaa Rooman kristityille, että Jumala on omiensa puolella myös suurten vastoinkäymisten hetkellä. Noissa tilanteissa mekin saatamme kysellä, onko Jumala unohtanut minut. Onko hän hylännyt minut? Tietääkö Jumala minun kärsimykseni? Paavali vakuuttaa kirjeen vastaanottajille, että Jumala rakastaessaan ihmistä ei säästänyt edes omaa Poikaansa, vaan antoi hänet kuolemaan meidän puolestamme. Kuinka hän voisi meidät unohtaa? Rooman uskovaiset saivat kokea elämässään vaivaa uskon tähden. Monet heistä kärsivät marttyyrikuoleman. Heitä kohdeltiin kuin teuraaksi vietäviä lampaita.
Kaiken ylitse yltää kuitenkin Jumalan rakkaus ja huolenpito. Mikään maallinen voima ei voi voittaa Jumalan rakkauden voimaa. Paavalin opetuksen mukaan vain synti voi viedä ihmisen eroon Jumalasta. Silloinkin Jumalan kutsuva rakkaus etsii kadonnutta.
Jumalan rakkautta ja huolenpitoa koetaan jo täällä elämässä, mutta kerran se valkenee täydellisenä kirkkauden maassa. äsken pääsiäisenä lauloimme: ”Rakkauden, armon lähde Jeesus ompi pohjaton! Ken ois kuollut synnin tähden, niin kuin Jeesus kuollut on? Ken ois eestä pilkkaajainsa, vainoojainsa, murhaajainsa käynyt kovaan kuolohon?” (Vk. 80:1.)
Kutsuva rakkaus
Jumalan rakkautta on se, että vielä on etsikon aika. Jumala kutsuu eksyneitä valtakuntaansa. Jumalan evankeliumin ilosanoma vapauttaa ihmisen synnin orjuudesta ja siirtää hänet Jumalan valtakuntaan, joka on armon ja anteeksiantamuksen valtakunta.
Armahdetun syntisen sydämessä syttyy Pyhän Hengen vaikutuksesta rakkaus armahtajaa kohtaan. Joka on paljon saanut anteeksi, hän paljon rakastaa. Apostoli Paavali neuvoo uskovaisia: ”Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi” (Ef. 5:2).
On lahja, että saa uskoa ja sydämen täyttää elävä taivastoivo. Kaikki on kuitenkin lähtökohdaltaan sitä, että Jumala rakasti ensin meitä. ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13.) Jumala rakkaudessaan varjelee ja vie meidät kerran perille Isän kotiin.
Mikko Kälkäjä
Vastaukset 4
Vanhimmat
8 Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus.
9 Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia.
10 Hänestä tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta.
11 Tehän tiedätte, mikä hetki on käsillä. Teidän on aika herätä unesta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun meistä tuli uskovia.
17 Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet,
18 ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa
19 ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa. Se on sama väkevä voima,
20 jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa,
21 ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa.
Mä en ymmärrä miks jotkut tämmösillä kirjotuksilla yrittää varmistaa pelastusta.
Monetkin tämmöiset kirjoittajat voi kokea viimeisellä tuomiolla karmivan yllätyksen.